Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen juoksuprinsessa Viivi Lehikoinen on avautunut siitä kuinka huippu-urheilija ei voi tehdä mitään muuta urheilun ohella
14.08.2026 |
Kuitenkin EM-kisojen 100m ja 200m kultamitalisti Emy Hunt,24 on valmistunut huippuyliopistosta. Missä on Viivi Lehikoisen arvokisamenestys täysipäiväisenä tukiurheilijana kysyn
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vertaat maailman huipputapaukseen. Entä ne sadat tuhannet tavalliset tapaukset, eikö siinä olisi parempi vertailukohta?
No esimerkiksi Lotta Kemppinen menestyy Lehikoista paljon paremmin ja tekee tällä hetkellä väitöstutkimusta samaan aikaan urheilu-uran kanssa. Eipä ole Kemppinen tehnyt julkisia avautumisia tukirahoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertaat maailman huipputapaukseen. Entä ne sadat tuhannet tavalliset tapaukset, eikö siinä olisi parempi vertailukohta?
Pitääkö valtion tukea kansallisen tason urheilijaa?
Hunt suoritti vain kanditutkinnon (3 v).
Joo, tämähän on julkisesti arvostellut esim. urheilijoiden kaksoisuria (= urheilu + opiskelu). Että sellaista ei pitäisi kannustaa toisen asteen oppilaitoksissa ja varsinkaan korkeakouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaat maailman huipputapaukseen. Entä ne sadat tuhannet tavalliset tapaukset, eikö siinä olisi parempi vertailukohta?
No esimerkiksi Lotta Kemppinen menestyy Lehikoista paljon paremmin ja tekee tällä hetkellä väitöstutkimusta samaan aikaan urheilu-uran kanssa. Eipä ole Kemppinen tehnyt julkisia avautumisia tukirahoista
Menestyminen on suhteellista. Ainoastaan Kalevan kisoista varma mitali kummallekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi, jos vaan löytyy älyä ja viitseliäisyyttä. Esimerkiksi 800 m tuore Euroopan mestari Mark English on lääkäri.
Väittäisin, että opiskelu urheilun ohella on jopa etu.
Jos koko elämä ja identiteetti rakentaa pelkästään urheilun varaan, loukkaantumiset ja muut vastoinkäymiset voi tuntua henkisesti musertavilta. Niitä jää vatvomaan, kun aikaa on paljon. Kun on muutakin tekemistä, ei ehdi masentua vaan pysyy loukkaantuneenakin aktiivisena.
Ja muutoinkin opiskelu tuo tervettä vastapainoa arkeen. Ihminen tarvitsee sekä fyysisiä että älyllisiä haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viivin ajatukset varmasti resonoivat vauvapalstalla. Täällähän on paljon mammoja, jotka ovat töistä niin väsyneitä etteivät jaksa duunin jälkeen muuta kuin maata sohvalla.
Jos töiden ja kevyen liikuntaharrastuksenkin yhdistäminen on noin vaikeaa, huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisen on pakko olla mahdotonta.
Se on kyllä jännä, miten tuolla Amerikanmaalla (olkoonkin, että USA:ssa on paljon huonoa) pystyvät urheilemaan samalla, kun opiskelevat yliopistossa. Vaikkapa joukkuelajien urheilijat lähtevät ulkomaille ammattilaisiksi kandin tai maisterin paperit taskussa joltain ihan eri alalta kuin urheilu.
Se kun on aika lailla kiinni tämäkin siitä, miten asia on järjestetty, ja se, että Suomen korkeakouluissa edistetään kaksoisuria, on mielestäni hyvä suuntaus. Että pystyt sopeuttamaan opiskelijasi urheilun vaatimusten mukaisesti, etkä ole sitten täysin tyhjän päällä, jos urheilu-ura syystä taikka toisesta loppuukin. Ja loppuuhan se toki aikanaan joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vertaisi USA:han, siellä järjestelmä on erilainen. Urheiluvalmennus on järjestetty collegejen alle, minkä takia kaikki lahjakkaat urheilijat pääsevät ”opiskelemaan” urheilustipendillä. Silti moni jenkkifutaaja osaa kirjoittaa vain oman nimensä. Euroopassa urheilullinen lahjakkuus ei takaa opiskelupaikkaa.
Hyviä esimerkkejä menestyksestä sekä urheilussa että opinnoissa löytyy kyllä Euroopasta ja Suomestakin. Esimerkiksi Lehikoisen oman lajin SE-nainen Hilla Uusimäki on farmaseutti.
En kertakaikkiaan käsitä miten jotkut haluavat heittää elämänsä parhaat vuodet pmtyperääb rääkkiin. Joku kansallisen tason yleisurheilija ei tule ikinä saavuttamaan mitään ja ansiotkin jäävät vaatimattomiksi? Mikä järki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kertakaikkiaan käsitä miten jotkut haluavat heittää elämänsä parhaat vuodet pmtyperääb rääkkiin. Joku kansallisen tason yleisurheilija ei tule ikinä saavuttamaan mitään ja ansiotkin jäävät vaatimattomiksi? Mikä järki?
