Lue keskustelun säännöt.
Hyi hyi, älä edes haaveile asuvasi kivalla pientaloalueella! "Väljä pientaloalue ei tue kestävää elämäntapaa"
08.08.2026 |
"Landbon tapaiset alueet näyttäytyvät usein asukkaiden puheenvuoroissa luonnonläheisinä ympäristöinä. Samaan aikaan kestävän kehityksen näkökulmasta näin ei kuitenkaan ole: Landbon asukastiheys on yli 30 kertaa pienempi kuin Helsingin keskimäärin. Jos koko Helsinki olisi asuttu yhtä harvaan kuin Landbo, nykyisen asukasmäärän edellyttämä tilantarve olisi miltei yhtä suuri kuin koko Uudenmaan maakunta."
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012188170.html
Mitä väliä? Suomessa tilaa riittää. Ongelma on lähinnä keinotekoiset kuntarajat. Ei ole mitää järkeä rakentaa Helsinki täpötäyteen neukkugettoa, kun samaan aikaan kuntarajan toisella puolella on vain metsää ja peltoa. Levittäydytään reilusti laajemmalla alueelle niin, että kaikki saavat asua haluamallaan tavalla.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Luontoa ei paljon jää jäljelle jos kaikki levittäytyisivät asumaan noin. Kaiken lisäksi tehoton liikenne tulisi isoksi ongelmaksi. Ja olen siis itse maaseudulta kotoisin, ja silti hahmotan haja-asutuksen monet ongelmat. Ja mitä ruoantuotantoon tulee, niin parempi sitä peltoa on etelässä viljellä kuin pykätä tönöjä täyteen.
Täähän se. Amerikassa on pahat ruuhkat koska kaikki asuu levällään ja sit lähtevät töihin autolla väyliä pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä se mun iän kestää, on kestänyt vuosisadat jo ennen minua. Yritä pärjätä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä pitää asua neukkukuutiossa yläkerrassa obeesi kantapääkävelijä, toisella puolella juoppohullu Mirva ja toisella puolella kuuden eri isän kasvattamattoman lapsen yh.
Mummolle tiedoksi että ihminen on kanta-astuja.
housuissas on kanta-astuja senkin nummonvihaaja!
Nakkihousu!
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä kirjoituksen kanssa. Kaupunki kuuluu rakentaa tiiviisti, jotta myös koskemattomalle luonnolle jää tilaa. Jos joku haluaa elää oikeasti luonnonläheisesti, niin hän muuttakoon korpeen tai maaseudulle. Omaa tilaa vaativat, mutta kätevien palveluiden ääreen haluavat aiheuttavat kaupungeissa rasittavaa nimby-ilmiötä.
Ilmastonmuutoksenkin takia kaupungissa pitää olla paljon vihreää luontoa. Helle ei ole silloin yhtä tukala kuin betoni- ja asvalttierämaassa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuttaa mieluummin syvälle maaseudulle, hankkia oma aurinkokenno, riittävästi metsää polttopuun hankintaan, maata ja vähintään kanala omavaraista ruuantuotantoa varten. Ja tietenkin sähköauto.
Vaatii jonkun verran varallisuutta, mutta niin kai sitä tarvitaan myös pientaloalueella asumiseenkin.
Minun unelmani on juuri tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso osa Länsi-Eurooppaa on asutettu suomalaisen esikaupunkialueen tiheydellä. Kylä vaihtuu sen mukaan, minkä kirkontornin huippua katsoessa pitää vääntää silmiän eniten ylöspäin.
Linkolahan sen sanoi, että pallolla pitäisi olla vain n. 5 megaa ihmistä.
Jos jokainen maksaisi kadunpätkänsä aiheuttamat kustannukset niin oltaisiin jo pitkällä. Omakotitalossa sitä kadunpätkää on ehkä 5m per henkilö, kerrostalossa voi sama luku olla alle puoli metriä. Kadunpätkän kustannuksiin kuuluu ylläpito (esim. auraus, hiekotus, suolaus), mutta myös putket, rakennus, korjaus ja ympäristöhaitat (menetetyt luontoarvot ja hiilinielut).
Ei muuta kuin maksuja perimään. Nythän niitä maksuja maksaa kaikki kommunistisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kestävä elämäntapa ja kuka on se auktoriteetti joka sen määrittelee?
Taas näitä Helsingin Sanomien ja Helsingissä asuvien paremmin tietäviä. Jospa keskityttäisiin vain siihen kauralatten siemailuun jossain Kallion trendikuppiloissa, eikä kirjoitettaisi älyttömyyksiä.
Mun kestävän elämän tavan määrittelee enemmistö eli intialaiset intiassa. Sen mukaan mä meen.
Erittäin hyvä! Intialla nimittäin menee hyvin tällä saralla, ja huomattavasti paremmin kuin esim. Suomella. Esim. siellä ei ole ollenkaan ylikulutuspäivää, koska he eivät kuluta yli varojensa, toisin kuin me reilusti.
"India does not have a traditional Country Overshoot Day for 2026 because its average per-person ecological footprint (~1.1 global hectares) remains below the global per-person biocapacity estimate."
Hyvä kuulla, että elät siis tästä lähin kuin intialaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Landbon asukastiheys on yli 30 kertaa pienempi kuin Helsingin keskimäärin"
Todennäköisesti yksi landbolainen maksaa yli 30 kertaa enemmän veroja kuin kerrostalogeton asukas.
