Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, jotka eivät halua parisuhdetta, koska oma ulkonäkö on niin vastenmielinen?
05.08.2026 |
En todellakaan halua, että kukaan näkee tai edes koskee mun alastonta vartaloa.
Kommentit (116)
Nimimerkki7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat voivat seurustella keskenään.
Jos suhteessa ei ole viehätystä toisiaan kohtaan mikä oikea suhde se silloin on... Ei kuulosta kovin toimivalta
Miksei olisi viehätystä? Olen ruma nainen, ja naimisissa ruman miehen kanssa. Meillä on aina ollut paljon viehätystä toiseemme ja hyvä seksielämä. Eihän se viehätys pelkästään tai edes pääasiassa ulkonäöstä tule. Meille molemmille ainakin se tulee lähinnä henkisestä yhteensopivuudesta. Sen myötä sitten toisen kehostakin tulee rakas ja haluttava, ihan sama minkä näköinen se keho on. Esim. kyllä mä pystyn miestäni, tai vaikka itseäni, objektiivisesti arvioimaan, että ehkä 4/10, ei kauneusihanteiden mukainen, ja luettelemaan "vikoja", mutta silti hän on minusta maailman haluttavin mies maailmassa enkä vaihtaisi mihinkään komistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan siksi etten luota enää yhteenkään mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Rumat voivat seurustella keskenään.
En ole ap, mutta minä ainakin olen sekä ruma että pinnallinen. Noh, en onneksi muissa asioissa pinnallinen, mutta tunnen vetoa vain hyvännäköisinä pitämiini miehiin (mikä ei välttämättä ole muiden mielestä komea, mutta kuitenkin). Tämän lisäksi en myöskään viehäty tyhjäpäistä, eli aika harvassa ovat miehet, jotka "kelpuuttaisin".
En ole kyllä tehnyt tästä kenenkään muun ongelmaa, joten en tiedä, miksi kukaan näkisi vaivaa siitä, että olen yksin. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta kelpuuttaa "omantasoistaan" kumppania, ja toki tämä pätee myös miehiin yhtä lailla. Ei kenenkään tarvitse laskea rimaa senttiäkään. Mutta sitten pitää toki myös hyväksyä se, että todennäköisesti jää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä joku huono, kamala vitsi?
En usko teitä. Te ette ole rumia.
Kyllä vaan, ollaan kuultu tästä lapsesta saakka, joka paikassa. Ihan joka paikassa ja kuullaan edelleen, koska ihmiset ovat jotenkin pikkulapsia henkisesti että kokevat oikeudekseen möläyttää ääneen mitä ajattelevat.
Naisista ehkä uskalletaan sanoa noin suoraan, mutta rumille miehille ei, koska on aina väkivallan uhka. Rumille miehille sen sijaan: Naiset ovat sinulle ilkeitä tuntemattomasta syystä (kun puhut ihan normaalisti jostain asiasta), katsovat sinua vihaisesti, baarissa sinulle tarjoillaan tiskillä viimeisenä vaikka tulit ekana, kassatäti ei moikkaa sinua, mutta moikkaa kyllä muille, ulkona edessä kävelevät naiset vilkuilevat sinua päin taakseen häiritsevän useasti kauhun ilme kasvoillaan, naiset tavalla tai toisella yrittävät tylyttää sinua tai puhua sinulle alentavasti yms. Tällaista se on olla ruma mies.
Rumille naisille hihitetään pilkallisesti päin naamaa joka paikassa. Miehet JA naisetkin. Joka paikassa joku yrittää huijata, käyttää hyväkseen, keksii paskapuhetta ja ihan täysiä valheita. Miehet aukoo päätään kuin pikkulapset, möläyttää suoraan päin naamaa ihan kaikkea.
Oisko tuo sit jossain junttikylässä? Muuta muualle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin noin joskus teininä. Olin kiusattu ja oikeasti ruma nainen. Kroppa lyhyt mutta roteva ja jotenkin kolhon kulmikas, naama erittäin epäsymmetrinen, paljon isoja ruskeita luomia, vinot hampaat...
