Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieli ry aloittaa muutosneuvottelut - taustalla hallituksen rajut leikkaukset.

Vierailija
17.08.2026 |

https://yle.fi/a/74-20241338

Että näin. Vain koska ministeri itse ei ole osannut hakeutua hoitoon ei tarkoita että mielenterveystyö olisi turhaa.

Kommentit (224)

Vierailija
201/224 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toiminnanjohtajan vuosipalkka on ollut yli 100 000 euroa. Syytäkin leikata.

Joo, juuri tämä.

Mulla on kokemusta sote-alan järjestötyöstä, ja kyllä siellä on paljon leikattavaa. 

Mutta tiedoksi, nyt kun joudutaan säästämään, niin ei näistä johtajanviroista tai heidän ministeritasoisista palkoistaan tulla leikkaamaan, vaan sieltä kentältä, missä todellinen auttamistyö tapahtuu. 

Tämä järjestöasia pitäisi pöyhiä ihan kunnolla.

Vierailija
202/224 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

ns pomojen palkkoihin mennyt 500000 e kenttä työhön 80000e hei haloo välistä vedetty  420000e. TODELLINEN KUSETUS. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erinomaista! Mieli Ry on Virheiden johtama erittäin vasemmalla oleva järjestö. Käyttävät vapaaehtoisia törkeästi hyväksi. 

Totta. Virheitä täynnä koko teksti.

Se oli vasemmistobongaustäky. Vain vasemmistolainen löytää kirjoitusvirheet tajuamatta mitä tekstissä sanotaan.

Eikä trolli kykene myöntämään edes virhettään. Se teissä onkin vikana. Ei selkärankaa.

Toinen vasemmistobongaustäky on se, että henkilöidään debatti kun asiaan liittyvä osaaminen loppuu. M.O.T.

Myönsit juuri olevasi vasemmistoa...

Vierailija
204/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ketju lukittiin

Kun ei persu pärjää

Vierailija
205/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tämä sellainen tärkeä järjestö, jonka ydintehtävä on kuluttaa sille myönnettyjä miljoonia matkustellen ympäri Eurooppaa tapaamassa muiden maiden järjestökermaa illallisilla ja nähtävyyksiä katsellen? Jää myös jonkin verran massia johtajien shoppailuun., jotta voi ylläpitää tärkeälle johtajalle kuuluvaa imagoa ja elintasoa veronmaksajien piikkiin. 

Vierailija
206/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiminnanjohtajan vuosipalkka on ollut yli 100 000 euroa. Syytäkin leikata.

Joo, juuri tämä.

Mulla on kokemusta sote-alan järjestötyöstä, ja kyllä siellä on paljon leikattavaa. 

Mutta tiedoksi, nyt kun joudutaan säästämään, niin ei näistä johtajanviroista tai heidän ministeritasoisista palkoistaan tulla leikkaamaan, vaan sieltä kentältä, missä todellinen auttamistyö tapahtuu. 

Tämä järjestöasia pitäisi pöyhiä ihan kunnolla.

Tässä erinomainen komentti. Toimii myös SOTE:ssa ja muissa viroissa, joissa joudutaan säästösyistä karsimaan: ensin lähtee ne ihmiset, jotka vaikuttavat eniten kansan mielipiteeseen. Eli operatiivisen tason ihmiset. Näin saadaan oikeistohallitus näyttämään pahikselta. Toiminnot eivät tehostu pätkääkään ja voi olla, että "johtajat" saavat jopa bonuksia siitä, että on saatu operatiivisesta aka kansaa palvelevasta rajapinnasta porukkaa pois. 

 

- Eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun jo nyt pyörittämme tätä järjestösektoria velaksi, niin pitäisikö velanottoa jatkaa, että himmelin päälliköt saavat pitää hillotolppansa ja "kehittää" toimintaa? Kun se varsinainen asiakastyö hoidetaan kuitenkin vapaaehtoisten avulla ilmaiseksi. 

