Lue keskustelun säännöt.
IS: Helsingissä pian 700 000 asukasta
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä mietityttää rikollisuus. Polkupyörät varastetaan ja lastenrattaat, ilkivaltaa ja töhryä, huumeita ja väkivaltaa ja sen uhkaa, nuoriso jengit, lapsilla suuri vaara joutua pahoille teille,
Pikkupaikat on suhteessa vielä pahempia em. asioiden suhteen, koska nuorisolle ei ole mitään fiksua tekemistä. Helsingin etuna on kaupungin koko eli jokainen voi valita itselleen sopivat piirit. Esimerkiksi oman lapsen saa akateemiseen keskiluokkaiseen kuplaan, jossa suurin altistus työväenluokalle on bussikuskin tervehtiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun Helsinkini on kaunis, vehreä ja turvallinen. Meilahti on oma kaupunginosani. Kävelen töihin, lenkkeilen rantoja pitkin, lapsilla koulut ja harrastukset lähellä, kulttuurilaitokset ja hyvät ravintolat muutaman sadan metrin säteellä. Ikinä en ole mitään pahaa tai väkivaltaa nähnyt tai kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Ja jotkut jaksaa alapeukuttaa vaikka juuri oli paskamyrsky kun perheitä muutti Porvooseen koska Itiksen koulu ei maittanut.
Ja Porvooseen asti oli pakko lähteä? Ei kelvannut Landbo, Jollas tai Kulosaari?
Kulosaareen ei ihan helpolla muuteta vaikka miten haluaisi. Porvooseen on paljon helpompi ja on silti puolessa tunnissa Helsingissä jos tarvitsee.
No mikäs siinä on? Katso vaikka Kulosaaren asunnot vuokralle tarjotaan ja sieltä löytyy heti ihan mukavasti. Eihän sitä asuntoa ole pakko ostaa. Tietysti vuokra on varmaan satasen pari enemmän kuin jossakin lähiössä, mutta sillä erotuksella saa asumisrauhan. Valintoja.
FYI: Kulosaari on lähiö. Eivätkä siellä kerrostaloasunnot ole mitenkään kalliita Helsingin yleiseen hintatasoon nähden. Merenrantahuvilat ovat asia erikseen.
Saivartelua. Onhan Tammisalokin "lähiö". Pointti oli siinä että ei noihin paikkoihin ole mitenkään mahdoton muuttaa, jos hyväksyy sen että se tuntuu vuokrassa vähän.
Vuokrissahan toteutuukin suuri tasa-arvo verrattuna ostohintoihin. Jakomäen ja Westendin ero vuokrissa on aivan muuta kuin neliöhintojen ero.
Se on vaan, että keskituloinenkin joutuu tyytyy valitettavasti Jakomäen tasoon.
Miten niin? Minä ja puolisoni olemme aikailla mediaanituloinen pariskunta, ja asumme Töölössä. Hyvin on varaa täkäläiseen vuokratasoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos kävisitte joskus siellä syvällä Itä-Helsingissä niin ihmettelisitte miten hyvin porukka kuitenkin tulee toistensa kanssa juttuun. Siellä kuuluu suomea, somaliaa, venäjää, viroa, ukrainaa, erilaisia afrikan kieliä, jopa espanjaa.. ja porukkaa on kuin Vikkilässä kissoja. Silti porukka on sopeutunut ja en ole koskaan huomannut mitään ongelmia. Ne kaljut Suomi-ukotkin on hyväksyneet asian laidan ja juovat kaljaa näiden kanssa tai ainakin samalla penkillä vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kävisitte joskus siellä syvällä Itä-Helsingissä niin ihmettelisitte miten hyvin porukka kuitenkin tulee toistensa kanssa juttuun. Siellä kuuluu suomea, somaliaa, venäjää, viroa, ukrainaa, erilaisia afrikan kieliä, jopa espanjaa.. ja porukkaa on kuin Vikkilässä kissoja. Silti porukka on sopeutunut ja en ole koskaan huomannut mitään ongelmia. Ne kaljut Suomi-ukotkin on hyväksyneet asian laidan ja juovat kaljaa näiden kanssa tai ainakin samalla penkillä vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
Näinhän se on. Itä-Helsingin kauheuksilla pelottelevat yleensä ihmiset jotka eivät ole koskaan siellä käyneet. Yleensä eivät ole Helsingissä rautatieasemaa pidemmälle muutenkaan oleskelleet, mutta luulevat tietävänsä millainen kaupunki on.
