Köyhä lapsuus jätti jälkeen turvattomuuden tunteen. En uskalla käyttää rahaa tai käyttäessä kaduttaa
En ole silti rikas. Säästössä 30000€. Olen ostanut asunnon, mutta muuta en uskalla. Työpaikka epävarma. Vaatteita ostan harvoin. Matkustan kotimaassa kesälomalla.
Ikää jo 50v ja edelleen en uskalla.
Kommentit (30)
En, oon 27v ja säästössä just ja just 200 e, sekin tuntuu aina menevän kun tulee jotain yllättävää uutta (esim hammashoitolat tossa kahtena kuukautena jonka jälkene pesukone hajos, puhelinki vetelee viimeisiään)..En osaa auttaa kunhan sanoin ettet oo ainoo mut meillä vähän eri tilanne tietty
Järki kyllä ymmärtää etten ole heti hädässä, vaikka työt loppuisi. Tämä ongelma ollut aina, vaikka työ ollut uhattuna vasta viimeisen vuoden. Jatkuvat yt, ensi vuonna taas.
Silti aina näen jonkun taloutta uhkaavan. Voi olla lasten opiskelu, epävarma työpaikka, auto hajoaa, ym
Ap
Minulla köyhä lapsuus teki sen, että nautin siitä että on rahaa. Voi ostaa kaupassa mitä mieli tekee, lapsi saa haluamansa vaatteet ja tavarat.
Niin mikä ongelma sulla nyt taas on? Et ole ollut lapsi yli 30 vuoteen, olisiko aika lakata jankuttamasta lapsuudesta.
Kolkyt tonnia on kyllä säälittävän vähän rahaa. Eikö yhtään pelota??
Löytyisiköhän vielä entisestä elämästäkin joku trauma josta voisit pitää kiinni....
Aloittaja, onko asuntosi jo velaton vai maksatko vielä lainaa?
Olin itsekin köyhä lapsi ja pienituloinen kolmenkympin puoleen väliin. Sen jälkeen on säästöön tullut rahaa joten ei ole mitään hätää nyt. Mutta minullakin oli huono omatunto pitkään kun käytin rahaa. Pääsin siitä eroon seuraamalla ihan tarkkaan tulot ja menot parin vuoden ajan ja tekemällä sen mukaan realistisen kuukausibudjetin.
Budjetti rauhoittaa koska nyt tiedän varmuudella mihin rahat riittävät ja koska pitää laittaa jarrut päälle. Jos budjetissa on tietty summa rahaa vaikkapa uusiin vaatteisiin niin voin ostaa niitä rauhallisin mielin. Tai voin säästää sen kuun vaaterahat ja lisätä ne ensi kuun vaatebudjettiin.
Minulla on sama ongelma. Laskelmien tekeminen on hieman helpottanut asiaa. Laskin juuri, että tulisin säästöillä ja sijoituksilla toimeen neljä vuotta, jos jostain syystä jäisin täysin tulottomaksi. Silti usein ahdistaa. Ei tästä varmaan koskaan pääse täysin eroon.
Mihin käytät ja on kaduttanut?
Tuo oleellisempi kysymys. Joku asia voikin olla turha (ei sillä, etteikö siihen siitä huolimatta voisi panostaa, jos niin haluaa!) jonkun taas voi kokeq "turhana" vaikka se onkin fiksua.
Ajatellaan vaikka laadukkaita nahkakenkiä --> maksavat enemmän mitä keinonahkaiswt halpikset, mutta nahkakenkiä kun huoltaa hyvin kestävät vuosi kausien ajan, ja tarvittaessa korjauttaakkin suutarissa. Eli vaikka maksaisi kalliisti, voi käyttökertaa kohden kallis tullakkin edullisemmaksi.
Jos vaikka 10e paita kulahtaa ja nyppyyntyy 10 käytön jälkeen 1 kerta päällä maksoi 1 euron. Vs. jos ostaa 50e paidan, mikä kestää hyvänä 500 kertaa, maksaa jalkimmäinen vain 0,10e per käyttökerta --> tulee pitkässä juoksussa kymmenen kertaa halvemmaksi mitä se 10e halpis-paita.
Samoin vaikka reisaaminen: moni ajattelee että kun pysyy Suomessa säästää, vaikka todellisuudessa täällä on KALLISTA! Halpoja lentojakin saa, ja kun ei mene Sveitsiin vaan vaikka Puolaan tai Aasiaan, niin elelee herroiksi pikku rahalla. Tuossakkn kannttaa kerralla olla pidempi aika, niin esim. Aasian lennon hinnat on halvemmat suhteessa reissuun (kun asuminen, syöminen edullista) ku on vaikka 1kk eikä "paria,päivää".
Vierailija kirjoitti:
Järki kyllä ymmärtää etten ole heti hädässä, vaikka työt loppuisi. Tämä ongelma ollut aina, vaikka työ ollut uhattuna vasta viimeisen vuoden. Jatkuvat yt, ensi vuonna taas.
Silti aina näen jonkun taloutta uhkaavan. Voi olla lasten opiskelu, epävarma työpaikka, auto hajoaa, ymAp
Ehkä vaan näet realistisesti
Työt voi loppua
On hyvä että on säästöjä
Ja vilkaise eläkettäsi
Eläisitkö sillä
Asunnon silti uskalsit ostaa vaikka arvo menis alas kun härän häntä?
Jos ostat minkä tarvitset niin mikä ongelma on säästää
En minä ainakaan ole koskaan päässyt tuosta yli. Pienituloisen yksinhuoltajan kasvattamana lapsuus ja nuoruus oli melko köyhää. Se opetti minut nuukaksi ja säästäväiseksi.
Olen ollut jo 30 vuotta hyväpalkkaisissa töissä ja elänyt silti kuin työtön. Niinpä omaisuutta on kertynyt runsaasti. Onneksi, koska nyt uhkaa avioero ja rahalle on jälleen käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon silti uskalsit ostaa vaikka arvo menis alas kun härän häntä?
Ei kaikki asu muuttotappioalueella.
Vastaa Aurvaaran seuranhakuilmoitukseen. Auervaara opettaa rahankäytön.
Syödessäni pelkään yhä etten huomenna saakaan :(
Ei edes vuoden menojen verran säästössä. Ei noilla säästöillä voi vähentää varovaisuutta tasan yhtään.
Noh yksi keittiörempos tms niin rahat on mennyt
Onko joku päässyt eroon tästä ja miten?