Mies pahoinpiteli - miten päästä yli?
Miten päästä yli tapahtuneesta, jossa mies kohdisti minuun eli naiseen väkivaltaa? Ei lyönyt omien sanojensa mukaan, mutta sain mustelmia eri puolille kehoa ja voin psyykkisesti huonosti siitä pelosta minkä tilanne aiheutti. Oloni on nöyryytetty, heikko, rikottu. Kuin en kuuluisi tähän vartaloon enää. En koskaan halunnut olla se nainen, jolle tehdään näin. Kuten ei varmasti kukaan muukaan saman kokenut. Miten päästä yli asiasta? Voiko mies enää muuttua vai onko loppuelämänsä väkivaltainen? Kokemuksia?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota suomalainen mies ja kunnioita häntä kuten miestä kuuluukin, niin näitä ei tapahdu.
Hän on suomalainen mies. Ap
No miksi et sitten kunnioittanut häntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoituksella, erolla ja terapialla tuo on mahdollista.
Tarkistan: eikö mies ole mielestään tehnyt mitään väärin, kun ei ole lyönyt? Onhan pahoinpitelyä vaikka minkäsorttista.
Aluksi mies kiisti kaiken. Sitten sanoi ettei lyönyt. Ei varsinaisesti lyönyt, mutta heitteli ja kuristi. Lopputulos kuitenkin sama eli satutettu ja mustelmilla. En tiedä näkeekö hän teoissaan väärää, koska ei puhu asiasta eikä vastaa kysyttäessä. Ap
Ei ole väliä löikö vai heittelikö. Kyseessä oli fyysinen väkivalta ja sinua satutettiin. Kuristaminen on todella paha asia.
Kun tilanne on rauhallinen tai mies on poissa, pakkaa reppuun ihan vain tärkeimmät ja lähde käymään ”asioilla”. Älä palaa. Käy lääkärisssä, tee rikosilmoitus, hoida itsellesi yöpaikka. Laita miehelle viesti, että tämä oli tässä. Älä vastaa puheluihin. Älä kerro missä olet. Älä tapaa miestä kahden kesken, mukaan kaveri tai poliisi kun menet hskemaan tavaroitasi tai heittämään miestä ulos.
Tekee kipeää, mutta ainoa oikea tie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvinaisen huono provo
Sinun ei tarvitse kirjoittaa tätä samaa jokaiseen ketjuun.
Jos et halua , niin älä lue näitä.
Kyllä pitää kunnes kaltaisesi vammaperseetkin oppivat ne tunnistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoituksella, erolla ja terapialla tuo on mahdollista.
Tarkistan: eikö mies ole mielestään tehnyt mitään väärin, kun ei ole lyönyt? Onhan pahoinpitelyä vaikka minkäsorttista.
Aluksi mies kiisti kaiken. Sitten sanoi ettei lyönyt. Ei varsinaisesti lyönyt, mutta heitteli ja kuristi. Lopputulos kuitenkin sama eli satutettu ja mustelmilla. En tiedä näkeekö hän teoissaan väärää, koska ei puhu asiasta eikä vastaa kysyttäessä. Ap
Kumpi omistaa asunnon/kumman nimissä vuokrasopimus? Jos sinun niin miehen kamat jätesäkkiin tekstiviesti, että ulkoa löytyy ja yhteys vuokranantajaan/lukkojen vaihto. Jos miehen niin lähde ja jos olet vuokrasopimuksessa toisena niin ilmoita vuokranantajalle ja lähde. Joka tapauksessa pysy kaukana pahoinpitelijästäsi ja ennenkaikkea hanki turvaa itsellesi. Ja tee rikosilmoitus/käy lääkärissä ja kuvaa vammat.
Asunto on molempien nimissä, mutta olemme nukkuneet eri osoitteissa tapahtuneen jälkeen. Olen tarvinnut etäisyyttä ja pelännyt kotona nukkumista. Nyt olen yrittänyt miettiä onko enää mitään toivoa vai alanko muuttoprojektiin, mikä tuntuu hirveältä. Yhteinen tulevaisuus romuttui täysin hetkessä. Ap
Hienoa, olet jo muualla. Olisi niin helppo mennä takaisin, mutta lähde muuttoprojektiin. Hae tavarasi jonkun kaverin kanssa. Älä jää miehen kanssa kaksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään että tämä on provo ja jos, niin tosi mauton sellainen, ottaen huomioon kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on Suomessa. Mutta jos ei ole, niin mene turvakotiin jo tänään. Kuristaminen on vakavan väkivallan merkki ja ennuste on hyvin synkkä. Muista myös, että ero nostaa merkittävästi väkivallan riskiä, eli sille miehelle ei kannata kertoa, mihin olet menossa ja miksi. Tässä turvakotien yhteystiedot: https://nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot/
Tällaiset viestit missä väitetään tilannetta provoksi, eivät varsinaisesti auta olooni. Jos täälläkään ei minua uskota, uskooko poliisitkaan? Ap
Miksi uskoisivat kaltaisiasi horopersettä?
