Pelottavinta mitä olet ikinä kokenut? Kummitteliko kodissasi,vaaniko stalkkeri?
Yön pimenee ja on hyvä aika luoda palstan jännittävin ketju👻.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena halusin erota poikaystävästäni ja hän ei voinut tätä hyväksyä. Vainosi minua vuoden eron jälkeen. Oli aika kuumottavaa olla tekemässä yksin iltatallia pimeänä talvi-iltana ja sitten yksi lähettelee viestejä puhelimeen tyyliin "Kohta sua tullaan hakemaan". Tästä on jo kauan, siihen aikaan vainoaminen ei ollut rikos joten en voinut ilmoittaa poliisillekaan.
Miten pääsit eroon exästä?
Stalkkerit häirinneet elämääni pidemmän aikaan.
En tiedä miksi, luulen että joku kuspää mustamaalannut minut.
Meillä kummittelee joku vanha homo, se aika selvää.
Sori siitä.
Ajoin talvipimeällä pakkasilmassa talotonta taipaletta iäkkään isäni luo, kuten tapanani oli pari kertaa kuukaudessa. Yhtäkkiä tuli tunne, että takapenkille tuli istumaan mieshenkilö. Jouduin ihan paniikkiin, yritin suurentaa autoradiota ja laulaa itse mukana, muttei siitä mitään tullut. Ajoin eteenpäin ja noin 5 km jälkeen, kun käännyin tienristeyksestä kotiini johtavalle tielle, vastaani tuli auto, jossa oli kirkkaat valot. Yhtäkkiä, ihan kuin se "haamu" takapenkille olisi pelästynyt valoja ja hävisi, kauhun tunteeni laantui. Kerroin tapauksesta isälleni ja hän totesi:eikö ole erikoista, kun tulee sellainen tunne? Isäni oli kertonut itselleen tapahtuneista selittämättömistä tapauksista mm naapureille, ei niinkään meille lapsille. Ilmeisesti ei halunnut pelotella meitä. Vieläkin minulle tulee kammottava olo, kun tapaus tulee mieleeni. Sen jälkeen minulle ei ole tällaista tapahtunut, vaikka olen ajanut sitä tietä kymmeniä kertoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä näin joskus jotain ihme valveunia tai ainakin olin omasta mielestäni valveilla. Joku jonka tulkitsin itse piruksi, veti peittoa pois päältäni. Kai se oli tullut minua hakemaan. Jossain vaiheessa tajusin aina alkaa tekemään ristinmerkkiä ja huutaa "Jeesuksen nimeen" ja sitten peiton repiminen loppui. Oli tosi pelottavaa ja tunne oli ihan elävä. En tiedä vieläkään, mitä se oli.
Unihalvaus on yleisesti tunnettu ilmiö
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näin joskus jotain ihme valveunia tai ainakin olin omasta mielestäni valveilla. Joku jonka tulkitsin itse piruksi, veti peittoa pois päältäni. Kai se oli tullut minua hakemaan. Jossain vaiheessa tajusin aina alkaa tekemään ristinmerkkiä ja huutaa "Jeesuksen nimeen" ja sitten peiton repiminen loppui. Oli tosi pelottavaa ja tunne oli ihan elävä. En tiedä vieläkään, mitä se oli.
Unihalvaus on yleisesti tunnettu ilmiö
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https…
Kiitos tiedosta. Olen kyllä ollut tietoinen, että unihalvauksia on, mutta en ole tajunnut, että siihen liittyy jokin pahan läsnäolon tuntu.
Sain noita kohtauksia paljonkin yhteen aikaan, ja silloin oli kyllä elämässä stressiä vaikka muille jakaa joten ne varmaan vaikutti unihalvauksen syntyyn.
Mikään ei voi olla pahempaa kuin mitä jotkut ihmiset tekee toisellle.
Erityisesti kun henkilö on ensin esittänyt kivaa vain, että pääsee lähelle.
Säikähdin kun varas oli tullut taloon takaovesta aamupäivällä. Olin pesemässä hampaita ja kun tulin vessasta oli mustalaisnainen sivuhuoneessa hämärässä!
Suomessa on ollut näitä tarkkailijoita useita. Yöllä tiirikoineet asunnon oven auki ja tulleet makuuhuoneeseen tuijottamaan kun nainen nukkuu. Joskus nainen on herännyt ja nähnyt tällaisen miehen joka sitten lähtenyt pakoon. Näistä ollut mediassakin joskus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kummittelee joku vanha homo, se aika selvää.
Sori siitä.
Hyi! Hipelöikö persereikää yöllä?!