Mutta yliopistolta sitten löysin kuitenkin miesystävän. Ei se ollutkaan, toisin kuin olin luullut, aikuisten maailmassa ulkonäkökeskeistä. Hän ihastui minuun kun tehtiin samassa porukassa yhdessä opintoihin liittyviä laskuharjoituksia ja ryhmätöitä. Ei ulkonäköni takia, vaan koska piti minua hauskana ja älykkäänä. Olimme yhdessä 4 vuotta, pääosin 4 hyvää vuotta, vaikka sitten suhde loppuikin siihen, kun miehellä oli vielä täysi opiskelijabilevaihde päällä, ja mä aloin jo kaivata rauhallisempaa, vakiintumista. Eikä mies tiennyt tuleeko hän haluamaan sitä koskaan, "ei ainakaan lapsia" sanoi, ja minä taas halusin lapsia.
Tuo kokemus vei multa sen häpeän omasta ulkonäöstä ja luulon, että seksuaalisuus ja parisuhde on valtavan ulkonäkökeskeistä. Se voi olla sitä teinien maailmassa, ja varmasti on pinnallisia aikuisiakin, jotka on ulkonäkökeskeisiä. Mutta suuri osa ei ole sellaisia. Iän myötä näiden pinnallisten osuus vaan vähenee. Ja nykyään ajattelen, että hyvä vaan, että ulkonäköni karsi ne pinnalliset pois, koska nyt kun ikää alkaa olla kohta 50, niin mitäpä semmoisella miehellä tekisi, tässä iässä kun ulkonäkö alkaa luonnostaan muuttua. Sen sijaan minun ja työpaikalta 32-vuotiaana löytämäni aviomiehen henkinen yhteys vaan syvenee, ja seksuaalisuuskin perustuu ihan muuhun kuin ulkokuoriin. Se perustuu siihen henkiseen yhteyteen ja molempien haluun saada toiselle tuotettua nautintoa.
Noin helppoa elämä on naiselle. Jos olisit mies, niin olisit yhä ikisinkku.
Ei se kuule naisellekaan yleensä noin helppoa ole, aika uskomaton tarina. En itse ole kaunis eikä kukaan tosiaan ole ihastunut älyn tai huumorin takia. Ei ole löytynyt ketään mistään.
Ei ne miehet ihastu kuin ulkonäköön, naiset taas ihastuu mieheen vaikka mies olisi ruma mutta jos on kiltti ja empaattinen, harva mies taas ei naiseen joka on ruma mutta sydän puhdasta kultaa, ei ne miehet halua sisäisesti kauniita naisia vaan ulkoisesti.
Miksi valehtelet? Naiset haluavat top 15 % miehiä, keskimäärin. Naiset ovat todella tarkkoja miehen ulkonäöstä! Yksikään nainen ei halua rumaa miestä!
https://web.archive.org/web/20260802211117/https://www.cambridge.org/co…
"Even on Hinge—whose slogan is “the dating app designed to be deleted,” that is, lead to relationships—the top 1% of men receive 16% of women’s likes, the top 15% receive 50%, while the bottom 50% are left with 4% of women’s likes (Edmunds, Reference Edmunds2017; Steinberg, Reference Steinberg2024)."
No eihän tuollaiset deittiapit mitään kerro. Ne käytännössä tutkii lähinnä sitä, kenen pelkän kuvan perusteella profiili kiinnostaa. Mutta ei tosielämässä noin mene, ulkonäkö edellä. Useimpien tavallisen näköisten/rumien parisuhteet alkaa niin, ettei ollenkaan olla arvioimassa toisen sopivuutta kumppaniksi, vaan tutustutaan vaikka töissä, harrastuksissa, opinnoissa, naapurustossa. Ilman mitään aikeita että koskaan tulisi mitään romanttista tai seksuaalista. Mutta jos toisesta tykkää ihmisenä, siitä voipi vähitellen kasvaa ihastuminen ja seksuaalinen halukin. Näin itsekin olen tavannut puolisoni, en varmasti olisi ollut todellakaan mikään hitti deittiappseissa tai yökerhojen lihatiskeillä. Mutta tavallisessa elämässä on vientiä löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat voivat seurustella keskenään.