Jos joku tässä suhteessa on horoillut niin mies. Minä en. Ap
Häpeän tunnustaa, mutta minä en lähtenyt! Viimeisen kerran se pahoinpiteli mut v. 2006 sairaalakuntoon. Poliisit kävi meillä mut eivät nostaneet syytettä enkä itse vaan jaksanut. Olen läheisriippuvainen, lapsuudessa kurituskasvatettu eli turpaan on tullut koko elämän. Äijä on vanhetessaan keskittynyt henkiseen pahoinpitelyyn, viikkokausien mykkäkoulutukseen ja muuhun ylimielisyyteen. Mut en jaksa välittää, ei tätä elämää täällä enää kauaa ole.
"Ei omien sanojensa mukaan lyönyt" -siis luotatko enemmin miehen sanomisiin kuin omaan kokemukseesi ja havaintoihisi? Sinut on aivopesty tähän kahden ihmisen kulttiin. Nyt on fyysisen väkivallan pää auki kun olet menettänyt minuutesi. Väkivalta jatkuu ja pahenee - lähde kiltti turvakotiin ja hanki terapiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään että tämä on provo ja jos, niin tosi mauton sellainen, ottaen huomioon kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on Suomessa. Mutta jos ei ole, niin mene turvakotiin jo tänään. Kuristaminen on vakavan väkivallan merkki ja ennuste on hyvin synkkä. Muista myös, että ero nostaa merkittävästi väkivallan riskiä, eli sille miehelle ei kannata kertoa, mihin olet menossa ja miksi. Tässä turvakotien yhteystiedot: https://nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot/
Tällaiset viestit missä väitetään tilannetta provoksi, eivät varsinaisesti auta olooni. Jos täälläkään ei minua uskota, uskooko poliisitkaan? Ap
Ketään ei varsinaisesti kiinnosta olosi tai sen auttaminen.
Jos asut jo muuaala niin pliis hae kiltti loput tavarasi vaikka miehen työpäivän aikana!. Mieluiten isän tai veljen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos asut jo muuaala niin pliis hae kiltti loput tavarasi vaikka miehen työpäivän aikana!. Mieluiten isän tai veljen kanssa.
En asu muualla, olen vain ollut yötä hotellissa, koska tarvitsin aikalisän. Loputtomiin ei ole varaa majoittua muualla. Valitettavasti minulla ei ole veljeä tai isää kenen kanssa mennä kotiin. En haluaisi pelätä mennä kotiin. Huonekalut ovat minun, niitä en noin vaan saa hankittua pois sieltä. Asunto on kuitenkin minunkin kotini, joten olo tuntuu ristiriitaiselta ja sekavalta. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Ei omien sanojensa mukaan lyönyt" -siis luotatko enemmin miehen sanomisiin kuin omaan kokemukseesi ja havaintoihisi? Sinut on aivopesty tähän kahden ihmisen kulttiin. Nyt on fyysisen väkivallan pää auki kun olet menettänyt minuutesi. Väkivalta jatkuu ja pahenee - lähde kiltti turvakotiin ja hanki terapiaa!
En luota hänen sanomiseen, koska tiedän mitä koin. Hän ei vain ehkä näe tällaista väkivaltaa yhtä pahana kuin lyöminen, oletan. Hän ei suostu keskustelemaan aiheesta, muuta kuin sanoo olevansa pahoillaan. Mutta se ei itselleni riitä, koska en tiedä ymmärtääkö hän tarvitsevansa apua ja miten vakavana koen tilanteen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään että tämä on provo ja jos, niin tosi mauton sellainen, ottaen huomioon kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on Suomessa. Mutta jos ei ole, niin mene turvakotiin jo tänään. Kuristaminen on vakavan väkivallan merkki ja ennuste on hyvin synkkä. Muista myös, että ero nostaa merkittävästi väkivallan riskiä, eli sille miehelle ei kannata kertoa, mihin olet menossa ja miksi. Tässä turvakotien yhteystiedot: https://nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot/
Tällaiset viestit missä väitetään tilannetta provoksi, eivät varsinaisesti auta olooni. Jos täälläkään ei minua uskota, uskooko poliisitkaan? Ap
Mitä väliä sillä on, uskooko poliisi vai ei? Se on SINUN ITSE pelastettava itsesi. Ei poliisi voi millään keinolla estää seuraavaa tilannetta, jos jäät odottamaan sitä. Se tulee eteen yhtä varmasti kuin kuolema.