Vierailija kirjoitti:
Stalkkerit häirinneet elämääni pidemmän aikaan.
En tiedä miksi, luulen että joku kuspää mustamaalannut minut.
Miten se ilmenee?
Oliko pääkaupunkiseudulla kun nainen asui toisessa kerroksessa ja kesäyöllä piti parvekkeen ovea auki. Yöllä oli moniosaaja kiivennyt parvekkeella ja tullut sisään. Raiskasi tämän naisen!
Stalkkeri kummitteli ja kummitus vaani 😱
Vierailija kirjoitti:
Oliko pääkaupunkiseudulla kun nainen asui toisessa kerroksessa ja kesäyöllä piti parvekkeen ovea auki. Yöllä oli moniosaaja kiivennyt parvekkeella ja tullut sisään. Raiskasi tämän naisen!
Kiitos vihvassut!
Olen asunut monessa eri kämpässä elämäni aikana. Joka kerta makuuhuone on muutaman kuukauden asumisen jälkeen muuttunut jääkylmäksi. Tämä siis myös lapsuuden aikaisissa kodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut monessa eri kämpässä elämäni aikana. Joka kerta makuuhuone on muutaman kuukauden asumisen jälkeen muuttunut jääkylmäksi. Tämä siis myös lapsuuden aikaisissa kodeissa.
Olet frigidi. Ei siinä sen kummempaa.
Minusta pelottavinta ei ole ollut kummittelun tyyliset kokemukset vaan se kun olen joskus tuntenut että minusta puhutaan pahaa tai paikkansa pitämättömiä juoruja. Olen kuullut asioita, joita muiden mielestä en ole mitenkään voinut kuulla, esim. puheita viereisestä huoneesta oven tai seinän takaa tai ulkoa, kun olen itse ollut sisällä. Osa puheista on sitten jotenkin osoittautunut enteelliseksi. Se on tuntunut pelottavimmalta. No, silloin olen kyllä sitten mennyt lopulta tietysti lääkäriin ja saanut lääkereseptin. Mutta en voi suositella sitä tunnetta ja kokemusta kellekään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelottavinta ei ole ollut kummittelun tyyliset kokemukset vaan se kun olen joskus tuntenut että minusta puhutaan pahaa tai paikkansa pitämättömiä juoruja. Olen kuullut asioita, joita muiden mielestä en ole mitenkään voinut kuulla, esim. puheita viereisestä huoneesta oven tai seinän takaa tai ulkoa, kun olen itse ollut sisällä. Osa puheista on sitten jotenkin osoittautunut enteelliseksi. Se on tuntunut pelottavimmalta. No, silloin olen kyllä sitten mennyt lopulta tietysti lääkäriin ja saanut lääkereseptin. Mutta en voi suositella sitä tunnetta ja kokemusta kellekään.
No niin, olet vain hullu.
Case closed.
Ainoa kokemani tilanne (toistaiseksi) jossa koin todellista, jäätävää pelkoa sattui kun asuimme Italiassa.
Treffattiin kaverin kanssa puistossa, 5v tyttömme leikkivät iloisesti yhdessä rakentaen muurahaisille kaupunkia jne.
Sitten puistoon tuli muutama teini, jotka tunnistimme heti Mafian lapsiksi. Siellä kaikki tiesivät kuka on kuka.
Mafialla on oma kulttuurinsa, aseen saa perinteisesti lahjaksi konfirmaatiossa ja ihmisen tappaminen on aikuistumisriitti. Teinitappajat myös pääsevät rangaistuksesta "kotiarestilla" kun maan parhaat lakimiehet ketovat oikeudessa miten vaikea elämäntilanne heillä on.
No, tuossa puistossa sanaa sanomatta päätimme kaverini kanssa lähteä pois. Kutsuimme likat luoksemme.
Yksi teineistä otti aseen esiin ja esitteli sitä kavereilleen. Tähtäili ympäriinsä.
Silloin iski se jäätävä pelko. Me kaikki tiesimme, että poika voisi ampua kenet tahansa meistä ilman rangaistusta ja päinvastoin saisi kunniaa itselleen.
Se hitaasti, huomiota herättämättömästi kävelty 20m matka puiston portille kaverin ja kahden pikkulikan kanssa oli elämäni pelottavin kokemus. Odotin laukausta. Yritin pysyä aivan tyynenä. Kaverini oli myös kuin jäässä.
Kun pääsimme ulos puistosta me molemmat aikuiset itkimme ja yritimme jotenkin kiinnittää lasten huomion muualle.
Miksi piti mennä takaisin? Mitä tajusit?