Suurimmalla osalla kyse omien kykyjen mittaamisesta. Yleisurheilussa tulokset ovat mitattavissa sentilleen ja sadasosalleen, ei jää tulkinnanvaraa tai mielipiteitä. Jollakin taso riittää piirikunnalliselle tasolle, jollakin SM-tasolle, jollakin kansainväliselle tasolle. Onnistumisen elämyksiä voi saavuttaa näistä kaikilla tasoilla. Itseäni ainakin lämmittää edelleen ne muutamat onnistumiset omalla yleisurheilu-uralla, joka varmasti sinun mielestäsi oli täysin turha.
Ajatustasi voisi laajentaa kysymään, että mitä järkeä on missään, mikä ei ole elintärkeää? Miksi kukaan tekee mitään taidetta tai kulttuuria? Eihän niitä mihinkään tarvita.
Vierailija kirjoitti:
En kertakaikkiaan käsitä miten jotkut haluavat heittää elämänsä parhaat vuodet pmtyperääb rääkkiin. Joku kansallisen tason yleisurheilija ei tule ikinä saavuttamaan mitään ja ansiotkin jäävät vaatimattomiksi? Mikä järki?
Niinpä, varsinkin kun valmennus on sitä mitä se on Suomesaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vertaisi USA:han, siellä järjestelmä on erilainen. Urheiluvalmennus on järjestetty collegejen alle, minkä takia kaikki lahjakkaat urheilijat pääsevät ”opiskelemaan” urheilustipendillä. Silti moni jenkkifutaaja osaa kirjoittaa vain oman nimensä. Euroopassa urheilullinen lahjakkuus ei takaa opiskelupaikkaa.
Hyviä esimerkkejä menestyksestä sekä urheilussa että opinnoissa löytyy kyllä Euroopasta ja Suomestakin. Esimerkiksi Lehikoisen oman lajin SE-nainen Hilla Uusimäki on farmaseutti.
No nimenomaan järjestelmänhän mä tässä nostinkin esille. Että opiskelu ja urheilu voidaan yhdistää, jos järjestelmä suunnitellaan siten. Ja ihmettelen, miksi sitten Suomen kaksoisura-järjestelyjä pitää kritisoida, kun nehän juuri on suunniteltu sitä varten, että voi opiskella joustavasti urheilu-uransa ohessa. Lehikoinenhan on sitä mieltä, että pitäisi keskittyä pelkkään urheiluun ja opiskella vasta uran jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En kertakaikkiaan käsitä miten jotkut haluavat heittää elämänsä parhaat vuodet pmtyperääb rääkkiin. Joku kansallisen tason yleisurheilija ei tule ikinä saavuttamaan mitään ja ansiotkin jäävät vaatimattomiksi? Mikä järki?
Oletko koskaan kuullut intohimosta? Selkeästi et ole sitä ainakaan tuntenut.
Oletko tosissasi?
Mistähän johtuisi että Suomi ei enää pärjää yleisurheilussa?
Varmasti siitä, että urheijoita tuetaan liian hyvin taloudellisesti...
Eiku mitenhän se oli...
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä jännä, miten tuolla Amerikanmaalla (olkoonkin, että USA:ssa on paljon huonoa) pystyvät urheilemaan samalla, kun opiskelevat yliopistossa. Vaikkapa joukkuelajien urheilijat lähtevät ulkomaille ammattilaisiksi kandin tai maisterin paperit taskussa joltain ihan eri alalta kuin urheilu.
Se kun on aika lailla kiinni tämäkin siitä, miten asia on järjestetty, ja se, että Suomen korkeakouluissa edistetään kaksoisuria, on mielestäni hyvä suuntaus. Että pystyt sopeuttamaan opiskelijasi urheilun vaatimusten mukaisesti, etkä ole sitten täysin tyhjän päällä, jos urheilu-ura syystä taikka toisesta loppuukin. Ja loppuuhan se toki aikanaan joka tapauksessa.
USAssa moni pääsee huipulle juuri yliopistourheilun kautta. Toki siellä yliopistoissa onkin ammattimainen valmennus ja mietitty miten huippu-urheilu ja yliopisto-opiskelu voidaan yhdistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä jännä, miten tuolla Amerikanmaalla (olkoonkin, että USA:ssa on paljon huonoa) pystyvät urheilemaan samalla, kun opiskelevat yliopistossa. Vaikkapa joukkuelajien urheilijat lähtevät ulkomaille ammattilaisiksi kandin tai maisterin paperit taskussa joltain ihan eri alalta kuin urheilu.