No asun idän suunnalla ja onhan tää nykyään sellainen mamuhelvetti ettei täällä valkonaama enää viihdy. Käynti itiksessä on sama kuin vierailisi Baghdadin torilla. Joskus 15 vuotta sitten oli vielä ihan siedettävä paikka, mutta viimeisen 10 vuoden aikana mennyt lopullisesti pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Ja jotkut jaksaa alapeukuttaa vaikka juuri oli paskamyrsky kun perheitä muutti Porvooseen koska Itiksen koulu ei maittanut.
Ja Porvooseen asti oli pakko lähteä? Ei kelvannut Landbo, Jollas tai Kulosaari?
Kulosaareen ei ihan helpolla muuteta vaikka miten haluaisi. Porvooseen on paljon helpompi ja on silti puolessa tunnissa Helsingissä jos tarvitsee.
Miksi ei muuteta? On sielläkin kerrostaloja joihin Kela maksaa työttömän vuokran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Työväenluokkainen muuttoliike. Ei keskiluokkainen halua lapsiaan jonnekin Lohjan kouluihin, joissa puolet joutuu amikseen.
ohis
Nytkö Suomessa ei olekaan kaikki koulut ihan yhtä hyviä? Kovasti niin täälläkin huudettiin Itiksen tapauksessa...
Ei tietenkään ole, ei varmasti koskaan ole ollutkaan ja keskiluokka sen tietää. Miksi muuten kukaan kulkisi pidempiä koulumatkoja SYK:n eliittikouluun, jos lähikoulu olisi yhtä hyvä?
Siksi että SYKin S2-prosentti on Helsingin suomenkielisten koulujen alhaisimpia, alle 5.
SYK oli suosittu myös silloin kun missään Helsingin koulussa S2-prosentti ei ollut viittä.
Tottakai oli, kermaperseet halusivat lapsensa kermapersekouluun. Nykyään S2-prosentti on yksi tekijä lisää siinä että koulu mielletään tasokkaaksi kermapersekouluksi.
Ja ala nyt sössöttää niistä ulkkiskouluista joissa on iso S2-prosentti .. koska diplomaattien yms kakarat opiskelee siellä. Yhden sortin kermapersekouluja nekin. Ei mitään tekoa Itiksen S2etnohelvettien kanssa.
Niin eli ongelmana ei varsinaisesti ole S2 vaan epäakateeminen aines luokkatovereina. Parempi mittari on amikseenjoutumisprosentti, mutta siinäkin kannattaa huomioida jos koulussa on painotusopetusta.
Valheellinen päätelmä. Et ole osoittanut että maalaiskoulusta akateemista potentiaalia omaava lapsi pääsisi huonommalla menestyksellä lukioon ja sieltä yliopistoon. Etkä sitäkään että se akateemisuus olisi jokin itseisarvo. SYKistä humanistisen kautta valmistuva työtön tonttutieteen professori on hyödyttömämpi yhteiskunnalle kuin sähkömies vaikka sen koulutus maksoikin helvetisti enemmän.
Miksi vertaat humanistia sähkömieheen? Eikö olisi sopivampaa verratta sähkötekniikan diplomi-insinööriä sähkömieheen tai vastaavasti humanististen tieteiden akateemista humanististen aineiden amikseen? Toki Suomessa lähes jokaisesta voi tulla melkein mitä vaan, mutta maalaiskoululainen lähtee melkoiselta takamatkalta verrattuna sykkiläiseen. Opetuksen taso, luokkatoverien taso, sosiaalinen paine, verkostot jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kävisitte joskus siellä syvällä Itä-Helsingissä niin ihmettelisitte miten hyvin porukka kuitenkin tulee toistensa kanssa juttuun. Siellä kuuluu suomea, somaliaa, venäjää, viroa, ukrainaa, erilaisia afrikan kieliä, jopa espanjaa.. ja porukkaa on kuin Vikkilässä kissoja. Silti porukka on sopeutunut ja en ole koskaan huomannut mitään ongelmia. Ne kaljut Suomi-ukotkin on hyväksyneet asian laidan ja juovat kaljaa näiden kanssa tai ainakin samalla penkillä vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
Näinhän se on. Itä-Helsingin kauheuksilla pelottelevat yleensä ihmiset jotka eivät ole koskaan siellä käyneet. Yleensä eivät ole Helsingissä rautatieasemaa pidemmälle muutenkaan oleskelleet, mutta luulevat tietävänsä millainen kaupunki on.
