Te, joilla ei käy koskaan vieraita

No en minäkään siivoa kovin usein.  Aina joku hoitanut siivoushommat:  äiti, kotiapulainen, miesystävät. Minua ei kiinnosta muut askareet kuin pyykkäys ja ruuanlaitto. Koska viimeisimmästä erosta siivoushullun miehen kanssa on jo yli vuosi, kaikki on ihanasti rempallaan.  Asia ei häiritse minua.  Viimeisimmässä muutossa poistin tarpeettomia esineitä, koti ei ole romuvarasto.   Sikäli on helpompi siivota kun "kohtaus" muutaman kerran vuodessa iskee ja tartun siivousvälineisiin. 

Motivaatio ei tule vieraista vaan se tulee ihan siitä, että viihdyn itse siistissä ympäristössä, kroonisen sairauden takia en vain aina jaksa pitää kotia niin siistinä kuin haluaisin. 

Vieraita ei käy melkein koskaan mutta siistiä on. Siivoan kerran viikossa, ihan vain itseäni varten. Vietän kotona paljon aikaa ja haluan että täällä on viihtyisää. En viihdy yhtään sekasotkun tai lian keskellä.

Itse viihdyn siistissä kodissa ja ylläipidän järjestystä, jolloin ei tarvitse siivota usein, kun pelkästään itse olen sotkemassa.

En halua vieraita, mutta tykkään itse siististä kodista ja tykkään siivota 

Mun luona käy yksi lähiomainen kylässä parin kuukauden välein, mutta silti siivoan säännöllisesti ihan itseäni varten. Olen joskus yrittänyt sanoa itselleni, ettei aina tarttis olla niin neuroottisen tarkka kaikesta, mutta minkäs sitä luonteelleen voi. 

Pidän kotini siistinä kävipä vieraita tai ei.  Näin viihdyn kotona. 😊

On mulla nykyään. Nautin itse siististä. Ja kerran kuussa käy siivooja, niin ei tarvi itse jynssätä. Nuorena, kun ei ollut varaa siivoojaan, ja muutenkin laiskotti, oli kyllä usein vähän kaaosta kotona.

Tämä on minun kotini. Tietenkin pidän siistinä. Kun on perussiistiä, pelkkä ylläpitosiivous riittää. 

Kerran viikossa siivoan perjantaisin. Varsi-imurin jos omistaisin niin varmaan imuroisin ainakin yhden kevyemmän lisäkerran viikossa.

Ei meillä edes tule ihmeemmin sotkua. No nuoren huone on mitä on, mutta se on hänen ja saa mun puolesta olla hänen mielensä mukainen. Mutta yhteiset tilat on aina siistit, ei tule aikaihmisillä sotkua. Astiat laitetaan koneeseen ja kone tyhjennetään, kun astiat ovat puhtaat. Keittiön siivoan aina ruuan valmistuksen jälkeen. Imuroin kun muistan, tasoille ei kerätä roinaa.

Olen asunut nykyisessä asunnossa kolme vuotta ja kerran on käynyt ulkopuolinen - muuttopäivänä samassa talossa asuva isännöitsijä toi järjestyssäännöt, mutta silti koti on suht' koht' siisti (ei kuitenkaan sisustuslehtitasoa).

Ei käy vieraita, olen erittäin introvertti. Puhdasta on silti.

Eipä ketään käy. Olenhan köyhä sekä sen verran vammainen, että tarvitsisin apua joissain kodin askareissa. 

Sukulaiset, erityisesti sisarukset, karttavat tietoisina siitä, että perittävää ei ole. Alkoholiakaan en käytä.  

Uskonlahkolaiset lopettivat käynnit kun seurakuntansa saivat tietoonsa varattomuuteni = ei perintöä luvassa.

En ole siivonnut vuosiin, mutta taidan olla myös masentunut. En jaksa koko elämää.

Ihan itseäni varten siivoan enkä vieraita varten. Pöly alkaa ottaa hengityksen päälle jossain vaiheessa. Siisti koti tuo myös hyvän mielen.

Siivoamaton koti houkuttelee sokeritoukkia ja ties mitä loiseläimiä. Suosittelen imuroimaan vähintään kerran pari kuussa. Luteetkin palasi kun ihmiset ei osaa enää siivota. Toki pelkkä siivous ei niitä pidä poissa(jos joku kantaa niitä yhtiöön) mutta vähentää ainakin.

Vierailija kirjoitti:

On mulla nykyään. Nautin itse siististä. Ja kerran kuussa käy siivooja, niin ei tarvi itse jynssätä. Nuorena, kun ei ollut varaa siivoojaan, ja muutenkin laiskotti, oli kyllä usein vähän kaaosta kotona.

Niin varmaan.

Siistiä on eikä mitään turhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Siivoamaton koti houkuttelee sokeritoukkia ja ties mitä loiseläimiä. Suosittelen imuroimaan vähintään kerran pari kuussa. Luteetkin palasi kun ihmiset ei osaa enää siivota. Toki pelkkä siivous ei niitä pidä poissa(jos joku kantaa niitä yhtiöön) mutta vähentää ainakin.

Kyllä ne luteet on kuule ihan näiden vieraiden tuliaisia.