Ei voida. Yhtälailla se toinen rumakin pitää mun kehoa rumana.
Ap
Miten olisi sokea kumppani sitten?
Vierailija kirjoitti:
No mulla se on ainakin osasyynä. Oon yli viisikymppinen nainen ja erosta alkaa olla kymmenen vuotta. Ei ole ollut sen jälkeen mitään suhteita, ei siis minkäänlaisia, en ole edes puhunut miehille muuta kuin työasioissa. Mulla suurin ongelma on mun iho, se on ihan täynnä luomia ja rasvaluomia varsinkin selässä ja sitten on muita arpia leikkauksista yms. en vois kuvitellakaan olevani missään intiimimmässä kanssakäymisessä kenenkään kanssa. Ja oon käynyt poistattamassakin niitä, mutta niitä tulee koko ajan lisää. Ja vähän ylipainoakin löytyy.
Pahasti palaneet palovammapotilaatkin löytää rakkautta. Joku hassu ylikilo tai luomet ei ole mikään este löytää rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ruma nainen ja tietoisesti vältellyt kaikenlaista tutustumista miehiin sen jälkeen, kun mulle nuorena selvisi, että tosiaan ruma olen myös muiden mielestä. Jos on kokenut rakkautta ja hyväksyntää edes kerran elämässä, on helppo lässyttää että kaikki kehot on hyviä sellaisina kuin ovat, ei kukaan ole oikeasti ruma, kaikille on joku jossain... Ei ole.
Sitten toinen jankutus on, että hyvä itsetunto ja itsevarmuus on viehättävää, uskot vain itseesi niin muutkin kiinnostuvat sinusta. Juu ei se mene noin. Oikeassa elämässä kun olin ruma ja itsevarma (nuorena, kun ei oltu vielä lyöty maanrakoon), painettiin vielä enemmän alas koska miten toi kehtaa kuvitella olevansa edes ihminen?? Saati sitten hyvä ihminen, hyvä kumppani jollekulle??
No, nykyään olen jo hyväksynyt yksinäisyyteni enkä enää kaipaa kumppania. Enemmän siitä olisi vaivaa ja surua kuin onnea.
Tuo on surullista, että nuorten maailmassa tosiaan usein ON noin kovaa. Itsekin, rumana naisena, jouduin jo yläasteella koulussa kiusatuksi. Ja kun yritin mennä muiden mukana yöelämään, niin alkoholin poistettua estot, miehet laukoivat todella rumia loukkauksia ulkonäöstäni päin naamaa.
Mulla kävi sitten hyvä tuuri, ja päädyin tutustumaan muuten elämässäni myös miehiin, jotka eivät olleet pinnallisia eikä kiusaajia. Ja löytyi mieskin, reilusti yli kolmekymppisenä vasta tosin, kun en edes yrittänyt etsiä ketään kun pelkäsin torjuntoja ja ivanaurua. Mutta oikeasti, aikuisten maailmassa on paljon fiksuja ihmisiä, jotka ei ole sellaisia kuin ne kiusaajanuoret. Ymmärrän kyllä senkin, että jos on saanut pahasti köniinsä niillä markkinoilla, niin ei huvita todellakaan lähteä kokeilemaan onko näin. En varmaan itsekään olisi esim. mihinkään deittipalveluun ikinä laittanut profiilia. Kävi vaan tuuri että töissä tuli vastaan sopiva mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella ruma. Olisi rikos siirtää tätä ulkonäköä tuleville sukupolville.
En usko.
Eikä parisuhteessa ole mitään pakkoa lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies ja on käynyt harvinaisen selväksi, että minun 4 tai 5/10 ulkonäköni ei viehätä naisia. Muutenhan olisin jo ollut parisuhteissa. Mutta nyt en ole koskaan ollut. Ulkonäkö on se JUTTU naisille. Muuten ei mies kelpaa.
Sun vika on sun pinnallisuus ja ihmisten pisteyttäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies ja on käynyt harvinaisen selväksi, että minun 4 tai 5/10 ulkonäköni ei viehätä naisia. Muutenhan olisin jo ollut parisuhteissa. Mutta nyt en ole koskaan ollut. Ulkonäkö on se JUTTU naisille. Muuten ei mies kelpaa.
