Lue keskustelun säännöt.
Anoppi halusi että lapsenlapsen synttärit juhlitaan siellä
12.08.2026 |
Suostuimme, koska anoppi sanoi että hänelle olisi niin tärkeää päästä järjestämään syntymäpäivää. Ulkopuolisia vieraita ei tullut.
Lapsella oli yksi toive synttäreitä varten: hän halusi toivomaansa tietynlaiseen kakkuun lempisuklaataan (keskihintainen merkki). Kakku oli tarkoitus tehdä lapsen kanssa yhdessä ja lupasimme että voisimme tuoda raaka-aineet mukanamme. Anoppi kuitenkin ilmoitti ettei ole tarvetta, hän on parhaillaan kaupassa ja on tarvittavat raaka-aineet jo ehtinyt kerätä.
Miten sitten kävi? Anoppi oli lapsen toivoman suklaan sijasta ostanut halvinta mahdollista suklaata. Kakku ei sitten maistunut yhtään siltä mitä lapsi oli toivonut. Anoppi oli kuitenkin kovin tyytyväinen, että sai tässäkin asiassa säästettyä euron tai kaksi.
Tiesin että anoppi on säästäväinen, mutta yleensä lastenlasten kohdalla ei ole tällaiseen kaikesta pihistelyyn lähdetty. Mies pahoitti asiasta mielensä, kun hänelle tulivat lapsuusmuistot mieleen.
Mielestäni ei ole kohtuullista, että lapselta kysellään ensin toiveet kakkua varten ja sitten ne totaalisesti jätetään huomiotta, kun jokin muu suklaa onkin hiukan halvempi.
Mikäli anoppi on tiukilla, olisimme mielellämme tuoneet raaka-aineet mukanamme, jotta lapsi varmasti saa toivomansa kakun, kun se ei mikään ökykallis itsetehtynä olisi ollut vaikka siihen olisi käyttänyt lapsen lenpisuklaata.
Toki tästä otetaan nyt opiksi ja jos anopin kanssa vielä joskus yhdessä leivotaan, tuomme raaka-aineet / valmiit leivonnaiset sinne mukanamme.
Mitä sinä tästä ajattelet? Saako toimia niin, että ensin kysyy toiveita ja sitten alkaa pihistellä sen sijaan, että sanoisi suoran ettei toiveen toteuttaminen onnistu. Silloin olisimme voineet tehdä kakun joko itse tai ostaa jostain valmiina.
Kommentit (61)
Jo on taas avuttomuutta ja lapsellisuutta.
Anoppi tekee kotonaan semmosen kakun kun tekee synttärin kunniaksi.
Äiti tekee kotona ihanan kakun ja perhe juhlii kotona äidinäidin kanssa toiset perhekeskeiset lapsen synttärit.
Tai äidinäiti tarjoo kolmannet syntyärit ja tekee kakun jonka tahtoo.
Oppikaas itse järjestämään juhlanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä järjestää nyt muutenkin kahdet synttärit. Anopin järjestämät kakkukahvit jossa ei ole ulkopuolisia ja omat kaveri synttärit.
Lapsi ei halua enää nykyisin kaverisynttäreitä.
No sitten voi olla anopin järjestämät kakkukahvit ja oman perheen kesken kakkukahvit jossa on sitä lapsen toivomaa kakkua. Mitäpä sitä tarvitsee anopille sanoa, että kotona on myös kakkua jos se siitä loukkaantuu.
Ne synttärit menivät jo tämän vuoden osalta. Ensi vuodeksi tästä sitten otetaan opiksi.
Tuskin kuitenkaan jatkossa kaksia synttärikahvitteluja tullaan järjestämään. Todennäköisesti tämä kokemus ohjaa juhlimaan ensisijaisesti oman perheen kesken, niin saadaan synttärisankaria juhlittua hänen toivomallaan tavalla ilman ylimääräistä häslinkiä. Anopilla voidaan sitten joskus erikseen poiketa.
Ettekö te sitten anoppia kutsu teille niille ihanille tarjottaville? Se sata - kaksi kyllä kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
Näin ajattelimme jatkossa toimia. Luottamus vain otti osumaa kun anoppi moneen otteeseen valehteli päin naamaa sekä lapselle että aikuisille että kyllä tässä on sitä lapsen lempisuklaata, vaikka kakku maistui aivan muulta.
Sivussa anoppi sitten erikseen selitteli miten näin paljon halvemmalla pääsi, kun osti kaupasta halvemman suklaan kakkuun. Toivottu suklaa ei siis ollut mitään kallista luksussuklaata, vaan sen kilohinta ilman tarjouksia on noin 20 euron luokkaa.