Riittääkö niitä asiakkaita kaikille järjestöille vai käyttävätkö samat asiakkaat eri järjestöjä ja mitä kaikkea kirjataan "kohtaamiseksi"? En väheksy avun tarvitsijoita, apua on saatava, mutta se ei tarkoita että järjestöillä pitäisi olla monta kertaa enemmän niitä työntekijöitä kuin avuntarvitsijoita on! Jos kerran niitä avuntarvitsijoita on, jotka apua haluavat, he löytävät avun julkisten palvelujen ohjauksella eikä järjestöissä tarvita isoa määrää työntekijöitä suunnittelemaan toimintaa, miettiimään arvoja ja panostamaan markkinointiin!

Vierailija
208/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä sellainen tärkeä järjestö, jonka ydintehtävä on kuluttaa sille myönnettyjä miljoonia matkustellen ympäri Eurooppaa tapaamassa muiden maiden järjestökermaa illallisilla ja nähtävyyksiä katsellen? Jää myös jonkin verran massia johtajien shoppailuun., jotta voi ylläpitää tärkeälle johtajalle kuuluvaa imagoa ja elintasoa veronmaksajien piikkiin. 

Hyvä, että alotit kysymyksellä, koska et selvästikkään tunne mieli ry:n toimintaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä sellainen tärkeä järjestö, jonka ydintehtävä on kuluttaa sille myönnettyjä miljoonia matkustellen ympäri Eurooppaa tapaamassa muiden maiden järjestökermaa illallisilla ja nähtävyyksiä katsellen? Jää myös jonkin verran massia johtajien shoppailuun., jotta voi ylläpitää tärkeälle johtajalle kuuluvaa imagoa ja elintasoa veronmaksajien piikkiin. 

jotkut järjestöt ovat käyttäneet aikaa ja rahaa kiertäessaaän pridejä, vaikkei se mitenkään kuuluu heidän kohderyhmäänsä ja ydintehtäväänsä. 

Vierailija
210/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiken käytännön työn hoitaa vapaaehtoiset ilmaiseksi, kuten esim. puhelut. Noita palkattuja virkaläskejä on syytäkin laittaa pellolle.

Minä olen saanut sieltä apua terapeuteilta ja vertaisviikonlopusta. 

Hoitaako se yhteiskunnalle kuuluvaa terapiaakin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Järjestökenttää voi pienentää ilman, että tarpeellinen kansalais- ja vertaistuki häviää. Esimerkiksi ottamalla rahoitus pois toiminnalta, jonka tarvetta ei pystytä osoittamaan. Pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä – pitää näyttää, että toiminta tuottaa hyötyä. Ja nimenomaan aina kyseisen järjestön ydintehtävän mukaiselle asiakaskunnalle.

Päällekkäiset järjestöt yhdistettävä. Jos viisi järjestöä tekee käytännössä samaa asiaa, kaikkien viiden ylläpitämiseen ei välttämättä ole järkeä. 

Määräaikainen rahoitus oletukseksi. Järjestön ei pitäisi saada valtion rahaa automaattisesti vuodesta toiseen vain siksi, että se on kerran saanut sitä. 

Hallinto minimiin. Rahaa pitäisi ohjata asiakkaan kohtaamiseen, ei organisaation hallintoon, kehittämiseen, markkinointiin, viestintään ja jatkuvaan hankehallintoon.

Vaikuttavuus mitattava. Kuinka monta ihmistä tavoitetaan, mitä heille tapahtuu ja mikä muuttuu? Pelkkä kävijämäärä tai järjestettyjen tapahtumien määrä ei riitä.

Julkinen sektori hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Järjestöjen ei pidä muodostua pysyväksi tavaksi kiertää sitä, että julkiset palvelut ovat riittämättömiä.

Omarahoitus suuremmaksi siellä, missä se on mahdollista. Varakkaan järjestön ei pitäisi olla yhtä riippuvainen veronmaksajien rahasta kuin pienen ruohonjuuritason toimijan.

Selkeä lopetuskriteeri. Jos asiakkaita ei ole, tarve on kadonnut tai toiminta ei tuota tuloksia, rahoitus lopetetaan.

Vierailija
212/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

oon ollut mieli ry toimisto rakennuksessa töissä. täysi kusetus, 2000 luvun kokemus, niillä ei käy asiakkaita,ei puheli soi. kaikki turhat tyypit istuu 5000 e palkalla toimistossa. vapaa ehtoiset tekee ilmaiseksi kaiken puhelintyön iltaisin.

liian iso palkka, työttömiä tukitöissä niille pakotettu. ilahtunut irtisanomisista .pirkanmaalla sastamalassa oli niiden toimistossa joku kavallusjuttukin.  niillä sit vaihtui johto. sama johtaja jossakin omassa edunvalvonta jutussaan varasti asiakkaiden rahat mot edunvalvonta juttu.sama täti pyöri myös mieli ry toiminnassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun itse tarvitsin apua, Mieli ry oli ainoa taho josta sitä sai. 