No asun idän suunnalla ja onhan tää nykyään sellainen mamuhelvetti ettei täällä valkonaama enää viihdy. Käynti itiksessä on sama kuin vierailisi Baghdadin torilla. Joskus 15 vuotta sitten oli vielä ihan siedettävä paikka, mutta viimeisen 10 vuoden aikana mennyt lopullisesti pilalle.
No onko sinulle sitten käynyt siellä jotakin pahaa? Minulle tuo on myös hyvin tuttu paikka. Ainoat jotka on aiheuttaneet ongelmia ovat olleet huumeidenkäyttäjät. Mustaihoiset ja lähi-idästä tulleet tai sen näköiset ei ole koskaan tuottaneet minulle ongelmia. Olen saanut kulkea rauhassa. En häiriinnyt vaikka joku toimittaa toiselle asiaa omalla kielellään. Mitäs noista.
Vierailija kirjoitti:
Joista 450000 saa yhteiskunnan tukia jotta pystyy siellä asumaan...
Helsingissä asumistukea sai vuoden 2025 lopussa 43 000 ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Työväenluokkainen muuttoliike. Ei keskiluokkainen halua lapsiaan jonnekin Lohjan kouluihin, joissa puolet joutuu amikseen.
ohis
Nytkö Suomessa ei olekaan kaikki koulut ihan yhtä hyviä? Kovasti niin täälläkin huudettiin Itiksen tapauksessa...
Ei tietenkään ole, ei varmasti koskaan ole ollutkaan ja keskiluokka sen tietää. Miksi muuten kukaan kulkisi pidempiä koulumatkoja SYK:n eliittikouluun, jos lähikoulu olisi yhtä hyvä?
Siksi että SYKin S2-prosentti on Helsingin suomenkielisten koulujen alhaisimpia, alle 5.
SYK oli suosittu myös silloin kun missään Helsingin koulussa S2-prosentti ei ollut viittä.
Tottakai oli, kermaperseet halusivat lapsensa kermapersekouluun. Nykyään S2-prosentti on yksi tekijä lisää siinä että koulu mielletään tasokkaaksi kermapersekouluksi.
Ja ala nyt sössöttää niistä ulkkiskouluista joissa on iso S2-prosentti .. koska diplomaattien yms kakarat opiskelee siellä. Yhden sortin kermapersekouluja nekin. Ei mitään tekoa Itiksen S2etnohelvettien kanssa.
Niin eli ongelmana ei varsinaisesti ole S2 vaan epäakateeminen aines luokkatovereina. Parempi mittari on amikseenjoutumisprosentti, mutta siinäkin kannattaa huomioida jos koulussa on painotusopetusta.
Valheellinen päätelmä. Et ole osoittanut että maalaiskoulusta akateemista potentiaalia omaava lapsi pääsisi huonommalla menestyksellä lukioon ja sieltä yliopistoon. Etkä sitäkään että se akateemisuus olisi jokin itseisarvo. SYKistä humanistisen kautta valmistuva työtön tonttutieteen professori on hyödyttömämpi yhteiskunnalle kuin sähkömies vaikka sen koulutus maksoikin helvetisti enemmän.
Miksi vertaat humanistia sähkömieheen? Eikö olisi sopivampaa verratta sähkötekniikan diplomi-insinööriä sähkömieheen tai vastaavasti humanististen tieteiden akateemista humanististen aineiden amikseen? Toki Suomessa lähes jokaisesta voi tulla melkein mitä vaan, mutta maalaiskoululainen lähtee melkoiselta takamatkalta verrattuna sykkiläiseen. Opetuksen taso, luokkatoverien taso, sosiaalinen paine, verkostot jne.
