Lue keskustelun säännöt.
Mitä luulette, tarvitsenkohan sairaslomaa? Kehtaanko kertoa nämä asiat lääkärille?
21.08.2026 |
Minulla on masennustaustaa kyllä ja lääkitys. Olen joutunut olemaan välillä pois työelämästä. Olen kuitenkin kuvitellut aika hyvin jo parantuneeni ja että voin olla työelämässä aika normaalisti. Siksi olen tehnyt astettaisen työhönpaluun jälkeen viime kuukaudet enemmän töitä eli melkein normaalit tunnit mitä yleensäkin ihmiset tekevät.
Olen alkanut oireilemaan aika pahasti nyt viime aikoina. Töissä olen ihan loppu jo ensimmäisen tunnin jälkeen ja loppupäivä on selviytymistä kellon kanssa, voimat tuntuu ehtyneen kropasta ja ajatuksen kulku on tahmeaa. Olen jatkuvasti huolissani ja epävarma työni tuloksesta ja ahdistun töissä herkästi, keho tuntuu vieraalta ja epätodelliselta, haistan ja kuulen asioita mitä ei edes ole oikeasti töissä ja kotona. Kun olen kotona niin itken usein, olen aivan loppu enkä jaksa tehdä mitään. Keho tuntuu raskaalta ja mietin etten kestä enää työtäni. Ei sillä, että työpaikassa varsinaisesti olisi mitään vikaa mutta juuri minulle se on liian raskasta ja minulla on todella paljon meneillään tässä. En tiedä pitäisikö minun kysyä sairaslomaa.
Kommentit (21)
Työkaveritkin katsovat minua oudosti ja näkevät kyllä, että en ole ihan kunnossa. Harmi, että en pystykään siihen mihin muut pystyvät, en ainakaan tässä asiassa vaan väsyn selvästi keskivertoa herkemmin vaikka olen yrittänyt olla vahva ja tunnollinen, reipas tekijä ja minusta on pidetty mutta alkaa taas pää kyllä oireilemaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene juttelemaan työterveyslääkärille. Sillähän se selviää tarvitko lomaa tai ehkä jonkun läökityksen.
Niin ajattelin. Ap
Minullakin takkuaa työt, olen jatkuvasti väsynyt ja kaikki raivostuttaa sietämättömästi, mutta onnistun pitämään sen sisälläni.
En todellakaan lähde hakemaan apua työterveydestä/mielenterveydestä. Siellä saa vain elämänsä vielä huonompaan tilaan. Kokemusta on.
Kannattaa mennä pian. Ei elämä tuollaista saisi olla. Ei kukaan sinua työnteosta viimesillä voimilla kiitä ja vaikka kiittäisikin niin ei ole sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin takkuaa työt, olen jatkuvasti väsynyt ja kaikki raivostuttaa sietämättömästi, mutta onnistun pitämään sen sisälläni.
En todellakaan lähde hakemaan apua työterveydestä/mielenterveydestä. Siellä saa vain elämänsä vielä huonompaan tilaan. Kokemusta on.
Mä sairastuin masennukseen ja burn outiin vuosia sitten ja sain erinomaista hoitoa työterveyslääkäriltä. Että ei sitä noin yleisesti pidä lähteä lyttäämään, kokemuksia on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on jatkunut nyt muutaman kuukauden. Ensin ajattelin, että on ohimenevää ja se alkoi sillä, että hermostuin töissä itsekseni ja olen alkanut hidastumaan. En jaksa enää taistella kelloa vastaan vaan teen työt miten teen, en välitä enää koska en saa sitä sellaista voimaa ns "spurttia" käyntiin itsessäni. Olen kuitenkin tunnollisena henkilönä huolissani että kun pitäisi tehdä mutta en vain pysty enempään. Sitten on tullut noita aistiharhoja, enkä jaksaisi ollenkaan jutella kenenkään kanssa töissä. Tunnen itseni riittämättömäksi ja että ei tuo vain sovi minulle. Minun on pakko löytää tässä elämäni aikana jokin sopivampi työ, ei vaan pää kestä mitään kiireistä tehotyöskentelyä vaan lopulta uuvun ja jään jalkoihin. Ap
Sun kannattaa myös aktiivisesti alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jotain helpompaa hommaa. Vaikka nyt saisit itsesi kuntoon, niin paluu samaan työhön saattaa romahduttaa sut pian uudestaan. Itse vaihdoin kokonaan alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai no onhan tämä nyt jatkunut paljon pidempäänkin mutta paljon hienovaraisemmin ja kun tosiaan olen asteittan palannut työelämään. Nyt viime kuukaudet ovat olleet jo sellaisia, että olen huolestunut, etenkin mitä nyt on viime viikot olleet. Ei vain ole minua varten tuo paikka eikä ala. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin takkuaa työt, olen jatkuvasti väsynyt ja kaikki raivostuttaa sietämättömästi, mutta onnistun pitämään sen sisälläni.
