Mitä mieltä ihmisistä joiden ainoat ystävät ovat työkaverit

Työkaverit ystävänä? Mulla ei ole ystävää mutta ei työkaverit ole ystäviä mulle.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhtään työkaveriystävää. Ne on työKAVEREITA.

Mulla pelkästään työVIHOLLISIA

Onhan se jotenkin surullista. Mulla on työkaverina yksi tuollainen. Tulee aina töihin viimeistään tuntia ennen vuoron alkua, ihan vain rupattelemaan. Selvästi (diagnosoimattomasti) kirjolla oleva viisikymppinen setämies.

Ihan ok. Ei kaikilla ole muita tuttuja, jos tutut vaihtuvat joskus.

Omalla työpaikalla olen havainnut, että jos ainoat kaverit ovat työkavereita, niin aika ankea on se päivä jolloin joutuu eläkkeelle. Maailma loppuu siihen. Ehkä joku siinä vaiheessa alkaa etsimään harrastuksia tai ylipäätään kavereita jostain muualta. Osasta tulee yksinäisiä vanhuksia.

Mielestäni ei ole ollenkaan paha, että on kavereita myös töissä. Sen varaan ei kannata laskea kaikkea, aina voi sattua kaikkea eli työkaveri vaihtaa työpaikkaa, jompi kumpi joutuu irtisanotuksi tai yritys tekee konkurssit.

Sama pätee työpaikalla niin kuin sen ulkopuolella: jos viitsit kuunnella muita, olla heille mukava ja ylipäätään et ole itsekeskeinen, löydät kavereita eri paikoista. Sekä miehiä että naisia.

Työ on rankkaa, sitä tehdään kovassa paineessa ja päätökset ovat monen ihmisen kannalta merkittäviä.

Meitä on 13.

Mielestäni on hyvin luontevaa, että työkaveri on ystävä. Hän on nähnyt minut parhaimmillani ja huonoimmillani. Usean kanssa työhistoriaa 20 vuotta; siinä kyllä oppii jo kulmakarva-asennosta, millainen päivä toisella on.

Itse en ymmärrä näitä ihmettelijöitä. Työkaveri ei voi olla ystävä-tyyppejä. Jos sinulla on niin, ei se tarkoita, että jollain toisella on toisin.

On myös aika eri juttu olla pankissa miettimässä laina-asioita siistissä sisätyössä kuin olla raksalla tuulessa ja pakkasessa vaikeissa oloissa. Tai ensiapupoliklinikalla, jossa esim kuolee ihmisiä onnettomuuksien seurauksena viikottain.

Työt on erilaisia ja niiden tekijät vasta erilaisia ovatkin.

Live and let live; toivon, että kaikilla olisi kuitenkin ystäviä, tai edes ystävä. Muukin kuin puoliso. Tai omat lapset, se vasta kummallista on, jos ainoa kontakti ulospäin on akuinen lapsesi…

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on tällainen. Ja työkavereitakaan ei tapaa työajan ulkopuolella kuin ehkä joka toinen vuosi muutamia tunteja. 

Minkäs sille mahtaa. Minä ja mun kaverit riitetään hänelle.

Ovatko ne sitten ystäviä, jos ovat vain työkavereita? Onko se sinun vai miehesi päätös, että sinä ja sun kaverit riittävät hänelle? Oliko miehellä kavereita ennen suhdettanne? Jos oli, miksei ole enää? 
Toiset meistä eivät juurikaan kaipaa sen kummemmin kavereita. Työ voi sosiaalisesti kuormittaa, niin ettei se ulkopuolella kaipaa kavereita? Mielestäni sanaa ystävä käytetään turhan kevyesti. Monet puhuu ystävistään, kun tarkoittavat tuttujaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhtään työkaveriystävää. Ne on työKAVEREITA.

Jos sinulla ei ole työkavereissa ystäviä, ei se tarkoita, ettei muilla voisi olla. Ystävyyssuhteita voi syntyä monissa eri paikoissa, naapurustossa, lapsina, koulussa, opiskelupaikassa, armeijassa, harrastuksissa ja jopa töissä. Ja jos näissä syntyy oikea ystävyyssuhde, on se hyvä asia riippumatta siitä, missä ja miten se on syntynyt, oikeita ystäviä ei ole koskaan liikaa. Liian moni hyväkin ystävyyssuhde kuihtuu ajan mittaan.

Vierailija kirjoitti:

Työ on rankkaa, sitä tehdään kovassa paineessa ja päätökset ovat monen ihmisen kannalta merkittäviä.

Meitä on 13.

Mielestäni on hyvin luontevaa, että työkaveri on ystävä. Hän on nähnyt minut parhaimmillani ja huonoimmillani. Usean kanssa työhistoriaa 20 vuotta; siinä kyllä oppii jo kulmakarva-asennosta, millainen päivä toisella on.

Itse en ymmärrä näitä ihmettelijöitä. Työkaveri ei voi olla ystävä-tyyppejä. Jos sinulla on niin, ei se tarkoita, että jollain toisella on toisin.

