Köyhä lapsuus jätti jälkeen turvattomuuden tunteen. En uskalla käyttää rahaa tai käyttäessä kaduttaa

Onko joku päässyt eroon tästä ja miten?

En, oon 27v ja säästössä just ja just 200 e, sekin tuntuu aina menevän kun tulee jotain yllättävää uutta (esim hammashoitolat tossa kahtena kuukautena jonka jälkene pesukone hajos, puhelinki vetelee viimeisiään)..En osaa auttaa kunhan sanoin ettet oo ainoo mut meillä vähän eri tilanne tietty

Järki kyllä ymmärtää etten ole heti hädässä, vaikka työt loppuisi. Tämä ongelma ollut aina, vaikka työ ollut uhattuna vasta viimeisen vuoden. Jatkuvat yt, ensi vuonna taas.

Silti aina näen jonkun taloutta uhkaavan. Voi olla lasten opiskelu, epävarma työpaikka,  auto hajoaa, ym

Ap

Minulla köyhä lapsuus teki sen, että nautin siitä että on rahaa. Voi ostaa kaupassa mitä mieli tekee, lapsi saa haluamansa vaatteet ja tavarat. 

Niin mikä ongelma sulla nyt taas on? Et ole ollut lapsi yli 30 vuoteen, olisiko aika lakata jankuttamasta lapsuudesta.

Kolkyt tonnia on kyllä säälittävän vähän rahaa. Eikö yhtään pelota??

Löytyisiköhän vielä entisestä elämästäkin joku trauma josta voisit pitää kiinni....

Aloittaja, onko asuntosi jo velaton vai maksatko vielä lainaa?

Olin itsekin köyhä lapsi ja pienituloinen kolmenkympin puoleen väliin. Sen jälkeen on säästöön tullut rahaa joten ei ole mitään hätää nyt. Mutta minullakin oli huono omatunto pitkään kun käytin rahaa. Pääsin siitä eroon seuraamalla ihan tarkkaan tulot ja menot parin vuoden ajan ja tekemällä sen mukaan realistisen kuukausibudjetin. 

Budjetti rauhoittaa koska nyt tiedän varmuudella mihin rahat riittävät ja koska pitää laittaa jarrut päälle. Jos budjetissa on tietty summa rahaa vaikkapa uusiin vaatteisiin niin voin ostaa niitä rauhallisin mielin. Tai voin säästää sen kuun vaaterahat ja lisätä ne ensi kuun vaatebudjettiin.

Minulla on sama ongelma. Laskelmien tekeminen on hieman helpottanut asiaa. Laskin juuri, että tulisin säästöillä ja sijoituksilla toimeen neljä vuotta, jos jostain syystä jäisin täysin tulottomaksi. Silti usein ahdistaa. Ei tästä varmaan koskaan pääse täysin eroon.