Ymmärrän että arjessa säästetään missä voidaan, mutta tässä suhteellisen pienen säästön takia pahoitettiin synttäreillä monen mieli.
"Monen mieli". Jos olitte anpppilassa ainokaisenne kanssa , ehkä anopin mies?
Vai miten monta lasta teilä on, kymmenen?
Vierailija kirjoitti:
Olisit itse leiponut lapsen kanssa sen kakun kotona ja vienyt sen mukanasi anopille. Jos pentu on noin tarkka suklaastaan, niin miksi annatte toisen sen sitten hoitaa?
Avuttomuutta, lapsellisuutta. On totuttu että muut tekee asiat, itse tehdään säännöt ja vaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Olisit itse leiponut lapsen kanssa sen kakun kotona ja vienyt sen mukanasi anopille. Jos pentu on noin tarkka suklaastaan, niin miksi annatte toisen sen sitten hoitaa?
Miksi aikuinen saa olla tarkka sen suhteen että asioiden pitäisi mennä hänen toivomallaan tavalla, mutta lapsi ei? Aikuisten mielipahaa kohtaan kyllä sataa ymmärrystä jos leipomo tekeekin tilatun kermakakun sijasta marenkikakun, mutta lapselle pitäisi olla täysin ok, että toiveet kysytään, mutta ne ingnoorataan kaikessa hiljaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo on taas avuttomuutta ja lapsellisuutta.
Anoppi tekee kotonaan semmosen kakun kun tekee synttärin kunniaksi.
Äiti tekee kotona ihanan kakun ja perhe juhlii kotona äidinäidin kanssa toiset perhekeskeiset lapsen synttärit.
Tai äidinäiti tarjoo kolmannet syntyärit ja tekee kakun jonka tahtoo.
Oppikaas itse järjestämään juhlanne.
Varmaan se ap OSAA järjestää itsekin niitä synttäreitä, mutta nyt suostui anopin pyyntöön (edellisellä sivulla sanoo, ettei lapsi ENÄÄ kaipaa kaverisynttäreitä, joten synttärijuhlia lienee useamman vuoden verran jo takana). Ja ap oli tarjoutunjut TUOMAAN kaikki leivontaan tarvittavat ainekset, mutta anoppi oli kieltäytynyt ja sanonut ostavansa ne.
Mä tiedän tän tyylin, että kuullaan, mutta ei kuunnella ja tehdään oman pään mukaan. Kyllä se turhauttaa, kun sitten toimitaankin eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä järjestää nyt muutenkin kahdet synttärit. Anopin järjestämät kakkukahvit jossa ei ole ulkopuolisia ja omat kaveri synttärit.
Lapsi ei halua enää nykyisin kaverisynttäreitä.
No sitten voi olla anopin järjestämät kakkukahvit ja oman perheen kesken kakkukahvit jossa on sitä lapsen toivomaa kakkua. Mitäpä sitä tarvitsee anopille sanoa, että kotona on myös kakkua jos se siitä loukkaantuu.
Ne synttärit menivät jo tämän vuoden osalta. Ensi vuodeksi tästä sitten otetaan opiksi.
Tuskin kuitenkaan jatkossa kaksia synttärikahvitteluja tullaan järjestämään. Todennäköisesti tämä kokemus ohjaa juhlimaan ensisijaisesti oman perheen kesken, niin saadaan synttärisankaria juhlittua hänen toivomallaan tavalla ilman ylimääräistä häslinkiä. Anopilla voidaan sitten joskus erikseen poiketa.
Ettekö te sitten anoppia kutsu teille niille ihanille tarjottaville? Se sata - kaksi kyllä kelpaa.
Anoppi alkaa aina hössöttää tuomisista jos häntä kutsuu kylään. Eikä heitä saa ajallaan kylästä pois vaikka olisi muuta sovittua ohjelmaa samalle päivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeää toimintaa mummolta. Miksi lupautua tekemään toiveiden mukainen kakku, jos sellaiseen ei viitsi ostaa edes olennaista "liian kallista" ainesosaa. Sit vielä kehuu itseään, kun sai säästettyä pari euroa ostamalla jotain vähän sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit itse leiponut lapsen kanssa sen kakun kotona ja vienyt sen mukanasi anopille. Jos pentu on noin tarkka suklaastaan, niin miksi annatte toisen sen sitten hoitaa?
