Lue keskustelun säännöt.
Kun ikääntyneet sukulaiset eivät myönnä muistihäiriötään ja hajamielisyyttä
07.08.2026 |
Miten toimitte? Ollaan lukuisia kertoja kehoittanut muistitutkimuksiin, eivät mene eivätkä myönnä edes. Jos myöntävät, on myös hölmö tekosyy.
Eivät myönnä että muisti on huono, jopa vaikka todisteita on että huonon muistin takia sähelletty arkena tai kadotettu asioita.
Huolestuttavin on 70v sukulainen joka tekee osa-aikatöitä hoitoalalla eläkkeellä vaikka muisti pätkii, yhdelle asiakkaalle oli antanut täysin väärin lääkkeitä lukuisia kertoja- silti jatkaa ja ei edes pitänyt asiaa vakavana. Vaikka asiakkaalle kertyi hoitovirhe!
Eivät kukaan 3 vanhasta sukulaisesta usko, kinaavat vastaan . Yksi sukulaispari täti ka setä, sekä isäni.
Eivät usko omia lapsiaan tai meitä muita sukulaisia. Serkkujen kans ollaan ihmetelty mitä tässä pitäs tehdä. Nyt olisi hyvä hetki ottaa asioita hoitaakseen. En ymmärrä miksi iso vaiva edes käydä kerran lääkärissä?! Setä ja täti tuntuvat tukevan toisiaan kehittyvässä huonossa muistissa että keksivät mitä kummallisimpia tarinoita miksi sähläys ei haittaa.
En tiedä miten tämän kanssa olla ja elää. Jos he eivät hoida itseään kunnolla ja menee tosi huonoon kuntoon niin vastuu kellahtaa meille nuoremmille jaksaa ottaa sitten se vastuu. He eivät tunnu ymmärtävän tätä.
Raskas olo minulla + serkuilla.
Ennen kuin kukaan sanoo ettei meidän vastuulla tms. : meidän suvussa lapset haluaa auttaa vanhempiaan niin paljon kuin pystyy vaikka se on raskasta. Vaihtoehto ei ole jättää oman onnensa nojaan, hoitokotiin yms..
Pitäisi saada neuvoa ja apua jostain miten takoa järkeä päähän näille mennä muistiasioita tarkistaa.
Kommentit (39)
Monesti jäävät kiinni siinä lääkärin ajokorttiuusinnassa, joka tehdään ikääntyville tietyssä iässä. Siihen kuuluu joku pieni muistitesti. Tietysti tämäkään ei auta jos ei ole ajokorttia tai sitä ei mene uusimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairaudentunnottomuus. Minkä siinä sitten mahtaa, heillä on itsemääräämisoikeus.
Kukaan ei lähde tutkimuksiin ellei itse koe sitä tarpeelliseksi, vaikka kuinka jankuttaisit
Eikä ne muistitutkimukset heidän muistiaan paranna. Lääkkeiden tehon kanssakin on vähän niin ja näin vrt. mielialalääkkeet. Voi auttaa, vähän hidastaa uistin heikknemistä tai sitten ei, vain ikäviä sivuvaikutuksia tulee.
En vaivaisi sinuna päätäsi. Eläkööt niin kuin parhaaksi näkevät.
Jos olisin vaivaamatta päätäni että valitsen sen, olisin varmastikin ollut kirjoittamatta tänne . Ymmärrän sen sanomattakin.
Mikään määrä disclaimereita kirjoituksiin ei näemmä säästä tältä ikuiselta "älä vaivaa päätäsi".
Oli kyseessä lasten, aviomiehen tai sukulaisten ongelma - älä vaivaa päätäsi. Ihmisistä ei saisi välittää yhtään.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Monesti jäävät kiinni siinä lääkärin ajokorttiuusinnassa, joka tehdään ikääntyville tietyssä iässä. Siihen kuuluu joku pieni muistitesti. Tietysti tämäkään ei auta jos ei ole ajokorttia tai sitä ei mene uusimaan.
Tämä on onneksi hyvä jonkinlainen ulkopuolinen puuttuminen aikanaan.
-ap
Voisiko heistä tehdä huoli-ilmoituksen?
Hankkikaas serkukset elämä. Enintään omien vanhempien asiat kullakin.
Into päästö vanhempien raha-asiat hoitamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo sukupolvi on kasvatettu siihen, että itse pitää pärjätä. Niinpä se on todella pelottava ajatus ettei ehkä joskus enää pärjääkään, ja kun ongelmaa ei muuten osata ratkaista, kielletään sen olemassaolo.
