Mitä yleistä huonoa piirrettä sinussa ei ole?

En ole kateellinen, narsistinen tai saamaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta tippaakaan muoti, meikit tai ulkonäkö. En voi millään ymmärtää miksi joku hullu maksaa satoja euroja jostain laukusta, jonka käyttöarvo on sama kuin viiden euron laukulla.

Mutta miksi ajattelet, että se on huono piirre?

Turhamaisuus on yleensä jotain mistä ei tykätä. Liittyy pinnallisuuteen, itsekeskeisyyteen, hedonismiin ja muuhun epäkypsyydeksi kutsuttuun. Se että tätä koetetaan tehdä jopa ihailtavaksi (rappio)mediassa on kokonaan oma juttunsa.

Ja se on helposti pois kaikkein heikoimmilta. Huippumuoti, yhtä hyvin kuin halpakopiot, riistää ihmistä ja luontoa. 

Vierailija kirjoitti:

En ole homo.

Ei, olet muuten vaan ilman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta tippaakaan muoti, meikit tai ulkonäkö. En voi millään ymmärtää miksi joku hullu maksaa satoja euroja jostain laukusta, jonka käyttöarvo on sama kuin viiden euron laukulla.

Mutta miksi ajattelet, että se on huono piirre?

Huono piirre siksi, että en osaa arvostaa ihmisiä jotka panostavat em. asioihin. En osaa kehua ulkonäköä, laukkuja, vaatteita... vaikka yleensä niin pitäisi tehdä. 

En osaa valehdella.

En osaa mököttää.

Muiden käskyttäminen ja pomottaminen.

Materialismi

Kostonhimo. Tosi monissa fantasiakirjoissa lähtökohtana on että päähenkilöä ajaa kostonhimo. Esimerkiksi joku surmasi hönen vanhempansa, joten nyt hän on päättänyt kostaa. En käsitä. En tunne kostonhimoa omassa elämässänikään, koska en tajua mitä hyötyä MiNUlLE on siitä että jollakulla (pahaa tms minulle tehneellä) menee asiat huonosti. Eihän se minua hyödytä mitenkään. Ymmärrän että joku kokee silloin jonkinlaista voitonriemua tai kostonhimon hekumaa tms, mutta minussa sellaista ei vain nouse, enkä käsitä kertakaikkiaan sitä logikkaa muutenkaan, koska kuten sanoin, enhön minä siitä mitään saa. Sanotaan vaikka että toiselta murtuu jalka, no miten se minua hyödyttää? Sopii varmaan ihmisille, jotka uskovat hierarkioihin. En pahemmin niihinkään usko. keskityn omiin juttuihin, siihen mitä oikeasti haluan. Tämä piirteeni, etten halua osallistua narsistisiin peleihin, kun en saa niistä yhtään mitään iloa, on saanut tiedättekö minut joskus miettimään olenko psykopaatti, mutta tunnen tosi vahvaa empatiaa vatsassa saakka ja haluan auttaa esim kärpäsiä ulos kotoa mieluummin kuin läiskiä niitä, ja joskus kadulla näkemiäni tilanteita jää mieleen pyörimään ja ”lähetän hyviä ajatuksia” ihmisille, että heidän asiansa menisivät hyvin, ja taitaa olla niin että olen tosi, tosi  kaukana psykopaatista. Eli joo en tajua miksi on niin normaalia tuntea kostonhimoa, nähdä kaikki niin hierarkkisesto ja olla aina kilpailemassa toisten kanssa.