Kuinka paljon heidän verorahoilla kustannettava infrastruktuurinsa maksaa per asukas? Oletan että he eivät esimerkiksi saa kaikki vettään kaivosta ja sähköään aurinkopaneeleista tai käytä puuceeta.
Neukkukuutioihinnsyömään ötököitä pimeässä.
Näin vihervasemmisto määrää muille kun lentävät yksityiskoneilla ilmastokonferensseihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sähköautot eivät ole osa kestävää elämäntapaa. Hyvä kun se tuli selväksi.
Ketä oikeasti kiinnostaa joku "kestävä elämäntapa"
?????????
Hysteeristä naiivia ulinaa jota kukaan tervejärkinen ihmine ei mieti puolta sekuntiakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo menee naurettavien asioiden listalla kärkipäähän. Okei myönnän että "kulttuurinen omiminen " on sittenkin ykköspaikalla
Joku ihmisentapainen on keikkunut tällä pallolla jotain 2 miljoonaa vuotta ja erittäin suuren osan tästä ajasta, kestävä elämäntapa on ollut jotain muuta, kun päällekkäin ja sivuttain ahtautuminen koppeihin, tuijottamaan naapurin ikkunasta sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä kirjoituksen kanssa. Kaupunki kuuluu rakentaa tiiviisti, jotta myös koskemattomalle luonnolle jää tilaa. Jos joku haluaa elää oikeasti luonnonläheisesti, niin hän muuttakoon korpeen tai maaseudulle. Omaa tilaa vaativat, mutta kätevien palveluiden ääreen haluavat aiheuttavat kaupungeissa rasittavaa nimby-ilmiötä.
Tämä on sitä cityvihreän logiikkaa: hakataan lähiluonto kaupungista matalaksi, jotta muualle jää lisää koskematonta luontoa. Jos hellejaksoja tulee, niin kaupungit paistuu kuumuudessa kun sieltä on hakattu kaikki puut pois.
Varmaan tiiviillä asumisella tarkoitetaan enemmänkin kohtuukokoisia omakotitalotontteja sekä sekoitettua rakennuskantaa. Ei kai kukaan vastusta lähiluontoa. Rivi- ja pienkerrostalot joiden vieressä on lähimetsää on parempaa lähiluontoa kuin omakotitalo jota ympäröi iso nurmikko.
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmisentapainen on keikkunut tällä pallolla jotain 2 miljoonaa vuotta ja erittäin suuren osan tästä ajasta, kestävä elämäntapa on ollut jotain muuta, kun päällekkäin ja sivuttain ahtautuminen koppeihin, tuijottamaan naapurin ikkunasta sisään.
Aika tiiviitä kyläyhteisöjä tuolta Välimeren suunnalta ainakin löytyy. Jotkut metsästäjä/kerääjä elämäntavat ovat sitten erikseen, mutta hekin tuppaavat elämään heimoissa.
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmisentapainen on keikkunut tällä pallolla jotain 2 miljoonaa vuotta ja erittäin suuren osan tästä ajasta, kestävä elämäntapa on ollut jotain muuta, kun päällekkäin ja sivuttain ahtautuminen koppeihin, tuijottamaan naapurin ikkunasta sisään.
Vasta 2000 vuotta sitten meitä oli vain noin 250 miljoonaa.
Pientaloasuminen taajamassa taikka lähiössä ei kyllä ole herkkua naapurin ollessa ihan kiinni ja ilman omaa rauhaa. Maalla on parempi, palvelujen läheisyys on uusi asia.
Helsingissä jos haluaa asua, niin kerrostaloasuminen on ihan paikallaan. Ei siellä kukaan omalla pihalla viihdy.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaiset pientalovaltaiset alueet ovat ongelma. Ne ovat aivan liian homogeenisiä. Kyllä kaikilla suomalaisilla on oikeus, mutta myös velvollisuus asua monikulttuurisilla asuinalueilla!
Piti sitten tuoda monikulttuurisuus keskusteluun vaikka väkisin.
Omakotilähiöt on aika kestäviä, jos ne on rakennettu tonttimaalle ja järjestetty lähipalvelut, kuten koulut, lähikaupat ja päiväkodit, siihen alueelle.
Mutta se, mikä on täysin kestämätöntä, on maaseudun haja-asutusalueiden pitäminen väkisin asuttuina.
En ymmärtänyt hänen jutussaan sitä yksityisautoilun tarvetta. Kysehän on puhtaasti siitä, tarjoaako yhteiskunta pientaloalueelle julkista liikennettä vai ei. Jos ei tarjoa, niin Sampsan kauhukuva toteutuu, mutta eikä yhteiskuntakin voisi vähitellen ryhtyä miettimään sitä, mitä ihmiset tarvitsevat eikä sitä, mitä pitää paheksua. Helsingin keskustassa busseja menee minuutissa monta, onko sekään elologista?
Kannattaa muuttaa mieluummin syvälle maaseudulle, hankkia oma aurinkokenno, riittävästi metsää polttopuun hankintaan, maata ja vähintään kanala omavaraista ruuantuotantoa varten. Ja tietenkin sähköauto.
Vaatii jonkun verran varallisuutta, mutta niin kai sitä tarvitaan myös pientaloalueella asumiseenkin.