Lue keskustelun säännöt.
Hyi hyi, älä edes haaveile asuvasi kivalla pientaloalueella! "Väljä pientaloalue ei tue kestävää elämäntapaa"
08.08.2026 |
"Landbon tapaiset alueet näyttäytyvät usein asukkaiden puheenvuoroissa luonnonläheisinä ympäristöinä. Samaan aikaan kestävän kehityksen näkökulmasta näin ei kuitenkaan ole: Landbon asukastiheys on yli 30 kertaa pienempi kuin Helsingin keskimäärin. Jos koko Helsinki olisi asuttu yhtä harvaan kuin Landbo, nykyisen asukasmäärän edellyttämä tilantarve olisi miltei yhtä suuri kuin koko Uudenmaan maakunta."
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012188170.html
Mitä väliä? Suomessa tilaa riittää. Ongelma on lähinnä keinotekoiset kuntarajat. Ei ole mitää järkeä rakentaa Helsinki täpötäyteen neukkugettoa, kun samaan aikaan kuntarajan toisella puolella on vain metsää ja peltoa. Levittäydytään reilusti laajemmalla alueelle niin, että kaikki saavat asua haluamallaan tavalla.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmisentapainen on keikkunut tällä pallolla jotain 2 miljoonaa vuotta ja erittäin suuren osan tästä ajasta, kestävä elämäntapa on ollut jotain muuta, kun päällekkäin ja sivuttain ahtautuminen koppeihin, tuijottamaan naapurin ikkunasta sisään.
Vasta 2000 vuotta sitten meitä oli vain noin 250 miljoonaa.
Pientaloasuminen taajamassa taikka lähiössä ei kyllä ole herkkua naapurin ollessa ihan kiinni ja ilman omaa rauhaa. Maalla on parempi, palvelujen läheisyys on uusi asia.
Helsingissä jos haluaa asua, niin kerrostaloasuminen on ihan paikallaan. Ei siellä kukaan omalla pihalla viihdy.
Ei meitä edelleenkään Suomessa ole kuin noin 5,5 miljoonaa, ja tyhjää tilaa on vaikka kuinka. Olen ymmärtänyt, tämä olisi ongelma, kun meidän väestö vanhenee eikä uusia synny. Siitähän seuraa väkisinkin talouskasvun hyytyminen ja taantuminen.
Toisaalta kaikki ei halua talouskasvua, eikä sitäkään, että muualta tulisi väkeä paikkaamaan työvoimaa. Huonoja esimerkkejä on, miten on otettu uusia asukkaita liiaksi humanitaarisista lähtökohdista käsin, eikä he pysty sitä taloutta koskaan paikkaamaan, vaan ovat enemmänkin vain elätettävien joukossa. Mutta kyllä kai maailmalta voisi löytyä tänne työhaluisiakin tulijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt hänen jutussaan sitä yksityisautoilun tarvetta. Kysehän on puhtaasti siitä, tarjoaako yhteiskunta pientaloalueelle julkista liikennettä vai ei. Jos ei tarjoa, niin Sampsan kauhukuva toteutuu, mutta eikä yhteiskuntakin voisi vähitellen ryhtyä miettimään sitä, mitä ihmiset tarvitsevat eikä sitä, mitä pitää paheksua. Helsingin keskustassa busseja menee minuutissa monta, onko sekään elologista?
Aivan noin yksinkertaista tuo ei ole. Nimittäin väljästi rakennetulle omakotialueelle ei millään saa sitä julkista liikennettä kannattavaksi, koska siellä asuu niin vähän ihmisiä.
Parempi ratkaisu on rakentaa omakotialue riittävän tiiviiksi, niin että asukkaita tulee sen verran, että lähikauppa pysyyy pystyssä, ja rakentaa muutkin päivittäispalvelut lähelle asuntoja. Vaikka ok-alueen työmatkaliikenteestä osa sitten perustuisikin yksityisautoiluun, niin kuitenkin suurin osa muusta liikkumisesta olisi saavutettavissa ilman autoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaiset pientalovaltaiset alueet ovat ongelma. Ne ovat aivan liian homogeenisiä. Kyllä kaikilla suomalaisilla on oikeus, mutta myös velvollisuus asua monikulttuurisilla asuinalueilla!
Miksi luulet, ettei muualta tulleetkin haluaisi asua omakotitalossa? Kunhan pääsevät töihin ja saavat enemmän rahaa, niin varmasti hekin mieluummin muuttavat pois lähiökerrostaloista.
Oikeasti on vain kaksi asumismuotoa, mitä ihmiset enimmäkseen haluavat: huoneisto kaupungin keskustassa hyvässä talossa tai omakotitalo rauhallisella alueella tonttimaalla. Todella harva oikeasti haluaa asua betonilähiöissä tai maaseudun haja-asutusalueella kaukana kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne pitää vuokrakerrostaloja rakentaa. Ettei joillain olisi liian mukavat oltavat.