Ei ole! Älkää nyt uskoko kaikenlaisia netin manosfäärijuttuja.
Mutta se, jos alat itse uskoa olevasi tavalla tai toisella viallinen heijastuu ennen pitkää itseluottamukseesi ja habitukseesi tavalla joka vaikeuttaa tutustumista muihin.
Mene nyt hemmettiin siitä haukkumasta manosfääri-piirejä! Sä spämmit tota samaa p...kaa joka keskustelussa! Mikä hemmetti sua vaivaa?! Ja siis olet väärässä.
Hän ei ole väärässä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkään ei voi muuta sanoa kuin että tehkää se prismatesti.. Sittenhän näätte minkä näköisiä vinonaamaa, kierokroppaa, 100 kiloa ylipainoa ym, siellä tepsuttaa jonkun käsipuolessa, että on se onnistunut niiltäkin.
On tehty useaan otteeseen ja huomannut, että kaikenlaisia naisia rumasta kauniiseen ja lyhyestä pitkään on aina...pitkän miehen kanssa! Kuka tahansa nainen voi pariutua! Ja helposti! Naisen ei tarvitse nähdä mitään vaivaa pariutumisen eteen!
Ahaa. Eli vain pitkät saa parisuhteen. No aika paljon pitkiä miehiä sitten on SUomessa, kun yli 70% aikuisista on parisuhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun olin nuorempi ja kauneus oli helppo ylläpitää, oli itsestään selvää haluta olla jonkun kanssa. Nyt keski-ikäisenä ja rupsahtaneena, kun ulkonäkö ei parane, vaikka miten söisi terveellisesti ja urheilisi, ei tee mieli olla kenenkään kanssa, eikä kuvitellakaan olevansa viehättävä ja vetovoimainen. Parempi olla yksin. En itsekään halua olla rupsahtaneiden äijien kanssa, jotka valitettavasti kuvittelevat olevansa hyvinkin tavoiteltavia. Elämässä on julmat lait.
Itsellä mennyt vähän toisin. Nyt kun ikää on jo puoli vuosisataa, niin ei minusta ole edes ulkoisesti kiinnostavia jotkut nuoret "komeat" miehet, vaan juuri ne "rupsahtaneet", tai en minä niitä sillä nimellä kutsu, vaan kokeneen konkarin näköiset harmaapäät. En ole kyllä koskaan pitänyt iän merkkejä rumina, en itsessäni enkä miehissä. Minusta ne antaa lähinnä karismaa. Siksi mulla on tässä iässä vähemmän ulkonäköpaineita kuin ikinä. Ei kiinnosta enää koko ulkonäkö niinkään, ei oma eikä toisten. Ei edes seksuaalisuuden yhteydessä.
Nimimerkki7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat voivat seurustella keskenään.
Jos suhteessa ei ole viehätystä toisiaan kohtaan mikä oikea suhde se silloin on... Ei kuulosta kovin toimivalta
Viehätystä voi olla vaikka toinen ei näyttäisikään täydelliseltä.
Olen tavallisen näköinen, mutta inhoan kosketusta toiseen ihmiseen. En edes kättele. Jotenkin aina tulevat kuvottavat eritteet mieleen, jos ajattelen koskevani mitenkään toisiin, oli mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin noin joskus teininä. Olin kiusattu ja oikeasti ruma nainen. Kroppa lyhyt mutta roteva ja jotenkin kolhon kulmikas, naama erittäin epäsymmetrinen, paljon isoja ruskeita luomia, vinot hampaat...
Mutta yliopistolta sitten löysin kuitenkin miesystävän. Ei se ollutkaan, toisin kuin olin luullut, aikuisten maailmassa ulkonäkökeskeistä. Hän ihastui minuun kun tehtiin samassa porukassa yhdessä opintoihin liittyviä laskuharjoituksia ja ryhmätöitä. Ei ulkonäköni takia, vaan koska piti minua hauskana ja älykkäänä. Olimme yhdessä 4 vuotta, pääosin 4 hyvää vuotta, vaikka sitten suhde loppuikin siihen, kun miehellä oli vielä täysi opiskelijabilevaihde päällä, ja mä aloin jo kaivata rauhallisempaa, vakiintumista. Eikä mies tiennyt tuleeko hän haluamaan sitä koskaan, "ei ainakaan lapsia" sanoi, ja minä taas halusin lapsia.
