Kuinka moni rohkenee myöntää että on kokenut lapsen huostaanoton hyvänä vaihtoehtona?

Taas näyttää joku id iootti tulleen ketjuun. Ei anneta hänen häiritä meitä muita joilla muutakin elämää kuin päätään aukoa tekemisen puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt sinänsä huostaanotettu, mutta sijoituksessa oli muutaman kuukauden perhekodissa kahdeksannen luokan aikana, kun oli itsetuhoinen ja kaikki meni koulusta lähtien päin prinkkalaa. Oli hyvä herätys tytölle kyllä, kun näki minkälaista oli kun toiset nuoret tuli todella huonoista oloista. 

 

Olin silloin toisaalta helpottunut, koska itsellä oli valtavat paineet tytön hyvinvoinnista huolehtimisen takia, koska tein pitkiä työpäiviä ja ajattelin että ainakin siellä perhekodissa se on turvassa ja valvovien silmien alla. Toisaalta pettynyt, koska se romahdutti silloin uskoni omaan vanhemmuuteen ja siihen, että olin luullut kaiken olevan ainakin suhteellisen ok ja tehneeni meidän perheen elämästä ihan hyvän.

Miten sait lapsen takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurilta otettiin poika huostaan, kun oli koulua aloittamassa ja hyvä niin. Lopulta luopui lapsestaan kokonaan ja antoi kasvattiperheelle adoptoitavaksi. Näin poikaa jokin aika sitten. Tervehti kohteliaasti ja tuumasi sitten ylpeänä, että 'olen eri poika nyt':)

Minkähän ikäinen lapsi toteaa noin ja kenen lauseita hän toistelee.

Adoptio on iso muutos. Kyllä se koskettaa identiteettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurilta otettiin poika huostaan, kun oli koulua aloittamassa ja hyvä niin. Lopulta luopui lapsestaan kokonaan ja antoi kasvattiperheelle adoptoitavaksi. Näin poikaa jokin aika sitten. Tervehti kohteliaasti ja tuumasi sitten ylpeänä, että 'olen eri poika nyt':)

Minkähän ikäinen lapsi toteaa noin ja kenen lauseita hän toistelee.

Adoptio on iso muutos. Kyllä se koskettaa identiteettiä.

Varmasti, mutta siitä huolimatta ihmettelen tuota kommenttia. Toki tosiaan riippuu sanojan iästäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt sinänsä huostaanotettu, mutta sijoituksessa oli muutaman kuukauden perhekodissa kahdeksannen luokan aikana, kun oli itsetuhoinen ja kaikki meni koulusta lähtien päin prinkkalaa. Oli hyvä herätys tytölle kyllä, kun näki minkälaista oli kun toiset nuoret tuli todella huonoista oloista. 

 

Olin silloin toisaalta helpottunut, koska itsellä oli valtavat paineet tytön hyvinvoinnista huolehtimisen takia, koska tein pitkiä työpäiviä ja ajattelin että ainakin siellä perhekodissa se on turvassa ja valvovien silmien alla. Toisaalta pettynyt, koska se romahdutti silloin uskoni omaan vanhemmuuteen ja siihen, että olin luullut kaiken olevan ainakin suhteellisen ok ja tehneeni meidän perheen elämästä ihan hyvän.

Hän oli siis perhekodissa eli sijaiskodissa. Se on parempi vaihtoehto kuin laitos jos vaan mahdollisuus tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntui silloin hyvältä asialta.

Jälkikäteen en voi enää olla samaa mieltä.

Minkäikäisenä joutui huostaan? Sattuiko jotain vai miksi jälkikäteen ei ollut hyvä vaihtoehto?

Ilmeisesti pääsi eikä joutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt sinänsä huostaanotettu, mutta sijoituksessa oli muutaman kuukauden perhekodissa kahdeksannen luokan aikana, kun oli itsetuhoinen ja kaikki meni koulusta lähtien päin prinkkalaa. Oli hyvä herätys tytölle kyllä, kun näki minkälaista oli kun toiset nuoret tuli todella huonoista oloista. 