On myös aika eri juttu olla pankissa miettimässä laina-asioita siistissä sisätyössä kuin olla raksalla tuulessa ja pakkasessa vaikeissa oloissa. Tai ensiapupoliklinikalla, jossa esim kuolee ihmisiä onnettomuuksien seurauksena viikottain.

Työt on erilaisia ja niiden tekijät vasta erilaisia ovatkin.

Live and let live; toivon, että kaikilla olisi kuitenkin ystäviä, tai edes ystävä. Muukin kuin puoliso. Tai omat lapset, se vasta kummallista on, jos ainoa kontakti ulospäin on akuinen lapsesi…

Minä tunnen yhden "töihin tullaan töihin eikä tekemään kavereita"-tyypin. Hänellä oli ennen hyvät suhteet kollegoihin ja vietti näiden kanssa aikaa myös vapaa-ajalla.
On sittemmin sössinyt melkein kaikki ihmissuhteensa lainaamalla rahaa peliongelmaansa. Ei maksa takaisin tai maksaa viiveellä, uhriutuu, haukkuu ja u l i see jos joku ei enää lainaakaan. Lähettelee kiukkuisia känniviestejä niille jotka haluaisivat rahansa takaisin. Yritti myös vikitellä naimisissa olevaa kollegaansa pitkään ja avoimesti.

Nyt kun välit kaikkiin ovat enemmän tai vähemmän kokonaan katkenneet, hän on sitä mieltä että työkaverit ovat työkavereita eikä ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikalla olen havainnut, että jos ainoat kaverit ovat työkavereita, niin aika ankea on se päivä jolloin joutuu eläkkeelle. Maailma loppuu siihen. Ehkä joku siinä vaiheessa alkaa etsimään harrastuksia tai ylipäätään kavereita jostain muualta. Osasta tulee yksinäisiä vanhuksia.

Mielestäni ei ole ollenkaan paha, että on kavereita myös töissä. Sen varaan ei kannata laskea kaikkea, aina voi sattua kaikkea eli työkaveri vaihtaa työpaikkaa, jompi kumpi joutuu irtisanotuksi tai yritys tekee konkurssit.

Sama pätee työpaikalla niin kuin sen ulkopuolella: jos viitsit kuunnella muita, olla heille mukava ja ylipäätään et ole itsekeskeinen, löydät kavereita eri paikoista. Sekä miehiä että naisia.

Meidän työpaikalta eläkkeelle jääneistä osa kokoontuu kuukausittain yhteiselle lounaalle. Se on tietenkin vapaaehtoista. En tiedä ovatko kaikki kutsuttuja, luultavasti ovat.

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Tiedän että voi tulla ystäviäkin. Työpaikan siivoojastakin voi tulla ystävä. Sana ystävä on suorastaan puhki kulutettu

En ole  kovinkaan paljon mieltä ihmisistä joita en tunne henkilökohtaisesti. 

Olin ulkomailla töissä ja kyllä jostain työkavereista tuli ystäviä. Lisäksi tutustuin muihin ihmisiin kielikurssilla ja harrastuksessa. Paikallisiin oli vaikea tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Jaa. Minulla on kyllä työkavereissa ihan ystäviäkin. Siis sellaisia, joiden kanssa ollaan tekemisissä ja yhteydessä myös vapaa-ajalla. Löysin aviomiehenikin töistä.

En henk. koht. ymmärrä mikä järki on vetää tuollaisia keinotekoisia rajoja siihen, missä paikassa voi ystävystyä tai ihastua ja missä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Jaa. Minulla on kyllä työkavereissa ihan ystäviäkin. Siis sellaisia, joiden kanssa ollaan tekemisissä ja yhteydessä myös vapaa-ajalla. Löysin aviomiehenikin töistä.

En henk. koht. ymmärrä mikä järki on vetää tuollaisia keinotekoisia rajoja siihen, missä paikassa voi ystävystyä tai ihastua ja missä ei.

"Kaveri"

Mutta kiva että sait syyn loukkaantua

Onko elämä jokin kilpailu, että kenellä eniten ystäviä? Jokainen saa minun puolestani olla, kuten haluaa. Ilman teeskentelyä tai näyttelemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Tiedän että voi tulla ystäviäkin. Työpaikan siivoojastakin voi tulla ystävä. Sana ystävä on suorastaan puhki kulutettu

Mulla työpaikan ystävyyssuhteet on kestänyt vaikka ei olla enää samassa työpaikassa. Säännöllisesti tavataan vapaa-ajalla ja ollaan käyty reissussa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverit on työkavereita. Ei ystäviä.

Työkaverit ovat työkavereita, mutta voi heistäkin löytyä ystäviä. Sanaa ystävä tosiaan käytetään melko heppoisin perustein.

Jaa. Minulla on kyllä työkavereissa ihan ystäviäkin. Siis sellaisia, joiden kanssa ollaan tekemisissä ja yhteydessä myös vapaa-ajalla. Löysin aviomiehenikin töistä.

En henk. koht. ymmärrä mikä järki on vetää tuollaisia keinotekoisia rajoja siihen, missä paikassa voi ystävystyä tai ihastua ja missä ei.

"Kaveri"

Mutta kiva että sait syyn loukkaantua

En ymmärtänyt kuka loukkaantui ja mistä.