Sinä tässä apua tarvitset, ei se mies. Jostakin syystä sinulle tuottaa suuria vaikeuksia ymmärtää se. Ja myöskin se, että ei sinua auta kukaan muu kuin sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota suomalainen mies ja kunnioita häntä kuten miestä kuuluukin, niin näitä ei tapahdu.
Höpönlöpöä, suomalaisetkin miehet osaavat olla sikoja.
kunnioita häntä kuten miestä kuuluukin, niin näitä ei tapahdu.
Olet sinä tietämätön. Tiedätkö millaisia ovat narsistit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoituksella, erolla ja terapialla tuo on mahdollista.
Tarkistan: eikö mies ole mielestään tehnyt mitään väärin, kun ei ole lyönyt? Onhan pahoinpitelyä vaikka minkäsorttista.
Aluksi mies kiisti kaiken. Sitten sanoi ettei lyönyt. Ei varsinaisesti lyönyt, mutta heitteli ja kuristi. Lopputulos kuitenkin sama eli satutettu ja mustelmilla. En tiedä näkeekö hän teoissaan väärää, koska ei puhu asiasta eikä vastaa kysyttäessä. Ap
Kumpi omistaa asunnon/kumman nimissä vuokrasopimus? Jos sinun niin miehen kamat jätesäkkiin tekstiviesti, että ulkoa löytyy ja yhteys vuokranantajaan/lukkojen vaihto. Jos miehen niin lähde ja jos olet vuokrasopimuksessa toisena niin ilmoita vuokranantajalle ja lähde. Joka tapauksessa pysy kaukana pahoinpitelijästäsi ja ennenkaikkea hanki turvaa itsellesi. Ja tee rikosilmoitus/käy lääkärissä ja kuvaa vammat.
Asunto on molempien nimissä, mutta olemme nukkuneet eri osoitteissa tapahtuneen jälkeen. Olen tarvinnut etäisyyttä ja pelännyt kotona nukkumista. Nyt olen yrittänyt miettiä onko enää mitään toivoa vai alanko muuttoprojektiin, mikä tuntuu hirveältä. Yhteinen tulevaisuus romuttui täysin hetkessä. Ap
Ei, toivoa ei ole kahdesta syystä. Ensinnäkään mies ei mielestään tehnyt mitään väärin eikä edes kadu tekemistään. Toiseksi sinä olet menettänyt luottamuksen tuohon mieheen ikuisiksi ajoiksi.
Vierailija kirjoitti:
"Ei omien sanojensa mukaan lyönyt" -siis luotatko enemmin miehen sanomisiin kuin omaan kokemukseesi ja havaintoihisi? Sinut on aivopesty tähän kahden ihmisen kulttiin. Nyt on fyysisen väkivallan pää auki kun olet menettänyt minuutesi. Väkivalta jatkuu ja pahenee - lähde kiltti turvakotiin ja hanki terapiaa!
Kuristi, retuutti ja heitteli seinään? Kuristaminen on monesti edeltänyt lopullista hengenmenetystä, kerrottiin eräässä oikeustieteellisiä ruumiinavauksia tehneen kirjoittamassa kirjassa. Lyöminen ei todellakaan ole ainoa tapa tappaa tai edes pahoinpidellä.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen lyönti on ehdoton lähdön paikka, siis heti täydellinen irtiotto siitä hirviömiehestä. Väkivaltaiset jatkaa toimintaa, ei ne ns. parane ikinä.
Itsekin väkivaltaa kokeneena ei se lähteminen ole aina niin helppoa. Sitä ajattelee, että jos tämä nyt olisi vain yksittäinen kerta, jolloin meni yli, eikä tapahdu uudestaan. Sitten se tapahtuu uudestaan, mutta ei ole "tarpeeksi vakavaa" että pitäisi heittää vuosien parisuhde hukkaan. Itsellä oli tällainen suhde. Yksin jäämisen pelossa jäin ja asiat muuttuivat paremmiksi.
Kun välissä oli ollut 3-4 vuotta ilman väkivaltaa, ajattelin, että ehkäpä se oli vain nuoruuden temperamenttia ja asiat on nyt paremmin. Perustettiin perhe. Toista lasta odottaessa en enää jaksanutkaan pyörittää arkea yksin ja alkoi tulla riitoja samoista syistä kuin nuorenakin, eli miehen liiallisesta tietokoneella istumisesta ja osallistumattomuudesta kodinhoitoon, ja mies kävi käsiksi.