 

Olin silloin toisaalta helpottunut, koska itsellä oli valtavat paineet tytön hyvinvoinnista huolehtimisen takia, koska tein pitkiä työpäiviä ja ajattelin että ainakin siellä perhekodissa se on turvassa ja valvovien silmien alla. Toisaalta pettynyt, koska se romahdutti silloin uskoni omaan vanhemmuuteen ja siihen, että olin luullut kaiken olevan ainakin suhteellisen ok ja tehneeni meidän perheen elämästä ihan hyvän.

Hän oli siis perhekodissa eli sijaiskodissa. Se on parempi vaihtoehto kuin laitos jos vaan mahdollisuus tuohon.

Niin siis oliko kiireellisesti sijoitettu ja kiireellinen purettiin ja huostahakemus vedettiin pois vai oloko alunperinkin avohuollon sijoitus?

Miksi sain alapeukkuja kun ilmaisin vain että auttaisin mielelläni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt sinänsä huostaanotettu, mutta sijoituksessa oli muutaman kuukauden perhekodissa kahdeksannen luokan aikana, kun oli itsetuhoinen ja kaikki meni koulusta lähtien päin prinkkalaa. Oli hyvä herätys tytölle kyllä, kun näki minkälaista oli kun toiset nuoret tuli todella huonoista oloista. 

 

Olin silloin toisaalta helpottunut, koska itsellä oli valtavat paineet tytön hyvinvoinnista huolehtimisen takia, koska tein pitkiä työpäiviä ja ajattelin että ainakin siellä perhekodissa se on turvassa ja valvovien silmien alla. Toisaalta pettynyt, koska se romahdutti silloin uskoni omaan vanhemmuuteen ja siihen, että olin luullut kaiken olevan ainakin suhteellisen ok ja tehneeni meidän perheen elämästä ihan hyvän.

Hän oli siis perhekodissa eli sijaiskodissa. Se on parempi vaihtoehto kuin laitos jos vaan mahdollisuus tuohon.

Niin siis oliko kiireellisesti sijoitettu ja kiireellinen purettiin ja huostahakemus vedettiin pois vai oloko alunperinkin avohuollon sijoitus?

En tiedä asiasta vaan vastasin hänelle jonka lapsi oli perhekodissa vähän aikaa.

Sisarukseni käväisi lyhytaikaisessa sijoituksessa oman käytöksensä takia. Tajusi siellä ollessaan, että muu perhe on todella tosissaan sen kanssa, että jos ei käyttäydy, ei myöskään voi asua kotona, joten valitsi sen jälkeen käyttäytyä. Kaikki olivat yhtä mieltä, että olisi saanut tapahtua jo paljon aiemmin, koska käytös muita perheenjäseniä kohtaan oli ollut pöyristyttävää jo kauan. Alkoi myös lähestyä rikosoikeudellisessa mielessä sellaista ikää, että jossain vaiheessa olisi päätynyt asioimaan poliisin kanssa. Vaikka sijoitus ei ollut putka, sai siellä esimakua siitä, että kotona on loppujen lopuksi kivempaa ja vapaampaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurilta otettiin poika huostaan, kun oli koulua aloittamassa ja hyvä niin. Lopulta luopui lapsestaan kokonaan ja antoi kasvattiperheelle adoptoitavaksi. Näin poikaa jokin aika sitten. Tervehti kohteliaasti ja tuumasi sitten ylpeänä, että 'olen eri poika nyt':)

Minkähän ikäinen lapsi toteaa noin ja kenen lauseita hän toistelee.

Adoptio on iso muutos. Kyllä se koskettaa identiteettiä.

Kyllä. Identiteetistäni tulisi heti rakastava isä.