Sain tietää että poikaystävä suunntteli parisuhteen alussa kosintaa, mutta sitä ei ikinä tapahtunutkaan.
Takana on pitkä parisuhde. Meillä on yhteinen, tiivis kaveriporukka. Meillä oli juuri iso elämänmuutos, muutto toiselle paikkakunnalle. Jostain syystä jokainen kaverimme luuli että iso ilmoitus olisi se, että mentiin kihoihin. En ajatellut tästä mitään kun tuo tapahtui.
Pari vuotta sitten yhteinen naispuoleinen kaverimme sai selville sormuksen kokoni ja korumakuni. Tilanne oli kuitenkin sellainen etten tajunnut tätä tietoiseksi selvittämiseksi tuolloin. Nyt tämä kaveri meni möläyttämään jutellessamme jotain, jota jäin ihmettelemään, ja hän paljasti sen että poikaystävä oli varta vasten laittanut tämän selvittämään nämä asiat. Kaveri luuli että minä ja poikaystäväni olisimme keskustelleet asiasta.
En tiedä mitä ajatella. En jotenkin kehtaa nostaa asiaa pöydälle koska mitäs jos pilaankin vaikkapa yllätyskosinnan. Mutta tuosta on siis 2-3 vuotta, kai poikaystävä olisi jo kosinut jos kosii?
En voi oikein miettiä tätä läpi kenenkään kaverin kanssa, en halua että tämä juttu leviää tuttavapiirissäni. Onko joku täällä ollut samanlaisessa tilanteessa?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti suunnittelee parisuhteen ALUSSA kosintaa?
Roihuavan rakkauden pauloihin joutunut mies.
"Ei se nyt enää kosi. Ilmeisesti sinä kuitenkin haluaisit naimisiin, mutta olet jo antanut miehelle kaikki avioliiton edut (säännöllinen seksi ilman vaivannäköä mieheltä, asutte varmaan yhdessä ja maksat puolet kaikesta, teet valtaosan kotitöistä ja muutenkin huolehdit miehestä), niin eipä miehellä ole mitään kannustinta kosintaan."
Syy naimisiinmenoon on siis sinusta säännöllinen seksi ja kotityöt? Ehkä joskus 50- tai 60-luvulla mutta sen jälkeen avoliitto ennen avioliittoa on ollut kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen alulla tarkoitan nyt siis jo melkein parin vuoden yhdessäoloa, en tarkoita viikkoja tai kuukausia. Minusta tuo on vielä parisuhteen alkupuolta. Ap
Kyllä tuossa hetkessä pitäisi olla jo kihloissa, jos aikoo joskus mennä naimisiin.
Ystäväpariskunta, 9 vuotta yhdessä + 1 vuosi kihloissa ja nyt sitten sen päälle vielä 1 vuosi naimisissa. Sun mielipide ei ole mikään yleinen standardi, jota ei ole edes olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen alulla tarkoitan nyt siis jo melkein parin vuoden yhdessäoloa, en tarkoita viikkoja tai kuukausia. Minusta tuo on vielä parisuhteen alkupuolta. Ap
Kyllä tuossa hetkessä pitäisi olla jo kihloissa, jos aikoo joskus mennä naimisiin.
Ai. :D Minä seurustelin mieheni kanssa 4 vuotta ennen kihlautumista, ja siitä meni vielä 7 vuotta vihille.
Miksi haluat julistaa epäonnistumistasi koko maailmalle? Ihan oikeasti. Monella naisella on outo hinku tuoda oma noloutensa ja epätoivoisuutensa esiin julkisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Ei se nyt enää kosi. Ilmeisesti sinä kuitenkin haluaisit naimisiin, mutta olet jo antanut miehelle kaikki avioliiton edut (säännöllinen seksi ilman vaivannäköä mieheltä, asutte varmaan yhdessä ja maksat puolet kaikesta, teet valtaosan kotitöistä ja muutenkin huolehdit miehestä), niin eipä miehellä ole mitään kannustinta kosintaan."
