Kyynerpää, rönkten, jäätelötöttörö, boxerit

Nauhamakarooni

Kepsutti

VÄÄRIN: 12-vuotta

OIKEIN: 12 vuotta, koska kyseessä ei ole yhdyssana: kaksitoista vuotta, EI: kaksitoistavuotta

Mutta 12-vuotias eli kaksitoistavuotias

Sydäninfrakti ja infulenssa.

Se on kyynespää..

Huikopala. Se on HIUKOPALA, joka perustuu siis näläntunnetta koskevaan käsitteeseen "alkaa hiukoa". Molemmathan ovat ilmeisesti nykyään hyväksyttyjä, mutta ei pitäisi mennä muuttamaan sääntöjä sen mukaan, jos ihmiset eivät osaa sanoa tai opi sanomaan asioiden nimiä oikein. Kohta kai sairaalassakin voi lukea kyltissä Rönktenosasto. Tai miksei lumihiutale voisi olla lumihuitale. Tai hiukset huikset. Kun riittävän moni alkaa käyttämään näitä muotoja, niin kielitoimisto nostaa kädet pystyyn ja hyväksyy nekin. 

Jäätölötötterö se on. 

Sanoin noin pienenä.

Vierailija kirjoitti:

Sguirttaus, Husgvarna

Ompelija kertoi ompelevansa Husovarna-merkkisellä koneella.

Enään

Piirrustus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ibuprofeiini

Gluteiini

Se on finglish 

Häh? Kun se on englanniks gluten. 

Ai niin, morsiammen. 

Mistä se toinen m siihen ilmestyy?

Eteenkin, kun tarkoitetaan etenkin (jossain muussa yhteydessä eteenkin on kyllä oikein, vastakohtana taaksekin).

Sekuntti, sekunttia jne.

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, morsiammen. 

Mistä se toinen m siihen ilmestyy?

Varmaan samasta paikasta kuin sydämmeenkin 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jugurtti, jukurtti. Se on jogurtti.

Sekä jogurtti että jugurtti ovat suomen kielessä oikein. Alun perin virallinen kirjakielen muoto on jogurtti, mutta yleisen ja luontevan ääntämyksen vuoksi myös jugurtti (sekä arkisempi jukurtti) hyväksytään nykyään täysin oikeiksi rinnakkaismuodoiksi.

kielen raiskaamista

t.jogurtti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jugurtti, jukurtti. Se on jogurtti.

Sekä jogurtti että jugurtti ovat suomen kielessä oikein. Alun perin virallinen kirjakielen muoto on jogurtti, mutta yleisen ja luontevan ääntämyksen vuoksi myös jugurtti (sekä arkisempi jukurtti) hyväksytään nykyään täysin oikeiksi rinnakkaismuodoiksi.

kielen raiskaamista

t.jogurtti

Ei se välttämättä ole. Suomen kieleen on vuosisatoja, ellei -tuhansia, otettu lainasanoja siten, että niitä on mukautettu suomen äännejärjestelmään ja sanastoon sopivammiksi. Samoin tehdään monissa muissakin kielissä, yhtenä esimerkkinä vaikkapa japani. Suomessa on valtava määrä sellaista sanastoa, joka tuntuu omalta ja alkuperäiseltä, mutta onkin alun perin lainaa. Nuo kaikki muodot jogurtti/jugurtti/jukurtti ovat mukautettuja, siis myös ensimmäinen (mm. kaksois-t, loppu-i). Ne ovat lisäksi olleet jo kymmeniä vuosia rinnakkaisina käytössä ja sallittuja - itse tiedän n. 50 vuoden ajalta, mutta varmasti pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, morsiammen. 

Mistä se toinen m siihen ilmestyy?

Varmaan samasta paikasta kuin sydämmeenkin 😄

Sydämen kohdalla m kuitenkin ääntyy kahdennettuna, mutta morsiamen ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, morsiammen. 

Mistä se toinen m siihen ilmestyy?

Varmaan samasta paikasta kuin sydämmeenkin 😄

Sydämen kohdalla m kuitenkin ääntyy kahdennettuna, mutta morsiamen ei. 

Kyllä ylivoimaisesti useimmin olen molemmat kuullut äännettävän kahdennetulla m:llä. Toki molempia sanoja äännetään myös siten kuin kirjoitetaan, jos huolellisesti äännetään. Pointti oli siinä, että aivan samasta syystä molempiin voi kirjoituksissa ilmaantua kaksois-m, eli tavanomaisesta lausumistavasta. Ja tietysti ääntämyksissä voi alueellisiakin eroja olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, morsiammen. 

Mistä se toinen m siihen ilmestyy?

Varmaan samasta paikasta kuin sydämmeenkin 😄

Sydämen kohdalla m kuitenkin ääntyy kahdennettuna, mutta morsiamen ei. 

Kyllä ylivoimaisesti useimmin olen molemmat kuullut äännettävän kahdennetulla m:llä. Toki molempia sanoja äännetään myös siten kuin kirjoitetaan, jos huolellisesti äännetään. Pointti oli siinä, että aivan samasta syystä molempiin voi kirjoituksissa ilmaantua kaksois-m, eli tavanomaisesta lausumistavasta. Ja tietysti ääntämyksissä voi alueellisiakin eroja olla.

Jännä. En ole ikinä kuullut morsiamen äännettynä kahdennetulla m-kirjaimella, kun taas sydämen olen kuullut äännettynä aina kahdennetulla m-kirjaimella 🤔. 

Suomen kielessähän on paljon sanoja, joissa äännettynä on kahdennus, vaikka kirjoitusasussa ei ole. Näiden kohdalla on ymmärrettävää, miksi jotkut kirjoittavat ne väärin. Mutta sitten on näitä sanoja, joissa kahdennus ei normaalisti kuulu äänneasuunkaan. Mulle esim. erilainen ja morsiamen on tällaisia, eli en ole ikinä kuullut niitä äännettävän erillainen ja morsiammen, ja siksi ne hämmentävät. Murrealue-eroista en sitten tiedä. 

Ököttä.

Monumenttiavain. käytetään kun vaihdetaan renkaita.