Vaikka sulla olis kuinka huono suhde ollu lapses isään esimerkiksi, älä ikinä tee sitä virhettä että alat haukkumaan lapsellesi hänen isää
Tää voi mennä toistepäinkin, mutta hyvin usein tämä menee niin että äiti on se joka haukkuu entistä kumppaniaan eli lapsensa isää. Tämä ei tarkoita sitä etteikö saisi kritisoida ja että isä ei olisi oikeasti ollut tyhmä ja tehnyt virheitä, vaan se tapa miten lähestytään sitä asiaa on tärkeää. Jos sä kasvatat lapses niin että sä toilotat sille koko elämän sitä kuinka "paska" sen isä on ollu ja se ei oo osannu mitää tehä oikein ja se on ihan hirveä hirviö kun se ei suostu tapaamaan jne, niin siinä tapahtuu sellanen asia, että sä haukut samalla ja alennat sitä lasta myös kokoajan koska se lapse on puolikas teistä kahdesta. Sen lisäksi sä annat ihan hirveän huonon esimerkin siitä miten noita asioita kuuluisi käsitellä, eli lapsi ei koskaan kehitä suhun varsinkaan myöhemmässä elämässä mitään kunnon sidettä, koska se näkee kuinka epäkypsä sä olet. Sille tulee ihan älytön tahra itselle siitä kaikesta mistä se yrittää väkisin päästä pois, koska sä olet luonut sen pään päälle nimenomaan sen likatahran, jota se edustaa puolikkaana siitä toisesta. Aina selitä asiat aikuismaisesti ja sitä kautta että tällä "paskalla" isälläkin on omat traumansa jota hän ei välttämättä ole osannut käsitellä ja sen vuoksi se heijastuu kaikkeen muuhunkin. Hän ei pystynyt antamaan rakkautta, koska hän ei koskaan löytänyt sitä itsestään.
Kommentit (70)
Totta, mutta voi vaatia epäinhimillisiä ponnistuksia, jos kyseinen isukki on ollut äitiä ja lasta kohtaan täys paskiainen.
Vierailija kirjoitti:
Totta, mutta voi vaatia epäinhimillisiä ponnistuksia, jos kyseinen isukki on ollut äitiä ja lasta kohtaan täys paskiainen.
Esim. kun eron jälkeen mies lähtee teinityttärensä kanssa mökille ja yrittää kännissä panna tätä. Tytär joutuu psykiatriseen hoitoon, ei suostu enää tapaamaan isäänsä ja tekee itsemurhan. Mies juo lisää ja kuolee.
Nyt on kysymys jostain aivan muusta kuin siitä että äiti puhuu pahaa.
AP kuulostaa mieslapsi-isältä, joka ei näe mitään väärää tekemisissään
Mutta, tuohan se on ainoa keino vieraannuuttaa lapset isästään iäksi ja sitähän te akat teette.
Meni toisinpäin. Se lapsi on jo aikuinen ja jo kauan sitten pistänyt välit jäihin isänsä kanssa. Mahdotontahan se on haukkujaa arvostaa, täysin ymmärrettävää.
Haukkuja ei ehkä heti itse huomaa, mutta lopulta tilanne voi kääntyä häntä vastaan. Etäännyttää lapset tehokkaasti siitä toista haukkuvasta vanhemmasta.
Onhan se aikuinen ihminen paska jos ei sen verran saa itseään nostettua niskasta kiinni että huolehtisi alullepanemistaan lapsista. Välttämättä sylki lentäen ei tarvitse haukkua mutta minusta tämä paskojen isien hiljaa hymyssäsuin sietämiskulttuuri on äärimmäisen tyhmä. Ajattele millaisen mallin SILLÄ käytöksellä annat lapsillesi!
Täysin eri mieltä. Kyllä lapsella on oikeus tietää, että tämä isä on narsistinen psykososiopaatti ja ihmishirviö pahimmasta päästä.
Astu itse ensin sellaisen henkilön saappaisiin joka kantaa täysin itse oman lapsensa koko elämän, kun toinen vanhempi on täysin välinpitämätön oman lapsensa kasvatusta kohtaan, ei hoida koskaan, eikä välitä mistään. Ennenkuin tulet antamaan tällaista tyhjänpäiväistä analyysiä.