Syy naimisiinmenoon on siis sinusta säännöllinen seksi ja kotityöt? Ehkä joskus 50- tai 60-luvulla mutta sen jälkeen avoliitto ennen avioliittoa on ollut kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Ja avoliitto on käytännössä tappanut avioliiton, eli on saavutettu se, mihin on pyrittykin. Nainenhan ei avoliitosta hyödy mitenkään.
Olet muutenkin toivoton tapaus, jos kuvittelet, että jokin "suuri rakkaus" ohjaa miehiä menemään naimisiin.
Tajusi että on fiksumpaa vain olla, naimisiin meno aina ISO virhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti suunnittelee parisuhteen ALUSSA kosintaa?
Roihuavan rakkauden pauloihin joutunut mies.
Peräkammaripojan pakoyritys mamman helmoista.
voi voi olikin kuulut totuuden että sinua oli panneet kylän ja naapuri kylänkin pojat. olet melkoinen sperma meijäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se nyt enää kosi. Ilmeisesti sinä kuitenkin haluaisit naimisiin, mutta olet jo antanut miehelle kaikki avioliiton edut (säännöllinen seksi ilman vaivannäköä mieheltä, asutte varmaan yhdessä ja maksat puolet kaikesta, teet valtaosan kotitöistä ja muutenkin huolehdit miehestä), niin eipä miehellä ole mitään kannustinta kosintaan."
Syy naimisiinmenoon on siis sinusta säännöllinen seksi ja kotityöt? Ehkä joskus 50- tai 60-luvulla mutta sen jälkeen avoliitto ennen avioliittoa on ollut kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Ja avoliitto on käytännössä tappanut avioliiton, eli on saavutettu se, mihin on pyrittykin. Nainenhan ei avoliitosta hyödy mitenkään.
Olet muutenkin toivoton tapaus, jos kuvittelet, että jokin "suuri rakkaus" ohjaa miehiä menemään naimisiin.
Hei haloo, nyt on vuosi 2026, ei 1946.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti suunnittelee parisuhteen ALUSSA kosintaa?
Hyvin epävarma ihminen. Ihan kuin se avioliitto takaisi jotain. Jos haluaa pitkän aidon liiton mikä kestää alusta arkkuun on, että molemmat tukee toisia ja panostaa siihen yhteiseen lupaukseen. Oikeassa liitossa ei ilmoitella asioita mitkä tuntuu toiselta vähän pahalta, ja vaikka siitä keskustellaan, niin sitä pahaa asiaa ei tehdä. Se on kompromissi. Se ei ole hallintaa, alistamista ei mitään sellaista. Se on toimiva yksikkö.
Minun isoveli on 50v. 10v vanhempi minua. Hän on ollut vaimonsa kanssa 32 vuotta. Ei ole tyttöjen iltoja missään raflassa ilman miehiä. Ei ole tyttöjen matkoja jne. Eikä veljelläkään ole mitään reissuja ilman vaimoa. Koska baareissa ei ole mitään heille ilman kumppania. Tänä päivänä tämä on ns kirous ja ihmiset pitää näitä asioita jotenkin outoina... Ei meidän vanhemmat ole käynyt ikinä baareissa, tansseissa, reissussa illman toista. Äiti sanoi ettei baareissa ole hänelle mitään ilman isää. Mitä nykypäivän nainen hakee. Huomiota. Kun sanoo näin ,niin suuttuvat.
Surullista, jos suhde toimii vain jos molemmat hylkäävät ystävänsä.
Mutta hyvä jos ovat tyytyväisiä.
Entä nämä, jotka hylkäävät sen puolisonsa ollakseen kavereiden kanssa. Se vasta outoa onkin.
Oikeastiko ihmiset odottavat kosintaa, etukäteen ei keskustella avioliiton reunaehtoja valmiiksi, vaan niistä ryhdytään puhumaan vasta sitten, kun on jo päätetty avioliitosta?
Ai. :D Minä seurustelin mieheni kanssa 4 vuotta ennen kihlautumista, ja siitä meni vielä 7 vuotta vihille.