Tämä on erityisesti suurien ikäluokkien miesten tyyppivika. Ei tartte tulla neuvomaan.
Jos hoitotyössä tekee pahan lääkevirheen ei kai enää sijaistamaan pyydetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on muistisairaan isosedän kanssa sama tilanne. Hänen vaimonsa on jo omaishoitaja ja alkaneeseen dementiaan on lääkitys. Nyt on yhtäkkiä muuttunut vielä aggressiiviseksi ja lyö vaimoaan. Ihan kamala tilanne, mutta ei suostu muistihoitajalle, suuttuu vaan lisää kun puhutaan lääkäriin menemisestä.
Muostihoitajasta ei sinänsä mitään apua ole, kun kerran vuodessa käy näyttämässä maatilan eläinten kuvia ja kysyy heppaa osoittaessaan onko tämä kukko. Tai sitten isosedän pitää osata kertoa paljonko kello on. Kyllä hän noihin pystyy skarppaamaan, mutta esim. hissistä poistuessa yrittää vaan kävellä hissin peiliä päin, eikä tajua että ovi on selän takana. Saattaa aamuyöstä herätä ja alkaa vaatimaan äkäisenä päivällistä. Ei siinä auta vaikka erottaisi hepan kanasta.
Olen miettinyt että huoli-ilmoitus alkaa olla ainut vaihtoehtomme.
Sulla ei ainakaan huono muisti kun muistat noita välilyöntejä reilusti tehdä.
Terveitä ovat sitten muuten etteivät mitään lääkkeitä syö eivätkä siten tarvitse lääkäriä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muistisairaan isosedän kanssa sama tilanne. Hänen vaimonsa on jo omaishoitaja ja alkaneeseen dementiaan on lääkitys. Nyt on yhtäkkiä muuttunut vielä aggressiiviseksi ja lyö vaimoaan. Ihan kamala tilanne, mutta ei suostu muistihoitajalle, suuttuu vaan lisää kun puhutaan lääkäriin menemisestä.
Muostihoitajasta ei sinänsä mitään apua ole, kun kerran vuodessa käy näyttämässä maatilan eläinten kuvia ja kysyy heppaa osoittaessaan onko tämä kukko. Tai sitten isosedän pitää osata kertoa paljonko kello on. Kyllä hän noihin pystyy skarppaamaan, mutta esim. hissistä poistuessa yrittää vaan kävellä hissin peiliä päin, eikä tajua että ovi on selän takana. Saattaa aamuyöstä herätä ja alkaa vaatimaan äkäisenä päivällistä. Ei siinä auta vaikka erottaisi hepan kanasta.
Olen miettinyt että huoli-ilmoitus alkaa olla ainut vaihtoehtomme.
Jos jän on jo hoidossa ja täti omaishoitaja asia lienee hoidossa. Tädin on itse keskusteltava vaikka lääkkeen vaihdista jos väkivaltaa.
Millään en tajua miten sisarusteni lapsille kuuluisi mitenkään minun asiani vaikka olisin sekaisin kuin seinäkello.
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei ainakaan huono muisti kun muistat noita välilyöntejä reilusti tehdä.
Terveitä ovat sitten muuten etteivät mitään lääkkeitä syö eivätkä siten tarvitse lääkäriä?
Mites se sairaudentunnoton lääkkeitä ois saanut kun kieltää kaiken???!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siksi, nykyisin on kaikenikäisillä ongelmia muistaa, nuoremmillakin pää niin täynnä kaikkea muuta että asiat unohtuu.
Mitähän sukulaisten asiat sulle kuuluu? Omaisille eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei ainakaan huono muisti kun muistat noita välilyöntejä reilusti tehdä.
Terveitä ovat sitten muuten etteivät mitään lääkkeitä syö eivätkä siten tarvitse lääkäriä?
Mites se sairaudentunnoton lääkkeitä ois saanut kun kieltää kaiken???!!!
Jos kerran omaishoitaja on jo hänellä? Kai tilanne on silloin hoidossa?
Yleensä vanhuksilla on jo verenpainelääke, on polvia vaihdettu, sydän oikkuilee, diabetes. Aika harvinaiset vanhukset jos ei muuta kuin muisti huonontunut.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaas serkukset elämä. Enintään omien vanhempien asiat kullakin.
Into päästö vanhempien raha-asiat hoitamaan?
Usko tai älä että joillain perhe on että ihmiset haluaa huolehtia toisistaan. Jotkut suvut ovat paljon tekemisissä keskenään. Mitäs siitä sitten? Kyllä haittaa liikaa tuntemattomien asiat sinua.