Se kun on aika lailla kiinni tämäkin siitä, miten asia on järjestetty, ja se, että Suomen korkeakouluissa edistetään kaksoisuria, on mielestäni hyvä suuntaus. Että pystyt sopeuttamaan opiskelijasi urheilun vaatimusten mukaisesti, etkä ole sitten täysin tyhjän päällä, jos urheilu-ura syystä taikka toisesta loppuukin. Ja loppuuhan se toki aikanaan joka tapauksessa.
USAssa moni pääsee huipulle juuri yliopistourheilun kautta. Toki siellä yliopistoissa onkin ammattimainen valmennus ja mietitty miten huippu-urheilu ja yliopisto-opiskelu voidaan yhdistää.
Niin, järjestelmä aivan erilainen. Ei järkevää verrata Suomeen.
Lewis Hamilton on hyvä esimerkki huippu-urheilijasta, joka on rakentanut paljon muutakin kuin pelkän F1-uran. Hän on seitsenkertainen F1-maailmanmestari, mutta hänen projektejaan on esimerkiksi elokuvissa, muodissa, ravintola-alalla, hyväntekeväisyydessä ja muissa urheilulajeissa.
Lewis Hamiltonin tärkeimmät projektit
1. 🎬 Dawn Apollo Films – elokuvat ja televisio
Hamilton perusti vuonna 2022 oman tuotantoyhtiönsä Dawn Apollo Filmsin. Sen ensimmäinen suuri projekti oli F1-elokuva, jossa pääosassa oli Brad Pitt. Hamilton toimi elokuvan tuottajana ja konsulttina, jotta F1-maailma olisi mahdollisimman realistinen. Elokuva menestyi todella hyvin ja tuotti maailmanlaajuisesti yli 630 miljoonaa dollaria.
Hamilton ei kuitenkaan halua tehdä vain F1-elokuvia. Vuonna 2025 hän kertoi työskentelevänsä kolmen oman elokuvaidean parissa, joista kaksi on animaatioita. Lisäksi suunnitelmissa on dokumentteja ja televisiosarja.
2. 👕 Muoti
Hamilton on ollut pitkään mukana muotimaailmassa. Hän teki esimerkiksi TOMMYXLEWIS-malliston Tommy Hilfigerin kanssa. Lisäksi hänellä on oma +44-vaatebrändi. Hän on tehnyt yhteistyötä myös suurten muotibrändien, kuten Diorin, kanssa.
3. 🏎 Team X44 – toinen moottoriurheiluprojekti
Hamilton perusti Team X44 -tiimin sähköiseen Extreme E -kilpasarjaan. Kyseessä ei siis ollut hänen oma F1-tallinsa, vaan kokonaan erilainen sähköinen off-road-kilpailu. X44 voitti Extreme E:n mestaruuden vuonna 2022.
4. 🍔 Neat Burger
Hamilton oli mukana perustamassa Neat Burger -ravintolaketjua, joka keskittyi kasvipohjaiseen ruokaan. Ketju sai myös Leonardo DiCaprion taustatuen. Yritys kuitenkin päätyi lopettamaan toimintansa vuonna 2025, joten tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaikki Hamiltonin liiketoimintaprojektit eivät ole onnistuneet.
5. 🥃 Almave
Hamilton on ollut mukana Almavessa, joka valmistaa alkoholittomia sinisestä agavesta tehtyjä juomia. Tämä on yksi hänen uudemmista liiketoimintaprojekteistaan.
6. 🏈 Denver Broncos
Hamilton liittyi vuonna 2022 NFL-joukkue Denver Broncosin omistajaryhmään. Eli hän ei ole mukana ainoastaan moottoriurheilussa, vaan myös amerikkalaisessa jalkapallossa liiketoiminnan ja omistamisen kautta.
7. Mission 44 – hyväntekeväisyys
Yksi Hamiltonin itselleen tärkeimmistä projekteista on Mission 44, jonka hän perusti vuonna 2021. Sen tavoitteena on auttaa nuoria, erityisesti aliedustetuista taustoista tulevia, koulutuksessa ja STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Hamilton on itse sanonut olevansa erityisen ylpeä tästä projektista.
Mikä tekee Hamiltonista kiinnostavan esimerkin?
Hamilton ei ole käyttänyt tunnettuuttaan vain mainoksiin, vaan hän on rakentanut kokonaan uusia uria F1:n rinnalle:
F1 elokuvat 🎬 muoti 👕 yritykset 💼 toinen moottoriurheilu 🏎 ravintolat 🍔 juomabrändi hyväntekeväisyys NFL 🏈
Erityisen kiinnostavaa on, että hän on nyt vuonna 2026 panostamassa yhä enemmän elokuvatuotantoon. Dawn Apollolla on suunnitteilla esimerkiksi F1-elokuvan jatko-osa, dokumentti, TV-sarja ja muita elokuvia.
Alue: Aihe vapaa
Vertaat maailman huipputapaukseen. Entä ne sadat tuhannet tavalliset tapaukset, eikö siinä olisi parempi vertailukohta?