Martat, HOI! Pesettekö jokaisen siivousliinan erikseen pesukoneessa? Kuulostaa oudolta
Koska eihän niitä voi samassakaan pestä, esim. wc liina+ keittiöön trarkoitettu liina, + muu siivousliina, ne kolibakteerithan leviää wc liinasta koneessa näihin muihin, puhtaampiin liinoihin ja sen jälkeen ne leviää ympäri keittiötä, jääkaappia, ruokapöytää jne.
Eli eikö kannattais vaikka käsin pestä kuumassa nuo, eikä koneessa? 2h jyllää jotain pikkuliinaa....
Kommentit (33)
Ammattisiivouspuolellakaan ei välttämättä pestä eri tilojen liinoja erikseen ainakaan pienemmissä kohteissa. Riippuu myös, millainen pesukone on käytössä. Jos on laitoskäyttöön tarkoitettu nopea kone, ehtii päivän aikana pestä monta erillistä settiä, mutta jos on tuntikausia pyörivä kotikone, ei todellakaan ehdi. Omissa siivouskohteissani on käytetty pääsääntöisesti 60 asteen pesua, mahdollisesti silloin tällöin desinfioivaa pesuainetta. Ja sitten on tosiaan niitäkin firmoja, joissa ei käytetä ns värikoodausta (eri väriset liinat eri tiloille) ollenkaan vaan kaikki puhtaat ovat samanarvoisia. Mikään näistä systeemeistä ei ole mun siivousuran aikana aiheuttanut yhtäkään ruokamyrkytysepidemiaa.
Keittiöwettex käy silloin tällöin pyykkikoneessa, sitten siitä tulee aikanaan wessawettex. Vessawettex huuhdotaan ja kuivataan käytön jälkeen. Kun ei enää kelpaa vessankaan pesuun, lahjoitan sen lassilatikanojalle. Samoin tiskiharjat kiertää keittiöstä siivoukseen, bioastian pesuun, grillin pesuun tai autatalliin.
WC-liinat aina kertakäyttöisiä. Ja talouspaperi keittiössä käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Ammattisiivouspuolellakaan ei välttämättä pestä eri tilojen liinoja erikseen ainakaan pienemmissä kohteissa. Riippuu myös, millainen pesukone on käytössä. Jos on laitoskäyttöön tarkoitettu nopea kone, ehtii päivän aikana pestä monta erillistä settiä, mutta jos on tuntikausia pyörivä kotikone, ei todellakaan ehdi. Omissa siivouskohteissani on käytetty pääsääntöisesti 60 asteen pesua, mahdollisesti silloin tällöin desinfioivaa pesuainetta. Ja sitten on tosiaan niitäkin firmoja, joissa ei käytetä ns värikoodausta (eri väriset liinat eri tiloille) ollenkaan vaan kaikki puhtaat ovat samanarvoisia. Mikään näistä systeemeistä ei ole mun siivousuran aikana aiheuttanut yhtäkään ruokamyrkytysepidemiaa.
Millä liinalla peset wc pöntön nupin, säiliön, ja jalan ja ulkoa kaikki? Samallako kuin millä istuinosan ja sen alta? Eikö ne seuraavalla kerralla kulkeudu pönttöosasta nuppiin ne kakat, ja siitä käsiin?
Ymmärrän kyllä värikoodit, mutta minun kotonani on käytössä yksi ja sama siivousrätti.
Tolusuihketta pintaan, rätti heilumaan. Huuhtelen välillä.
En tarpeiden jälkeen pese sormianikaan pesukoneessa, vaan tartun hanaan ja saippuaan.
Hygienia on hyvää, mutta liiallisella miettimisellä ja touhulla saat vain autoimmuunitaudin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattisiivouspuolellakaan ei välttämättä pestä eri tilojen liinoja erikseen ainakaan pienemmissä kohteissa. Riippuu myös, millainen pesukone on käytössä. Jos on laitoskäyttöön tarkoitettu nopea kone, ehtii päivän aikana pestä monta erillistä settiä, mutta jos on tuntikausia pyörivä kotikone, ei todellakaan ehdi. Omissa siivouskohteissani on käytetty pääsääntöisesti 60 asteen pesua, mahdollisesti silloin tällöin desinfioivaa pesuainetta. Ja sitten on tosiaan niitäkin firmoja, joissa ei käytetä ns värikoodausta (eri väriset liinat eri tiloille) ollenkaan vaan kaikki puhtaat ovat samanarvoisia. Mikään näistä systeemeistä ei ole mun siivousuran aikana aiheuttanut yhtäkään ruokamyrkytysepidemiaa.