Lapsettoman henkilön on ihan turha tulla puolustelemaan näitä lapsensa hylänneitä isiä, ei teillä ole mitään käsitystä mitä tämä lapsensa kasvattanut vanhempi on vuosikausia itse joutunut kantamaan.
Myös se lapsi kyllä huomaa kuka on kasvattanut ja oikeasti välittänyt ja kuka ei
Vierailija kirjoitti:
Astu itse ensin sellaisen henkilön saappaisiin joka kantaa täysin itse oman lapsensa koko elämän, kun toinen vanhempi on täysin välinpitämätön oman lapsensa kasvatusta kohtaan, ei hoida koskaan, eikä välitä mistään. Ennenkuin tulet antamaan tällaista tyhjänpäiväistä analyysiä.
Lapsettoman henkilön on ihan turha tulla puolustelemaan näitä lapsensa hylänneitä isiä, ei teillä ole mitään käsitystä mitä tämä lapsensa kasvattanut vanhempi on vuosikausia itse joutunut kantamaan.
Myös se lapsi kyllä huomaa kuka on kasvattanut ja oikeasti välittänyt ja kuka ei
Äitini kaatoi lastensa niskaan omat virheensä, kuten mielestäänkelvottoman miesvalinnan. Ei ole lapsen tehtävä käsitellä sellaisia asioita varsinkaan ikätasonsa vuoksi tai muutenkaan pakotettuna. Sen tiedän että äitini ei ole pidetty ihminen.
Meillä se oli isä joka noin teki. Lapset ei enää siellä juuri käy. Minä en ole hänestä pahaa puhunut, ihan itse ne on sen huomannut, minkälainen isä on. Mutta en myöskään siloittele tai valehtele hänen puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Täysin eri mieltä. Kyllä lapsella on oikeus tietää, että tämä isä on narsistinen psykososiopaatti ja ihmishirviö pahimmasta päästä.
Asiantuntijat ovat eri mieltä kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Totta, mutta voi vaatia epäinhimillisiä ponnistuksia, jos kyseinen isukki on ollut äitiä ja lasta kohtaan täys paskiainen.
Ja näitä täyspaskiaisia on suurin piirtein yhtä monta, kuin vastaavia naisiakin
Vierailija kirjoitti:
Totta, mutta voi vaatia epäinhimillisiä ponnistuksia, jos kyseinen isukki on ollut äitiä ja lasta kohtaan täys paskiainen.
No niin, ensimmäinen selänpuukottaja tuli heti paikalle. HUOH!
Vierailija kirjoitti:
Astu itse ensin sellaisen henkilön saappaisiin joka kantaa täysin itse oman lapsensa koko elämän, kun toinen vanhempi on täysin välinpitämätön oman lapsensa kasvatusta kohtaan, ei hoida koskaan, eikä välitä mistään. Ennenkuin tulet antamaan tällaista tyhjänpäiväistä analyysiä.
Lapsettoman henkilön on ihan turha tulla puolustelemaan näitä lapsensa hylänneitä isiä, ei teillä ole mitään käsitystä mitä tämä lapsensa kasvattanut vanhempi on vuosikausia itse joutunut kantamaan.
Myös se lapsi kyllä huomaa kuka on kasvattanut ja oikeasti välittänyt ja kuka ei
Aloittaja on silti oikeassa
Haukkuminen on väärin ja toisen mustamaalaaminenkin. Mutta toisaalta taas asioiden läpikäyminen lapsentasoisesti ja realistisesti voi olla järkevää. Minun ex ja lasten isä muuttui sairastumisen myötä ja aiheutti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ei lapset tätä unohtaneet ja puhuivat asiasta aika ajoin. Nyt ovat aikuisia ja olemme käyneet hyvinkin tarkkaan tapahtumia läpi. Nämä ovat todella vaikeita asioita enkä usko, että kenelläkään on vastausta miten pitäisi toimia, milloin ja juuri tässä omassa perheessä.
Juuri näin