Vierailija
214/224 |
18.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Järjestökenttää voi pienentää ilman, että tarpeellinen kansalais- ja vertaistuki häviää. Esimerkiksi ottamalla rahoitus pois toiminnalta, jonka tarvetta ei pystytä osoittamaan. Pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä – pitää näyttää, että toiminta tuottaa hyötyä. Ja nimenomaan aina kyseisen järjestön ydintehtävän mukaiselle asiakaskunnalle.

Päällekkäiset järjestöt yhdistettävä. Jos viisi järjestöä tekee käytännössä samaa asiaa, kaikkien viiden ylläpitämiseen ei välttämättä ole järkeä. 

Määräaikainen rahoitus oletukseksi. Järjestön ei pitäisi saada valtion rahaa automaattisesti vuodesta toiseen vain siksi, että se on kerran saanut sitä. 

Hallinto minimiin. Rahaa pitäisi ohjata asiakkaan kohtaamiseen, ei organisaation hallintoon, kehittämiseen, markkinointiin, viestintään ja jatkuvaan hankehallintoon.

Vaikuttavuus mitattava. Kuinka monta ihmistä tavoitetaan, mitä heille tapahtuu ja mikä muuttuu? Pelkkä kävijämäärä tai järjestettyjen tapahtumien määrä ei riitä.

Julkinen sektori hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Järjestöjen ei pidä muodostua pysyväksi tavaksi kiertää sitä, että julkiset palvelut ovat riittämättömiä.

Omarahoitus suuremmaksi siellä, missä se on mahdollista. Varakkaan järjestön ei pitäisi olla yhtä riippuvainen veronmaksajien rahasta kuin pienen ruohonjuuritason toimijan.

Selkeä lopetuskriteeri. Jos asiakkaita ei ole, tarve on kadonnut tai toiminta ei tuota tuloksia, rahoitus lopetetaan.

Ihan hyviä keskustelunavauksia. 

 

1) Vaikuttavuuden mittaaminen ja toiminnan tulosten osoittaminen edellyttää hallintoa. Myös rahoittajat edellyttävät usein esim. mainitsemaasi hankehallintoa. Ruohonjuuritason toimija tai asiakasrajapinnassa työskentelevä ei pysty kokoamaan toiminnasta vaikuttavuustietoja yms., ellei tätä joku taho koordinoi. Lisäksi moni toiminta on luonteeltaan sellaista, että sen vaikuttavuuden osoittaminen on erittäin työlästä tai jopa mahdotonta - esimerkiksi hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista on olemassa vain arvioita ja eri tutkimuslaitosten ennusteet ovat Suomessa menneet järjestään ainakin jonkin verran pieleen. Jälkikäteen sen sijaan voidaan joskus todeta, että jokin asia vaikutti jotenkin, harvoin kuitenkaan täsmällisesti. Ja talouden tutkimuksen kohdalla puhutaan alueesta, johon panostetaan kymmeniä ellei satoja miljoonia Suomessa ja maailmassa miljardeja. Jos puhutaan "tarpeesta", niin pitää muistaa, että "tarve" on osittain arvo- ja määrittelykysymys. Esim. aatteellisia/poliittisia järjestöjä rahoitetaan julkisista varoista ja ne tuottavat osoitettavissa olevaa hyötyä ydintehtävänsä mukaiselle asiakaskunnalle. Sinällään "hallinto minimiin" on hyvä tavoite, mutta on hyvä tiedostaa, että jonkin verran hallintoa tarvitaan - ja että esittämäsi vaikuttavuuden osoittamisen vaatimukset tarkoittavat lisää hallintoa.

2) Päällekkäisiä toimintoja on varmasti hyvä karsia, mutta toisaalta esim. yrityspuolella pidetään hyvänä, ettei ole monopoleja, koska niissä on omat ongelmansa. Esim. innovaatioita ei monopoliasemassa tarvitse tehdä.