Siksi että iso osa menee humanistiselle alalle päätyen lopulta työttömäksi kun niihin omiin niche-opintoihin ei vain löydy töitä. Sähkötekniikan DIstäkään ei välttämättä ole yhtään sen enempää hyötyä elämänsä aikana kuin sähkömiehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kävisitte joskus siellä syvällä Itä-Helsingissä niin ihmettelisitte miten hyvin porukka kuitenkin tulee toistensa kanssa juttuun. Siellä kuuluu suomea, somaliaa, venäjää, viroa, ukrainaa, erilaisia afrikan kieliä, jopa espanjaa.. ja porukkaa on kuin Vikkilässä kissoja. Silti porukka on sopeutunut ja en ole koskaan huomannut mitään ongelmia. Ne kaljut Suomi-ukotkin on hyväksyneet asian laidan ja juovat kaljaa näiden kanssa tai ainakin samalla penkillä vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
Näinhän se on. Itä-Helsingin kauheuksilla pelottelevat yleensä ihmiset jotka eivät ole koskaan siellä käyneet. Yleensä eivät ole Helsingissä rautatieasemaa pidemmälle muutenkaan oleskelleet, mutta luulevat tietävänsä millainen kaupunki on.
No asun idän suunnalla ja onhan tää nykyään sellainen mamuhelvetti ettei täällä valkonaama enää viihdy. Käynti itiksessä on sama kuin vierailisi Baghdadin torilla. Joskus 15 vuotta sitten oli vielä ihan siedettävä paikka, mutta viimeisen 10 vuoden aikana mennyt lopullisesti pilalle.
No onko sinulle sitten käynyt siellä jotakin pahaa? Minulle tuo on myös hyvin tuttu paikka. Ainoat jotka on aiheuttaneet ongelmia ovat olleet huumeidenkäyttäjät. Mustaihoiset ja lähi-idästä tulleet tai sen näköiset ei ole koskaan tuottaneet minulle ongelmia. Olen saanut kulkea rauhassa. En häiriinnyt vaikka joku toimittaa toiselle asiaa omalla kielellään. Mitäs noista.
Jep tätä ei voi mitenkään ymmärtää. Jollekulle täysin tuntemattomalle suomalaiselle oli ongelma, kun puhuin kaverini kanssa ruotsia.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun Helsinkini on kaunis, vehreä ja turvallinen. Meilahti on oma kaupunginosani. Kävelen töihin, lenkkeilen rantoja pitkin, lapsilla koulut ja harrastukset lähellä, kulttuurilaitokset ja hyvät ravintolat muutaman sadan metrin säteellä. Ikinä en ole mitään pahaa tai väkivaltaa nähnyt tai kokenut.
Minun ymmärtääkseni et vain ole tietoinen helsingin ongelmista. Onko tämä nyt sitä kuplassa olemista? Herää vaan kysymys, mistä muistakin asioista on tietämätön? Kun tämmöinenkin asia voi vaikuttaa esim äänestämiseen ja näihin julkituloihin
Vierailija kirjoitti:
Minun Helsinkini on kaunis, vehreä ja turvallinen. Meilahti on oma kaupunginosani. Kävelen töihin, lenkkeilen rantoja pitkin, lapsilla koulut ja harrastukset lähellä, kulttuurilaitokset ja hyvät ravintolat muutaman sadan metrin säteellä. Ikinä en ole mitään pahaa tai väkivaltaa nähnyt tai kokenut.
Elämää on kantakaupunkikuplan ulkopuolellakin. Helsinkiin kuuluu myös sellaisia alueita kuin Malmi, Malminkartano, Kontula, Rastila, Kannelmäki, Tapuli ym. joissa elämänmeno on hieman erilaista kuin teillä Meikussa. Siinä mielessä on typerää edes puhua Helsinki sitä tai tätä ikäänkuin kyseessä olisi joku monoliitti kokonaisuus, kun tänne samaan kaupunkiin mahtuu aika monenlaisia todellisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua tässä onkin se ketkä stadiin muuttaa ja ketkä muuttaa pois lähikuntiin. Sanotaan nyt niin että menot nousee ja verotulot laskee.
