Harmittaa aina, että mies valittaa mun iltapainotteisesta rytmistä, että hän elää "normaalia rytmiä", kun herää aamulla aikaisin.

Maailma on aamuvirkkujen ja oikeakätisten.

Kaikki muut kärsivät.

Miten voimme auttaa?

Meillä oli tuota samaa aina. 20v yhdessä oltiin ja samasta aina valitti. 

Miksi muutit yhteen hänen kanssaan? 

Muuta omaan asuntoon. En asuisi tuollaisen valittajan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuota samaa aina. 20v yhdessä oltiin ja samasta aina valitti. 

Oletteko edelleen yhdessä? Mä oon kanssa kohta 20 vuotta kuullut samasta asiasta. Jänmä, ettei siinä ajassa oo oppinut, ettei toista saa muokattua ikinä samanlaiseksi kuin itse on.  En mäkään oo muokannu miehen rytmiä mihinkään suuntaan. Ap

Elämä on täynnä kompromisseja, ei tarvitse herätä kukonlaulun aikaan eikä toisaalta nukkua puoleenpäivään. 

Vierailija kirjoitti:

Miten voimme auttaa?

Antamalla vertaistukea vaikka. Ap

Samoin, ja sitten jos työviikon jälkeen nukkui vähän pitempään univelkoja pois, annettiin ymmärtää, että olen laiska.  Tämä tapahtui anoppilassa.  Vtun aamuvirkkuja koko sakki; alkuillasta aletaan pilkkiä telkkarin ääressä ja mennään maate. Siitä ei saa huomauttaa, se on muka normaalia!  Vauvojen unirytmi, hah!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuota samaa aina. 20v yhdessä oltiin ja samasta aina valitti. 

Oletteko edelleen yhdessä? Mä oon kanssa kohta 20 vuotta kuullut samasta asiasta. Jänmä, ettei siinä ajassa oo oppinut, ettei toista saa muokattua ikinä samanlaiseksi kuin itse on.  En mäkään oo muokannu miehen rytmiä mihinkään suuntaan. Ap

Ei olla. Pari vuotta sitten erottiin. Jos teillä muuten kaikki ok, niin anna mennä vain toisesta korvasta ulos.

yksinkertaisia maalaisten jälkeiläisiä maalaisaivoineeen ja geeneineen, yläluokka on aina ollut iltavirkkua, koska ei ole tarvinnut lypsää lehmiä tai palvella ketään aamulla. Sinulla on ap rikkaan geenit.

Mun mies ei valita asiasta.

Oli myös kätevä ominaisuus kun lapsi oli ihan pieni: mä hoidin ekan yöhuollon ja mies aamun ensimmäisen.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on täynnä kompromisseja, ei tarvitse herätä kukonlaulun aikaan eikä toisaalta nukkua puoleenpäivään. 

Miksi mun pitäis joustaa, mutta puolison ei?

 Kesälomallakin oltiin sovittu aamuksi joku yhteinen kauppareissu, mutta koska mies oli herännyt aiemmin, hän oli jo kerinnyt käymään kaupoilla kun mä vasta heräilin. Koska "eihän sitä mitään kerkeä tekemään eikä jaksa odottaa, kun toinen nukkuu 'koko päivän' ".

En ymmärrä, miksi kesälomallakin pitää tehdä kaikki asiat kukonlaulun aikaan, kun eei ole kiire mihinkään ja koko päivä aikaa. Voisi ottaa rennomminkin.  Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuota samaa aina. 20v yhdessä oltiin ja samasta aina valitti. 

Oletteko edelleen yhdessä? Mä oon kanssa kohta 20 vuotta kuullut samasta asiasta. Jänmä, ettei siinä ajassa oo oppinut, ettei toista saa muokattua ikinä samanlaiseksi kuin itse on.  En mäkään oo muokannu miehen rytmiä mihinkään suuntaan. Ap

Ei olla. Pari vuotta sitten erottiin. Jos teillä muuten kaikki ok, niin anna mennä vain toisesta korvasta ulos.