3) Järjestöjen rahoitus on jo nyt määräaikaista, avustusehdotus ja -päätökset tehdään vuosittain.

4) Julkisen sektorin velvollisuudesta hoitaa lakisääteiset tehtävät olen samaa mieltä.

5) Varakkaat järjestöt eivät ole nytkään yhtä riippuvaisia veronmaksajien rahoista kuin varattomat.

6) Tuloksettoman tai tarpeettoman toiminnan rahoitusta on poistettu Stea:n toimesta jo vuosikymmeniä (esim. kuurojen järjestöille suunnattua rahoitusta on vähennetty, koska kuuroutta voidaan hoitaa entistä paremmilla kuulolaitteilla), mitä uutta tämä ehdotuksesi lopetuskriteeristä sisältää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/224 |
26.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäisikö järjestöjen keskittyä siihen, mitä varten ne on alun perin perustettu?

Monissa järjestöissä tehdään erittäin tärkeää työtä. Silti olen alkanut miettiä, olemmeko rakentaneet järjestöjen ympärille liian paljon organisaatiota. Ajatellaan järjestöä, jonka tärkein tehtävä on vertaistuki.

Siellä on ihmisiä, jotka tarvitsevat toisia saman kokeneita ihmisiä. Ja siellä on vapaaehtoisia, jotka haluavat toimia heidän tukenaan. Mihin silloin tarvitaan kaikkea muuta ympärille? Voisiko suuri valtakunnallinen järjestö toimia niin, että keskushallinto olisi mahdollisimman pieni ja alueilla olisi vain muutama palkattu ihminen tukemassa vapaaehtoisia? Esimerkiksi 2–3 henkilöä alueella voisi vastata siitä, että vapaaehtoisilla on koulutus, materiaalit, tilat ja joku, jolta kysyä neuvoa.

Vapaaehtoiset kohtaisivat ihmiset. Palkatut työntekijät mahdollistaisivat sen.

Tällöin ei tarvittaisi jokaiseen asiaan uutta hanketta, projektia, päällikköä tai markkinointikoneistoa.

Ja ehkä tärkein asia olisi tämä:

Järjestön ei pitäisi tehdä kaikkea mahdollista vain siksi, että siihen voidaan saada rahoitusta.

Jos järjestö on perustettu tietyn ihmisryhmän tueksi, sen pitäisi keskittyä tähän ihmisryhmään.

Jos vertaistuki on ydintehtävä, rahoituksen pitäisi ensisijaisesti mahdollistaa vertaistuki.

Jos tarvitaan vaikuttamistyötä, tehdään vaikuttamistyötä. Jos tarvitaan asiantuntijatyötä, tehdään sitä. Mutta kaikkea ei tarvitse tehdä vain siksi, että joku rahoitusmalli mahdollistaa sen. Myös julkisen sektorin kanssa pitäisi olla selkeä työnjako. Julkinen sektori hoitaa omat lakisääteiset tehtävänsä. Järjestö tuo rinnalle sen, missä sillä on erityinen vahvuus: vertaistuen, kokemustiedon ja yhteisön. Silloin järjestön ei tarvitse kasvaa jatkuvasti suuremmaksi. Sen ei tarvitse olla suuri työnantaja ollakseen suuri järjestö.

Se voi olla suuri siksi, että sillä on paljon ihmisiä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä.

Minusta järjestörahoituksessa pitäisi rohkeammin kysyä:

Jos järjestölle annetaan miljoona euroa, kuinka paljon siitä päätyy lopulta siihen ihmiseen, jota varten järjestö on olemassa? Ei ole tarkoitus syyllistää järjestöjen työntekijöitä. Kysymys on rakenteesta.

Voisimmeko käyttää enemmän rahaa itse ihmisiin ja vähemmän sen organisaation kasvattamiseen, jonka pitäisi heitä auttaa?

Vierailija
216/224 |
28.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Järjestökenttää voi pienentää ilman, että tarpeellinen kansalais- ja vertaistuki häviää. Esimerkiksi ottamalla rahoitus pois toiminnalta, jonka tarvetta ei pystytä osoittamaan. Pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä – pitää näyttää, että toiminta tuottaa hyötyä. Ja nimenomaan aina kyseisen järjestön ydintehtävän mukaiselle asiakaskunnalle.