Minäpä olen asunut Helsingissä vuokralla vuodesta 1989 asti ja maksanut saatanasti veroja, ansiotuloistanikin 35 %. Ainoastaan kirkollisveroa en maksa.
Juuri näin. Asuppa 20v lisää ja katsele maksaako kukaan ympärilläsi.
Riippuu pitkälti missä päin Helsinkiä asuu. Vaikka jotkut Helsinkiä vihaavat maakuntien juntit niin kuvittelevat, Helsinki ei ole yksi iso ghetto. Alueiden välillä on paljon eroja.
Eipä ole iso ghetto, vaan monta pientä ghettoa, noin parikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joista 450000 saa yhteiskunnan tukia jotta pystyy siellä asumaan...
Helsingissä asumistukea sai vuoden 2025 lopussa 43 000 ihmistä.
Helsinki: Helsinki kuului maan suurimpien kuntien joukkoon, joissa tuen saaminen oli yleisintä.Sonta kaupunkiin maksettin yli miljardi tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Työväenluokkainen muuttoliike. Ei keskiluokkainen halua lapsiaan jonnekin Lohjan kouluihin, joissa puolet joutuu amikseen.
ohis
Nytkö Suomessa ei olekaan kaikki koulut ihan yhtä hyviä? Kovasti niin täälläkin huudettiin Itiksen tapauksessa...
Ei tietenkään ole, ei varmasti koskaan ole ollutkaan ja keskiluokka sen tietää. Miksi muuten kukaan kulkisi pidempiä koulumatkoja SYK:n eliittikouluun, jos lähikoulu olisi yhtä hyvä?
Siksi että SYKin S2-prosentti on Helsingin suomenkielisten koulujen alhaisimpia, alle 5.
SYK oli suosittu myös silloin kun missään Helsingin koulussa S2-prosentti ei ollut viittä.
Tottakai oli, kermaperseet halusivat lapsensa kermapersekouluun. Nykyään S2-prosentti on yksi tekijä lisää siinä että koulu mielletään tasokkaaksi kermapersekouluksi.
Ja ala nyt sössöttää niistä ulkkiskouluista joissa on iso S2-prosentti .. koska diplomaattien yms kakarat opiskelee siellä. Yhden sortin kermapersekouluja nekin. Ei mitään tekoa Itiksen S2etnohelvettien kanssa.
Niin eli ongelmana ei varsinaisesti ole S2 vaan epäakateeminen aines luokkatovereina. Parempi mittari on amikseenjoutumisprosentti, mutta siinäkin kannattaa huomioida jos koulussa on painotusopetusta.
Valheellinen päätelmä. Et ole osoittanut että maalaiskoulusta akateemista potentiaalia omaava lapsi pääsisi huonommalla menestyksellä lukioon ja sieltä yliopistoon. Etkä sitäkään että se akateemisuus olisi jokin itseisarvo. SYKistä humanistisen kautta valmistuva työtön tonttutieteen professori on hyödyttömämpi yhteiskunnalle kuin sähkömies vaikka sen koulutus maksoikin helvetisti enemmän.
Miksi vertaat humanistia sähkömieheen? Eikö olisi sopivampaa verratta sähkötekniikan diplomi-insinööriä sähkömieheen tai vastaavasti humanististen tieteiden akateemista humanististen aineiden amikseen? Toki Suomessa lähes jokaisesta voi tulla melkein mitä vaan, mutta maalaiskoululainen lähtee melkoiselta takamatkalta verrattuna sykkiläiseen. Opetuksen taso, luokkatoverien taso, sosiaalinen paine, verkostot jne.
Siksi että iso osa menee humanistiselle alalle päätyen lopulta työttömäksi kun niihin omiin niche-opintoihin ei vain löydy töitä. Sähkötekniikan DIstäkään ei välttämättä ole yhtään sen enempää hyötyä elämänsä aikana kuin sähkömiehestä.