Vaikeaa se on, mutta pitää yrittää. Ap

Mies tyyliin herää viideltä pirteänä ja minä heräisin mieluiten klo 9. Koko aamupäivä menee sumussa ja siinä 17-18 aikaan alkaa vasta tuntemaan itsensä ihmiseksi. Sitten kun pitäisi olla illalla hiljaisuus niin olen tyyliin imuroimassa ja virtaa riittää puoli 2 asti. Mies torkkuu jo siinä 21-22 välillä nojatuolissa.

Meillä oli samaa, minä illanvirkku ja halusin katsoa tvtä illalla ja rauhoittua lasten hoidolta. Eksä meni nukkumaan klo 21-22 ja pakotti minutkin sänkyyn pimeään makoileen moneksi tunniksi tai sitten pisti virrat pois koko talosta ja istuin pimeässä jotta hänen ylhäisyytensä sai nukuttua. Ihme ettei tarvinnut tuutulaulua laulaa ja tuttia laittaa suuhun. Syystäkin eksä.

Siksi koska aamulla pitkään nukkuva hankaloittaa koko muun perheen elämää. Tuosta huoneesta ei voi hakea tavaroita, kaikkien pitää olla hiljaa. TUNTIKAUSIA ennenkin ”erirytmiin” elävä päättää viimein herätä. Illalla sitten taas se valvova pitää ääntä, telkkaria, kolistelee, käy suihkussa jne mikä pitää muita hereillä. Tulee sänkyyn kun toinen on syvässä unessa ja herättää sillä. 

Aivan superärsyttävää. Lisäksi esim meillä on kuollut koko seksielämä, kun aamuvirkku haluaisi aamulla seksiä ja iltavirkku illalla. Ei vaan halut ja hereilläoloajat kohtaa.

Ja kyllä. Toinen myös helposti nukkumisellaan jättää toisen huoleksi lapsien hoidon ja ruokinnan, kun taas itse valvoessaanvoi vain keskittyä omaan olemiseensa. Tällöin aamuvirkku hoitaa suurimman osan lapsista päivän aikana, kun toinen sluibailee siivellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voimme auttaa?

Antamalla vertaistukea vaikka. Ap

Mitä Sinä vertaistuella teet? Lopeta valittaminen, tyydy osaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on täynnä kompromisseja, ei tarvitse herätä kukonlaulun aikaan eikä toisaalta nukkua puoleenpäivään. 

Miksi mun pitäis joustaa, mutta puolison ei?

 

 Kesälomallakin oltiin sovittu aamuksi joku yhteinen kauppareissu, mutta koska mies oli herännyt aiemmin, hän oli jo kerinnyt käymään kaupoilla kun mä vasta heräilin. Koska "eihän sitä mitään kerkeä tekemään eikä jaksa odottaa, kun toinen nukkuu 'koko päivän' ".

 

En ymmärrä, miksi kesälomallakin pitää tehdä kaikki asiat kukonlaulun aikaan, kun eei ole kiire mihinkään ja koko päivä aikaa. Voisi ottaa rennomminkin.  Ap

Mitä kauppoja edes on auki "kukonlaulun aikaan"? Ei aamulla ennen seitsemää voi hirveästi tehdä pihahommiakaan. Nouskaa vaikka kahdeksalta niin molemmat ovat tyytyväisiä, saa nukkua rauhassa aamulla mutta silti saa aamupäivällä jotain aikaankin.

Oma kokemukseni vastaavasta oli, että puolisoni ei millään ymmärtänyt mitä nuo erilaiset vuorokausirytmit oikeasti tarkoittavat, vaan kaikki yhteinen tekeminen olisi pitänyt kuitenkin olla hänen aikataulunsa mukaan.

Jos toisella on työpäivä esim. klo 7-16, ei ole reilua odottaa hänen olevan vielä pirteä ja innokas toteuttamaan toisen mielihaluja puolenyön jälkeen.