Rahat hankitaan kaikki me omasta takaa, jotka kaikilla on tulon lähteet tai pärjää tarpeeksi.
En kyttää perintöä eikä ole käynyt mielessäkään. Ehkä ahneus on enemmän vain sinun vaivasi kun se tuli edes mieleen :)
-AP
Hirveetä jos sukulaisten jälkeläiset rupeisi minnuu vahtaamaanja keksimään vaivoja. Joskus joudun kännystä kattomaan mikä päivä on, huoli-ilmoitusko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaas serkukset elämä. Enintään omien vanhempien asiat kullakin.
Into päästö vanhempien raha-asiat hoitamaan?
Usko tai älä että joillain perhe on että ihmiset haluaa huolehtia toisistaan. Jotkut suvut ovat paljon tekemisissä keskenään. Mitäs siitä sitten? Kyllä haittaa liikaa tuntemattomien asiat sinua.
Rahat hankitaan kaikki me omasta takaa, jotka kaikilla on tulon lähteet tai pärjää tarpeeksi.
En kyttää perintöä eikä ole käynyt mielessäkään. Ehkä ahneus on enemmän vain sinun vaivasi kun se tuli edes mieleen :)
-AP
Siästä kuitenkin noissa välilyönneissäsi vähän.
Perustele miksi sinulle setiesi tai tätiesi asiat kuuluvat mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän sukulaisten asiat sulle kuuluu? Omaisille eri juttu.
Suku = OMAISET JOS ON LÄHEISIÄ SUKULAISIA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muistisairaan isosedän kanssa sama tilanne. Hänen vaimonsa on jo omaishoitaja ja alkaneeseen dementiaan on lääkitys. Nyt on yhtäkkiä muuttunut vielä aggressiiviseksi ja lyö vaimoaan. Ihan kamala tilanne, mutta ei suostu muistihoitajalle, suuttuu vaan lisää kun puhutaan lääkäriin menemisestä.
Muostihoitajasta ei sinänsä mitään apua ole, kun kerran vuodessa käy näyttämässä maatilan eläinten kuvia ja kysyy heppaa osoittaessaan onko tämä kukko. Tai sitten isosedän pitää osata kertoa paljonko kello on. Kyllä hän noihin pystyy skarppaamaan, mutta esim. hissistä poistuessa yrittää vaan kävellä hissin peiliä päin, eikä tajua että ovi on selän takana. Saattaa aamuyöstä herätä ja alkaa vaatimaan äkäisenä päivällistä. Ei siinä auta vaikka erottaisi hepan kanasta.
Olen miettinyt että huoli-ilmoitus alkaa olla ainut vaihtoehtomme.
Jos jän on jo hoidossa ja täti omaishoitaja asia lienee hoidossa. Tädin on itse keskusteltava vaikka lääkkeen vaihdista jos väkivaltaa.
Millään en tajua miten sisarusteni lapsille kuuluisi mitenkään minun asiani vaikka olisin sekaisin kuin seinäkello.
Heillä ei ole omia elossa olevia sukulaisia eikä siis minulla ole enää elossa kuin tuo isosetäni. Olen ollut heidän läheishoivaajansa jo viisi vuotta, siitä asti kun isosetä ajoi pahan kolarin ja dementia todettiin. Olen auttanut heitä viikottain.
Sillä perustelisin että kyllä se sedän kunto ja heidän hyvinvointinsa minullekin kuuluu. Ja pitäähän ihmisen voida olla turvassa omassa kodissaan. Eihän omaishoitaajaakaan saa ihan mitentahansa kohdella.
Mutta kiva jos sulla muuta perhettä ja paljon läheisiä niin ei tarvitse olla veljen lapsenlapsen ja puoliksi halvaantuneen puolison varassa sitten.
Sairaudentunnottomuus. Minkä siinä sitten mahtaa, heillä on itsemääräämisoikeus.
Kukaan ei lähde tutkimuksiin ellei itse koe sitä tarpeelliseksi, vaikka kuinka jankuttaisit
Eikä ne muistitutkimukset heidän muistiaan paranna. Lääkkeiden tehon kanssakin on vähän niin ja näin vrt. mielialalääkkeet. Voi auttaa, vähän hidastaa uistin heikknemistä tai sitten ei, vain ikäviä sivuvaikutuksia tulee.
En vaivaisi sinuna päätäsi. Eläkööt niin kuin parhaaksi näkevät.