Iso osa? Oletko edes katsonut humanistisen sisäänottoja? HY:lle koko tiedekuntaan otetaan vuosittain 500-600 uutta opiskelijaa. Verrataan tätä esimerkiksi Aallon DI-koulutukseen, jonne otetaan 1300-1400 vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Työväenluokkainen muuttoliike. Ei keskiluokkainen halua lapsiaan jonnekin Lohjan kouluihin, joissa puolet joutuu amikseen.
ohis
Nytkö Suomessa ei olekaan kaikki koulut ihan yhtä hyviä? Kovasti niin täälläkin huudettiin Itiksen tapauksessa...
Ei tietenkään ole, ei varmasti koskaan ole ollutkaan ja keskiluokka sen tietää. Miksi muuten kukaan kulkisi pidempiä koulumatkoja SYK:n eliittikouluun, jos lähikoulu olisi yhtä hyvä?
Siksi että SYKin S2-prosentti on Helsingin suomenkielisten koulujen alhaisimpia, alle 5.
SYK oli suosittu myös silloin kun missään Helsingin koulussa S2-prosentti ei ollut viittä.
Tottakai oli, kermaperseet halusivat lapsensa kermapersekouluun. Nykyään S2-prosentti on yksi tekijä lisää siinä että koulu mielletään tasokkaaksi kermapersekouluksi.
Ja ala nyt sössöttää niistä ulkkiskouluista joissa on iso S2-prosentti .. koska diplomaattien yms kakarat opiskelee siellä. Yhden sortin kermapersekouluja nekin. Ei mitään tekoa Itiksen S2etnohelvettien kanssa.
Niin eli ongelmana ei varsinaisesti ole S2 vaan epäakateeminen aines luokkatovereina. Parempi mittari on amikseenjoutumisprosentti, mutta siinäkin kannattaa huomioida jos koulussa on painotusopetusta.
Valheellinen päätelmä. Et ole osoittanut että maalaiskoulusta akateemista potentiaalia omaava lapsi pääsisi huonommalla menestyksellä lukioon ja sieltä yliopistoon. Etkä sitäkään että se akateemisuus olisi jokin itseisarvo. SYKistä humanistisen kautta valmistuva työtön tonttutieteen professori on hyödyttömämpi yhteiskunnalle kuin sähkömies vaikka sen koulutus maksoikin helvetisti enemmän.
Miksi vertaat humanistia sähkömieheen? Eikö olisi sopivampaa verratta sähkötekniikan diplomi-insinööriä sähkömieheen tai vastaavasti humanististen tieteiden akateemista humanististen aineiden amikseen? Toki Suomessa lähes jokaisesta voi tulla melkein mitä vaan, mutta maalaiskoululainen lähtee melkoiselta takamatkalta verrattuna sykkiläiseen. Opetuksen taso, luokkatoverien taso, sosiaalinen paine, verkostot jne.
Siksi että iso osa menee humanistiselle alalle päätyen lopulta työttömäksi kun niihin omiin niche-opintoihin ei vain löydy töitä. Sähkötekniikan DIstäkään ei välttämättä ole yhtään sen enempää hyötyä elämänsä aikana kuin sähkömiehestä.
Iso osa? Oletko edes katsonut humanistisen sisäänottoja? HY:lle koko tiedekuntaan otetaan vuosittain 500-600 uutta opiskelijaa. Verrataan tätä esimerkiksi Aallon DI-koulutukseen, jonne otetaan 1300-1400 vuosittain.
DI-koulutukseen? *Koulutuksiin. Sillä on vissiin ero oletko raksa DI vai IT-alaan keskittynyt Tuta DI. Kummatkaan näistä ei työllisty sähkö- tai energiatekniikkaan.
Helsinki on hyvin jakaantunut kaupunki, täällä asuu sekä maan rikkaimpia ihmisiä että iso joukko toimeentulotuen saajia, jotka ovat keskittyneet erityisesti itään. Toimeentulotuen saajissa korostuvat erityisesti arabian ja somalian kieliset, joita asuu paljon idässä päin. Kantakaupungissa asuvat elää ihan omassa kuplassaan ja monet tuskin ovat ikinä edes käyneet Helsingin huonompiosaisilla alueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme väestönvaihdon aikoja vasemmiston väitteistä huolimatta.