Sekään ei takaa mitään, että talossa on omistusasuntoja. Kun ei omistajat välttämättä asu niissä asunnoissa, vaan laittavat asuntonsa vuokralle. Joissakin kerrostaloissa on yli puolet asunnoista asuntosijoittajien omistamia.
Kaupunkisuunnittelu uusiksi. Väljempää ja kävelyteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
>Mitä väliä? Suomessa tilaa riittää.
Ajattelitko täyttää koko Suomen infralla, vesiputkista lähtien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt hänen jutussaan sitä yksityisautoilun tarvetta. Kysehän on puhtaasti siitä, tarjoaako yhteiskunta pientaloalueelle julkista liikennettä vai ei. Jos ei tarjoa, niin Sampsan kauhukuva toteutuu, mutta eikä yhteiskuntakin voisi vähitellen ryhtyä miettimään sitä, mitä ihmiset tarvitsevat eikä sitä, mitä pitää paheksua. Helsingin keskustassa busseja menee minuutissa monta, onko sekään elologista?
Aivan noin yksinkertaista tuo ei ole. Nimittäin väljästi rakennetulle omakotialueelle ei millään saa sitä julkista liikennettä kannattavaksi, koska siellä asuu niin vähän ihmisiä.
Parempi ratkaisu on rakentaa omakotialue riittävän tiiviiksi, niin että asukkaita tulee sen verran, että lähikauppa pysyyy pystyssä, ja rakentaa muutkin päivittäispalvelut lähelle asuntoja. Vaikka ok-alueen työmatkaliikenteestä osa sitten perustuisikin yksityisautoiluun, niin kuitenkin suurin osa muusta liikkumisesta olisi saavutettavissa ilman autoa.
Ja asukkaat kävisi ainoastaan yhdessä lähikaupassa. Ei tule koskaan tapahtumaan tuollaista ja asuinalueella ja pientalo-alue saisi olla laaja.
Pieni kyläkauppa tai kioski: Jos keskiostos on noin 10–15 euroa, kauppa tarvitsee noin 150–250 asiakasta päivässä. Tällöin päivittäinen liikevaihto on noin 1 500 – 3 000 euroa. Vilkas taajaman lähikauppa (esim. pieni K-Market tai Alepa): Jos keskiostos on suurempi ja kulut ovat korkeammat, kauppa vaatii 300–600 asiakasta päivässä pysyäkseen kannattavana. (AI)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt hänen jutussaan sitä yksityisautoilun tarvetta. Kysehän on puhtaasti siitä, tarjoaako yhteiskunta pientaloalueelle julkista liikennettä vai ei. Jos ei tarjoa, niin Sampsan kauhukuva toteutuu, mutta eikä yhteiskuntakin voisi vähitellen ryhtyä miettimään sitä, mitä ihmiset tarvitsevat eikä sitä, mitä pitää paheksua. Helsingin keskustassa busseja menee minuutissa monta, onko sekään elologista?
Aivan noin yksinkertaista tuo ei ole. Nimittäin väljästi rakennetulle omakotialueelle ei millään saa sitä julkista liikennettä kannattavaksi, koska siellä asuu niin vähän ihmisiä.
Parempi ratkaisu on rakentaa omakotialue riittävän tiiviiksi, niin että asukkaita tulee sen verran, että lähikauppa pysyyy pystyssä, ja rakentaa muutkin päivittäispalvelut lähelle asuntoja. Vaikka ok-alueen työmatkaliikenteestä osa sitten perustuisikin yksityisautoiluun, niin kuitenkin suurin osa muusta liikkumisesta olisi saavutettavissa ilman autoa.
Ja asukkaat kävisi ainoastaan yhdessä lähikaupassa. Ei tule koskaan tapahtumaan tuollaista ja asuinalueella ja pientalo-alue saisi olla laaja.
Pieni kyläkauppa tai kioski: Jos keskiostos on noin 10–15 euroa, kauppa tarvitsee noin 150–250 asiakasta päivässä. Tällöin päivittäinen liikevaihto on noin 1 500 – 3 000 euroa. Vilkas taajaman lähikauppa (esim. pieni K-Market tai Alepa): Jos keskiostos on suurempi ja kulut ovat korkeammat, kauppa vaatii 300–600 asiakasta päivässä pysyäkseen kannattavana. (AI)
Siihen on syynsä, että nämä pienet kyläkaupat ovat laukkauttaneet toimintansa.
Kyllä tuollaiset pientalovaltaiset alueet ovat ongelma. Ne ovat aivan liian homogeenisiä. Kyllä kaikilla suomalaisilla on oikeus, mutta myös velvollisuus asua monikulttuurisilla asuinalueilla!