Päällekkäiset järjestöt yhdistettävä. Jos viisi järjestöä tekee käytännössä samaa asiaa, kaikkien viiden ylläpitämiseen ei välttämättä ole järkeä. 

Määräaikainen rahoitus oletukseksi. Järjestön ei pitäisi saada valtion rahaa automaattisesti vuodesta toiseen vain siksi, että se on kerran saanut sitä. 

Hallinto minimiin. Rahaa pitäisi ohjata asiakkaan kohtaamiseen, ei organisaation hallintoon, kehittämiseen, markkinointiin, viestintään ja jatkuvaan hankehallintoon.

Vaikuttavuus mitattava. Kuinka monta ihmistä tavoitetaan, mitä heille tapahtuu ja mikä muuttuu? Pelkkä kävijämäärä tai järjestettyjen tapahtumien määrä ei riitä.

Julkinen sektori hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Järjestöjen ei pidä muodostua pysyväksi tavaksi kiertää sitä, että julkiset palvelut ovat riittämättömiä.

Omarahoitus suuremmaksi siellä, missä se on mahdollista. Varakkaan järjestön ei pitäisi olla yhtä riippuvainen veronmaksajien rahasta kuin pienen ruohonjuuritason toimijan.

Selkeä lopetuskriteeri. Jos asiakkaita ei ole, tarve on kadonnut tai toiminta ei tuota tuloksia, rahoitus lopetetaan.

Hyviä kommentteja, ja on totta että järjestökentän rahoitusta ja vaikuttavuutta on voitava arvioida kriittisesti ilman, että hallinto paisuu. Alkuperäiset ehdotukset hallinnon minimoinnista ja selkeistä mittareista ovat kannatettavia, kunhan ne toteutetaan fiksusti.

Otetaan esimerkiksi kohtaamiset. Moni järjestö kokee yksilöiden laskemisen vaikeaksi, mutta nykyisessä järjestelmässä on selvä valuvika: samat ihmiset pyörivät usein järjestön eri toiminnoissa. Sama henkilö saattaa ensin tavata työntekijän, osallistua sitten ryhmään ja käydä vielä tapahtumassa. Jos järjestö laskee tämän saman ihmisen tilastoihinsa monta kertaa eri suoritteina, veronmaksajille syntyy väärä kuva toiminnan todellisesta laajuudesta ja saavutettujen ihmisten määrästä.

Ratkaisu ei ole lisätä raportointibyrokratiaa, vaan selkeyttää sitä. Järjestöjen tulisi siirtyä seuraamaan keksittyjen käyntikertojen sijaan sitä, kuinka monta yksilöä aidosti kohdataan.

On myös hyväksyttävä se tosiasia, ettei uusia asiakkaita välttämättä edes tule jatkuvasti lisää. Läheskään kaikki ihmiset eivät nimittäin halua tai tarvitse järjestöjen apua. Suurimmalla osalla kansalaisista elämänhallinta on hyvällä tolalla, tai he löytävät tarvitsemansa tuen omasta lähipiiristään ilman ulkopuolisia väliintuloja. Päällekkäisten järjestöjen yhdistäminen ja tilastoinnin korjaaminen auttavat siirtämään eurot toiminnan keinotekoisesta paisuttamisesta sinne, missä apua todella tarvitaan.

Vierailija
217/224 |
28.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on harmi. Olen aina pitänyt Mieleä hyvänä kodinkonevalmistajana mutta ilmeisesti sekään ei ole ilman valtiontukea pärjännyt.

Vierailija
218/224 |
28.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ÄLÄ  VALEHTELE

Mieli ry on kattojärjestö. Se ei osallistu kohtaavaan työhön. Sen alla on kymmeniä jäsenjärjestöjä, jotka tekee sen työn.

Mieli ry kanavoi rahat 50 ala järjestölle. Ja hoitaa paikallisten järjestöjen tiedottamisen yms toiminnat. 

Vierailija
219/224 |
28.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
220/224 |
28.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kattojärjestöt mahdollistavat alajärjestöjen toiminnan. Kohtaavatyö mahdollistuu. Neuvonta, edunvalvonta ja ammattitaito. Ei kaikki voi olla pienten yksiköiden harteilla. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kahdeksan