Miksi aikuinen saa olla tarkka sen suhteen että asioiden pitäisi mennä hänen toivomallaan tavalla, mutta lapsi ei? Aikuisten mielipahaa kohtaan kyllä sataa ymmärrystä jos leipomo tekeekin tilatun kermakakun sijasta marenkikakun, mutta lapselle pitäisi olla täysin ok, että toiveet kysytään, mutta ne ingnoorataan kaikessa hiljaisuudessa.
Tottakai. Lapsi on perheen kuningas ja äitinsä aseenkantaja joka vaatii , sättii, haukkuu ja potkii joka suuntaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä järjestää nyt muutenkin kahdet synttärit. Anopin järjestämät kakkukahvit jossa ei ole ulkopuolisia ja omat kaveri synttärit.
Lapsi ei halua enää nykyisin kaverisynttäreitä.
No sitten voi olla anopin järjestämät kakkukahvit ja oman perheen kesken kakkukahvit jossa on sitä lapsen toivomaa kakkua. Mitäpä sitä tarvitsee anopille sanoa, että kotona on myös kakkua jos se siitä loukkaantuu.
Ne synttärit menivät jo tämän vuoden osalta. Ensi vuodeksi tästä sitten otetaan opiksi.
Tuskin kuitenkaan jatkossa kaksia synttärikahvitteluja tullaan järjestämään. Todennäköisesti tämä kokemus ohjaa juhlimaan ensisijaisesti oman perheen kesken, niin saadaan synttärisankaria juhlittua hänen toivomallaan tavalla ilman ylimääräistä häslinkiä. Anopilla voidaan sitten joskus erikseen poiketa.
Ettekö te sitten anoppia kutsu teille niille ihanille tarjottaville? Se sata - kaksi kyllä kelpaa.
Anoppi alkaa aina hössöttää tuomisista jos häntä kutsuu kylään. Eikä heitä saa ajallaan kylästä pois vaikka olisi muuta sovittua ohjelmaa samalle päivälle.
Anopista sanot "heitä"? Teilläpä on lapsen syntyärit kiireisessä välissä? Panette takit päälle, menemme nyt. Anopin takki kädessä, autan tämän päällesi.
Onko miehelläsi anoppiongelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
Näin ajattelimme jatkossa toimia. Luottamus vain otti osumaa kun anoppi moneen otteeseen valehteli päin naamaa sekä lapselle että aikuisille että kyllä tässä on sitä lapsen lempisuklaata, vaikka kakku maistui aivan muulta.
Sivussa anoppi sitten erikseen selitteli miten näin paljon halvemmalla pääsi, kun osti kaupasta halvemman suklaan kakkuun. Toivottu suklaa ei siis ollut mitään kallista luksussuklaata, vaan sen kilohinta ilman tarjouksia on noin 20 euron luokkaa.
Ymmärrän että arjessa säästetään missä voidaan, mutta tässä suhteellisen pienen säästön takia pahoitettiin synttäreillä monen mieli.
Ainahan sitä voi viedä mukanaan täytekakun, johon on leivottu mukaan kaikki päivänsankarin ja hänen vanhempiensa mielestä parhaimmat suklaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on mitä on ja todennäköisesti ei muutu. Tehkää kotona omalla porukalla se kakku haluamillanne aineilla. Tuo ikäluokka nyt on tuollaista, oma isä on samanlainen. Lapsena halusin Barbin jouluksi, sain halvimman mahdollisen muotinuken. Pyysin viimeviikolla ostamaan saunajakkaran kun oli muutenkin menossa rautakauppaan, laitoin kuvat ja linkit mikä malli (olisin maksanut sen takaisin) - no toi jonkun halvan penkin. Lapsenlapselle sama juttu. Mennään jätskiä ostamaan. Lapsi haluaa yhden jonkun Pingviinituutin joka maksaa 2e (ei edes mikään öky), no pappa ostaa koko paketin Coopia samalla rahalla....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on taas avuttomuutta ja lapsellisuutta.
Anoppi tekee kotonaan semmosen kakun kun tekee synttärin kunniaksi.
Äiti tekee kotona ihanan kakun ja perhe juhlii kotona äidinäidin kanssa toiset perhekeskeiset lapsen synttärit.
Tai äidinäiti tarjoo kolmannet syntyärit ja tekee kakun jonka tahtoo.
Oppikaas itse järjestämään juhlanne.
Varmaan se ap OSAA järjestää itsekin niitä synttäreitä, mutta nyt suostui anopin pyyntöön (edellisellä sivulla sanoo, ettei lapsi ENÄÄ kaipaa kaverisynttäreitä, joten synttärijuhlia lienee useamman vuoden verran jo takana). Ja ap oli tarjoutunjut TUOMAAN kaikki leivontaan tarvittavat ainekset, mutta anoppi oli kieltäytynyt ja sanonut ostavansa ne.