Millä liinalla peset wc pöntön nupin, säiliön, ja jalan ja ulkoa kaikki? Samallako kuin millä istuinosan ja sen alta? Eikö ne seuraavalla kerralla kulkeudu pönttöosasta nuppiin ne kakat, ja siitä käsiin?
Wc-pöntön pinnat pyyhitään puhtaammasta likaisempaan päin ja aina käännetään liinasta uusi pinta esiin. Sitten liina menee pesuun ja on pesun jälkeen taas puhdas. Osa tekee tämän samalla liinalla jolla on ennen pönttöä pyyhitty vessan muut pyyhittävät pinnat, osa käyttää muihin pintoihin eri värikoodin liinaa ja pöntölle omaansa. Tällaisia pieniä koulukuntaeroja on mutta molemmilla tavoilla vaikuttaa homma toimivan hyvin. Ja epidemiatilanteissa otetaan kertakäyttövälineet käyttöön mikäli niin ohjeistetaan.
Mulla on noin 40 kpl mikrokuituliinoja ja pesen ne aina 90 asteessa. Siksi noin monta, ettei koko ajan tarvitse olla pesemässä
Täällä Martta 🤣. No niin. Pistän tietyt pesuliinaat pesuun 90C. Ne on niitä silvousrättejä. Teen sen osittain pesukoneen takia, koska se tekee sille hyvää. Pesen myös 30 c vaattteet 0,5l litran etikan kanssa, etttei sporttivaatteet rupa haisemaan.
Tietenkin pesen pesukoneessa vaatteet nurinpäinkäännettyinä, että kestävät pitempään htvännäköisinä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaaloissakin nykyään käytetään samoja pyyhkeitä niin vessaan kuin tasoille. Siis tottakai puhtaita, pesussa käyneitä mutta ei enää erotella että tuo on wc-pyyhe ja tämä pöydälle kuten joskus aiemmin tehtiin. Kyllä kotona riittää 60pesu muun pyykin kanssa. Vielä joissakin kodeissa näkee edelleen sitä että wc-rätti roikkuu lavuaarin alla. Sillä pyyhkivät altaan ja pöntön ja hieman "pesevät" pesuaineella ja ei muuta kuin kuivumaan, hyi että.
Mulla roikkuu. Sillä kuivataan pinnat kuiviksi pesun jälkeen ja jätän sen sinne kuivumaan ja pesen kun rättejä on enemmän. 90 asteessa esipesu ja ylimääräinen huuhtelu. Kaikki samassa.
Onko nyt joku kuollut tai loukkaantunut jostain vessan liinasta? Niitähän voi vaikka suoraan pureskella nälissään ja mitään ei tapahdu. Kakkaisesta alushousustakin voi ottaa näykyn ja mitään ei tapahdu. Jos pistää koneeseen, tulee lämpötilasta riippumatta yleensä puhtaan ja raikkaan näköinen, mutta tietysti voi ja kannattaakin käyttää korkeinta mahdollista lämpötilaa jota vaatteet sallivat, jos on likaista.
Wc tilassa ei ole mitään rättiä erikseen vaan käytän siellä kertakäyttöliinoja (joissa puhdistusaine mukana). Ainostaan keittiöliinat löytyy ja ikkunoille ja pölyjen pyyhintään olevat liinat. Keittiöliinan liotan joka ilta pesuaineessa ja kuumassa vedessä ja kuivatan narulla.
Minä pesen wc-pöntön nupin, säiliön, ja jalan ja ulkoa ihan saippuatilkkaan kastetulla wc-paperilla. Hygieenistä, helppoa ja ekologista.
Siksi vessaa vetäessä pitäisi kannen olla aina kiinni.