Joko olet pakannut laukkusi vaihtoa varten?
Kai sä ymmärrät että valkoinen muuttoliike kehyskuntiin on todellisuutta.
Työväenluokkainen muuttoliike. Ei keskiluokkainen halua lapsiaan jonnekin Lohjan kouluihin, joissa puolet joutuu amikseen.
ohis
Nytkö Suomessa ei olekaan kaikki koulut ihan yhtä hyviä? Kovasti niin täälläkin huudettiin Itiksen tapauksessa...
Ei tietenkään ole, ei varmasti koskaan ole ollutkaan ja keskiluokka sen tietää. Miksi muuten kukaan kulkisi pidempiä koulumatkoja SYK:n eliittikouluun, jos lähikoulu olisi yhtä hyvä?
Siksi että SYKin S2-prosentti on Helsingin suomenkielisten koulujen alhaisimpia, alle 5.
SYK oli suosittu myös silloin kun missään Helsingin koulussa S2-prosentti ei ollut viittä.
Tottakai oli, kermaperseet halusivat lapsensa kermapersekouluun. Nykyään S2-prosentti on yksi tekijä lisää siinä että koulu mielletään tasokkaaksi kermapersekouluksi.
Ja ala nyt sössöttää niistä ulkkiskouluista joissa on iso S2-prosentti .. koska diplomaattien yms kakarat opiskelee siellä. Yhden sortin kermapersekouluja nekin. Ei mitään tekoa Itiksen S2etnohelvettien kanssa.
Niin eli ongelmana ei varsinaisesti ole S2 vaan epäakateeminen aines luokkatovereina. Parempi mittari on amikseenjoutumisprosentti, mutta siinäkin kannattaa huomioida jos koulussa on painotusopetusta.
Valheellinen päätelmä. Et ole osoittanut että maalaiskoulusta akateemista potentiaalia omaava lapsi pääsisi huonommalla menestyksellä lukioon ja sieltä yliopistoon. Etkä sitäkään että se akateemisuus olisi jokin itseisarvo. SYKistä humanistisen kautta valmistuva työtön tonttutieteen professori on hyödyttömämpi yhteiskunnalle kuin sähkömies vaikka sen koulutus maksoikin helvetisti enemmän.
Miksi vertaat humanistia sähkömieheen? Eikö olisi sopivampaa verratta sähkötekniikan diplomi-insinööriä sähkömieheen tai vastaavasti humanististen tieteiden akateemista humanististen aineiden amikseen? Toki Suomessa lähes jokaisesta voi tulla melkein mitä vaan, mutta maalaiskoululainen lähtee melkoiselta takamatkalta verrattuna sykkiläiseen. Opetuksen taso, luokkatoverien taso, sosiaalinen paine, verkostot jne.
Siksi että iso osa menee humanistiselle alalle päätyen lopulta työttömäksi kun niihin omiin niche-opintoihin ei vain löydy töitä. Sähkötekniikan DIstäkään ei välttämättä ole yhtään sen enempää hyötyä elämänsä aikana kuin sähkömiehestä.
Iso osa? Oletko edes katsonut humanistisen sisäänottoja? HY:lle koko tiedekuntaan otetaan vuosittain 500-600 uutta opiskelijaa. Verrataan tätä esimerkiksi Aallon DI-koulutukseen, jonne otetaan 1300-1400 vuosittain.
DI-koulutukseen? *Koulutuksiin. Sillä on vissiin ero oletko raksa DI vai IT-alaan keskittynyt Tuta DI. Kummatkaan näistä ei työllisty sähkö- tai energiatekniikkaan.
Okei humanistisiin koulutuksiin ja DI-koulutuksiin. Onhan siinäkin eroa opiskeleeko historiaa vai englantia. Toki voidaan vertailla myös ihan yksittäisi koulutuksia. Aallon kone- ja energiatekniikan vuosiotto on yli 200. Humanistisessa suurin sisäänotto 94 on maailman kielissä ja kielitieteissä. Selvästi alle puolet siitä mitä otetaan Helsingin oikikseen.
Itäpuolen ovat vallanneet lentokoneen ja laivojen tuomat.