Mä tiedän tän tyylin, että kuullaan, mutta ei kuunnella ja tehdään oman pään mukaan. Kyllä se turhauttaa, kun sitten toimitaankin eri tavalla.
Kun anoppi tahtoo sitä satasta ojentaessaan myös leipoa kakun.
Kai ilman muuta lapselle myös kotona tehdään kakku ja juhlitaan kotona lapsen synttärit perheen kesken.
Tottakai 8-vuotissynttärit on kuin 50-vuotispäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi vaikuttaa aika hallitsevalta persoonalta. Seuraavalla kerralla järjestätte lapsen synttärit kotona ja teette lapsen haluaman kakun. Toki on hyvä oppia että aina ei saa mitä haluaa, mutta sitä voi opiskella arjessa, synttärit ovat vain kerran vuodessa.
Näin ajattelimme jatkossa toimia. Luottamus vain otti osumaa kun anoppi moneen otteeseen valehteli päin naamaa sekä lapselle että aikuisille että kyllä tässä on sitä lapsen lempisuklaata, vaikka kakku maistui aivan muulta.
Sivussa anoppi sitten erikseen selitteli miten näin paljon halvemmalla pääsi, kun osti kaupasta halvemman suklaan kakkuun. Toivottu suklaa ei siis ollut mitään kallista luksussuklaata, vaan sen kilohinta ilman tarjouksia on noin 20 euron luokkaa.
Ymmärrän että arjessa säästetään missä voidaan, mutta tässä suhteellisen pienen säästön takia pahoitettiin synttäreillä monen mieli.
Ainahan sitä voi viedä mukanaan täytekakun, johon on leivottu mukaan kaikki päivänsankarin ja hänen vanhempiensa mielestä parhaimmat suklaat.
Jos anoppi LUPAA OSTAA tarvittavat aineet, mistä AP tiesi, että anoppi päättääkin säästää just siinä suklaassa? Varsinkin kun AP oli aikeissa tuoda ne leivonta-ainekset mukanaan ja anoppi esteli.
Tästä oppineena AP varmaan seuraavalla kerralla tuleekin sen valmiin kakun kanssa, kun anopin lupauksiin ei näemmä voi luottaa.
Minä en jaksaisi nostaa tuollaista haloota yhdestä kakusta. Elämässä on ihan tarpeeksi oikeitakin ongelmia.
Ensi vuonna se teidän lapsi voi halutakin jo jotain ihan muuta. Tehkää se kakku nyt kotona ja kutsukaa joku ystävä kahville ja kakulle.
Mikä ihmeen ero jossain tavallisessa suklaassa muuten on? Tehtiinkö dajm-kakku Fazerin sinisestä? Ja juu, älä vastaa.
Ilmeisesti on vaan niin mukavaa purkaa vihaa anoppia kohtaan, mihinkään muuhunhan tämäkään valitusvirsi täällä ei johda. Anoppi on edelleen se sama ihminen kuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit itse leiponut lapsen kanssa sen kakun kotona ja vienyt sen mukanasi anopille. Jos pentu on noin tarkka suklaastaan, niin miksi annatte toisen sen sitten hoitaa?
Avuttomuutta, lapsellisuutta. On totuttu että muut tekee asiat, itse tehdään säännöt ja vaatimukset.
Miten niin? Se anoppi oli sen kakun halunnut tehdä ja juhlat järjestää.
Ap surkea keksitty aloitus, noinko on hinkua saada täältä edes huomiota?
V#### miten rasittava on ap kitisevä pentu, mikään ei kelpaa, kiittämätön äiti sekä kakara, tuollainen ei tarvitse syntymäpäiviä eikä kakkua.
Vierailija kirjoitti:
Ap surkea keksitty aloitus, noinko on hinkua saada täältä edes huomiota?
Olisikin keksitty aloitus. Sinä varmaan ajankuluksesi keksit täällä aloituksia päivästä toiseen. Muilla ei kuitenkaan ole yleensä sellaiseen aikaa.
Tuskin kuitenkaan jatkossa kaksia synttärikahvitteluja tullaan järjestämään. Todennäköisesti tämä kokemus ohjaa juhlimaan ensisijaisesti oman perheen kesken, niin saadaan synttärisankaria juhlittua hänen toivomallaan tavalla ilman ylimääräistä häslinkiä. Anopilla voidaan sitten joskus erikseen poiketa.