En todellakaan lähde hakemaan apua työterveydestä/mielenterveydestä. Siellä saa vain elämänsä vielä huonompaan tilaan. Kokemusta on.
Mä sairastuin masennukseen ja burn outiin vuosia sitten ja sain erinomaista hoitoa työterveyslääkäriltä. Että ei sitä noin yleisesti pidä lähteä lyttäämään, kokemuksia on erilaisia.
Minut lähetettiin työpsykologille. Oli aivan hirveää, työpsykologi alkoi siellä riipiä traumamuistojani todella asiattomasti. Minua syyllistettiin siitä miten toimin löydettyäni itsemurhaan kuolleen äitini. En ymmärrä miten tällainen parantaa kenenkään työkuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko huomannut itsestäsi mitkä ajatukset nostaa masennusta?
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaa myös aktiivisesti alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jotain helpompaa hommaa. Vaikka nyt saisit itsesi kuntoon, niin paluu samaan työhön saattaa romahduttaa sut pian uudestaan. Itse vaihdoin kokonaan alaa.
Olen samaa mieltä. Olen vuosia sitten kun olin tällä alalla niin uupunut aika pahasti. Vuosien jälkeen palasin alalle mutta edelleenkin uuvun mutta paljon nopeammin kuin aiemmin. Ei vain ole minua varten. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaa myös aktiivisesti alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jotain helpompaa hommaa. Vaikka nyt saisit itsesi kuntoon, niin paluu samaan työhön saattaa romahduttaa sut pian uudestaan. Itse vaihdoin kokonaan alaa.
Olen samaa mieltä. Olen vuosia sitten kun olin tällä alalla niin uupunut aika pahasti. Vuosien jälkeen palasin alalle mutta edelleenkin uuvun mutta paljon nopeammin kuin aiemmin. Ei vain ole minua varten. Ap
Minulla on vastaavia ajatuksia. Uskallatko ap kertoa mistä alasta on kyse? En haluaisi vaihtaa johonkin jossa olen kohta uudestaan burnoutissa.
Kuulostaa siltä, että voisit alkaa räppäriksi.
Aiheina biiseille voisi olla työsi ja gheton rankkuus sekä järjestelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaa myös aktiivisesti alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jotain helpompaa hommaa. Vaikka nyt saisit itsesi kuntoon, niin paluu samaan työhön saattaa romahduttaa sut pian uudestaan. Itse vaihdoin kokonaan alaa.
Mikä on se ala joka on toiminut sinun kohdallasi paremmin?
Täältä saa parhaat neuvot kaikkiin ongelmiin. Ap, et ole työkykyinen. Hae apua ennen kuin romahdat.
Ehkä sun kannattaa tappaa itsesi, kun oot noin laiska vätys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaa myös aktiivisesti alkaa etsimään uutta työpaikkaa, jotain helpompaa hommaa. Vaikka nyt saisit itsesi kuntoon, niin paluu samaan työhön saattaa romahduttaa sut pian uudestaan. Itse vaihdoin kokonaan alaa.
Olen samaa mieltä. Olen vuosia sitten kun olin tällä alalla niin uupunut aika pahasti. Vuosien jälkeen palasin alalle mutta edelleenkin uuvun mutta paljon nopeammin kuin aiemmin. Ei vain ole minua varten. Ap
Minulla on vastaavia ajatuksia. Uskallatko ap kertoa mistä alasta on kyse? En haluaisi vaihtaa johonkin jossa olen kohta uudestaan burnoutissa.
Työskentelen ravintolassa keittiössä, joka on melkein pelkästään multitaskaamista ja työ on kiireistä. Minun aivoille jotenkin erityisen kuormittavaa vaikka fyysisesti jaksan kyllä työtä mutta kun mieli alkaa rakoilemaan niin se alkaa vaikuttamaan koko ihmiseen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Täältä saa parhaat neuvot kaikkiin ongelmiin. Ap, et ole työkykyinen. Hae apua ennen kuin romahdat.
Ap on vaan laiska ja haluaa takas sohvalle makoilee. Toivottavasti saa z- koodin jolloin sairausloma on palkaton 😅
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun kannattaa tappaa itsesi, kun oot noin laiska vätys
Mitä jos sinä tekisit niin? Palstan laatu voisi parantua merkittävästi.
Mene juttelemaan työterveyslääkärille. Sillähän se selviää tarvitko lomaa tai ehkä jonkun läökityksen.