Kaikki sanoivat, että lasten saaminen tekee pojasta miehen ja saa prioriteetit kohdalleen, mutta näin ei käynyt ja opin tämän kantapään kautta.
Siinä vaiheessa, kun kotona on alle 1v lapsi ja odotat toista ja kumppani käy käsiksi, häpeän tunne on aika vahva. Vanhempainvapaalla on ensinnäkin taloudellisesti ansassa, koska ei ole varaa erota, ja toisekseen toivoisi lapsille ehjää perhettä. Kolmantena pelko siitä miten pärjää pienten kanssa yksin. Neljäntenä mies uhkaa viedä lapset, vaikka ei niitä ole siihenkään mennessä kasvattanut. Viidentenä sukulaiset painostaa pysymään yhdessä, koska pitäähän lapsilla olla ydinperhe.
Pyysin sukulaisilta apua monta kertaa, mutta sanottiin vain että lopettakaa riitely. Aina kun ilmaisin haluni erota, sanottiin että lasten takia pitää olla yhdessä. Edes poliiseille edennyt asia ei auttanut, vaikka tässä yhteydessä sossutkin suosittelivat erilleen lähtemistä nimenomaan LASTEN VUOKSI.
Vasta kun mies petti, sain apua eroamiseen. Viikossa mies oli pysyvästi eri osoitteessa ja kuukauden sisään oli tapaamis- ja elatusapusopimus tehtynä. Lasten hoito jakautuu nykyään tasaisemmin, mutta jos ex pitää esim. loma-aikoina yhtään enempää lapsia kuin sopimuksessa mainitut yöt, urputtaa heti siitä, ettei halua maksaa elareita, vaikka lomat on sopimuksessa erikseen sovittu. Eli sama meno, velvollisuuksista luistaminen, jatkuu vielä nelikymppisenäkin.
Kun näitä väkivalta-asioita selvitettiin aikoinaan sossujen ja pariterapian voimin, kävi tuskallisen selväksi, ettei lasten isä tuntenut MITÄÄN katumusta näistä. Sanoi ihan viranomaisillekin, että yritti vain "rauhoitella" minua, koska hermostuin siitä, ettei auttanut, tai että ansaitsin tulla retuutetuksi koska korotin ääntäni apua pyytäessäni. Vielä oikeudessakin vetosi siihen, että vain rauhoitteli minua retuuttaessaan käsivarsista väkisin tai estäessään minua lähtemästä. Sentään siellä myönsi, että se on väkivaltaa, kun pariterapiassa ei edes myöntänyt olevansa väkivaltainen, vaikka sen takia siellä puoli vuotta istuttiin...
Ap:lle sanon saman kuin muutkin, eli lähde. Ei se helppoa ole ja saattaa viedä aikaa, mutta kun alat valmistautua siihen omassa tahdissasi, kun eron hetki koittaa, ei se ole enää niin vaikeaa. Minulle oli helpotus, kun ex petti, koska sain viimein hyväksyttävän syyn erota ja bonuksena sain koston, kun uusi nainen jätti hänet vain parin viikon jälkeen ja haukkui häntä narsistiksi :D
Arvottoman asunnon pienituloisen omistajan kannattaisi myydä asuntonsa ja alkaa asumistuen nauttijaksi. Jää enemmän käyttörahaa. Huolet omistamisesta jää taakse. On helpompaa reagoida muuttuviin tilanteisiin, esim.muuttaminen on helpompaa.
Otetaan konkreettinen esimerkki itä-suomalaisesta kunnasta. Vanhahkosta taloyhtiöstä kaksion yhtiövastike rapiat 400 e/kk ja siihen sähkö päälle. Vuokra vastaavan tasoisse 440 e/k ja siihen vesimaksu ja sähkö päälle. Asumistuki 263 e/kk. Eli vuokralla asumiseen menee 177 e/k + vesi verrattuna omistusasunnon 400 e/kk + sähkö.
Nimenomaan juuri näin! Eroa välittömästi ja myös rikosilmoitus heti.
Vaikka miten äijä rukoilisi jälkeenpäin anteeksi antoa niin sama meno jatkuu varmasti tulevaisuudessa.
Vaimoni eli parikymmentä vuotta väkivaltaisen äijän kanssa. Pari kertaa lähti mutta aina palasi takaisin.
Kymmenen vuotta meni ennenkuin uskalsi aloittaa miehen kanssa millekkään eronsa jälkeen.
Nyt meillä on 26- vuosi menossa yhteiselämää ja avioliittoa.
Sanoinkin, pitäisi listiä se äijä kun kapinen rotta mutta kun siitä saa saman tuomion kun ihmisen tappamisesta.