Tuo kokemus vei multa sen häpeän omasta ulkonäöstä ja luulon, että seksuaalisuus ja parisuhde on valtavan ulkonäkökeskeistä. Se voi olla sitä teinien maailmassa, ja varmasti on pinnallisia aikuisiakin, jotka on ulkonäkökeskeisiä. Mutta suuri osa ei ole sellaisia. Iän myötä näiden pinnallisten osuus vaan vähenee. Ja nykyään ajattelen, että hyvä vaan, että ulkonäköni karsi ne pinnalliset pois, koska nyt kun ikää alkaa olla kohta 50, niin mitäpä semmoisella miehellä tekisi, tässä iässä kun ulkonäkö alkaa luonnostaan muuttua. Sen sijaan minun ja työpaikalta 32-vuotiaana löytämäni aviomiehen henkinen yhteys vaan syvenee, ja seksuaalisuuskin perustuu ihan muuhun kuin ulkokuoriin. Se perustuu siihen henkiseen yhteyteen ja molempien haluun saada toiselle tuotettua nautintoa.
Noin helppoa elämä on naiselle. Jos olisit mies, niin olisit yhä ikisinkku.
Ei se kuule naisellekaan yleensä noin helppoa ole, aika uskomaton tarina. En itse ole kaunis eikä kukaan tosiaan ole ihastunut älyn tai huumorin takia. Ei ole löytynyt ketään mistään.
Ei ne miehet ihastu kuin ulkonäköön, naiset taas ihastuu mieheen vaikka mies olisi ruma mutta jos on kiltti ja empaattinen, harva mies taas ei naiseen joka on ruma mutta sydän puhdasta kultaa, ei ne miehet halua sisäisesti kauniita naisia vaan ulkoisesti.
Miksi valehtelet? Naiset haluavat top 15 % miehiä, keskimäärin. Naiset ovat todella tarkkoja miehen ulkonäöstä! Yksikään nainen ei halua rumaa miestä!
https://web.archive.org/web/20260802211117/https://www.cambridge.org/co…
"Even on Hinge—whose slogan is “the dating app designed to be deleted,” that is, lead to relationships—the top 1% of men receive 16% of women’s likes, the top 15% receive 50%, while the bottom 50% are left with 4% of women’s likes (Edmunds, Reference Edmunds2017; Steinberg, Reference Steinberg2024)."
Artikkeli ei väitä naisten haluavan vain parasta 15 % miehistä, vaan viittaa Hinge-sovelluksen dataan, jonka mukaan parhaat 15 % miehistä saavat 50 % naisten tykkäyksistä.
Ja kuten aina, miehet tykkäävät liki jokaisesta naisesta ja naiset oavt valikoivimpia.
Naiset tykkäävät kyllä vain 15% miehistä, mutta nämä miehet eivät ole eri naisille samoja.
Tietäisit tämän, jos olisit lukenut koko tutkimuksen
Mä ajattelin aina, että olin tuollainen. Mulla oli vain pari kännistä yhden illan seksikokemusta opiskeluajoilta, siinä oli mun mieskokemus. Olin ja olen ruma, ja sain siitä kuittailujakin alle parikymppisenä, ja humalaisilta myöhemminkin. Yllätys oli sitten, että kun olin 44-vuotias, ja lähellä sairaalloisen ylipainon rajaa, minuun ihastui työhön liittyvissä kuvioissa mies. En meinannut millään ottaa tosissani hänen vihjailuitaan siitä että muukin kuin työkaveruus kiinnostaisi, koska eihän hän nyt millään voinut olla kiinnostunut, kivan näköinen normaalipainoinen mies. Lopulta uskaltauduin lähtemään hänen kanssaan baariin, vaikka olin varma että mulle tehtäisiin samat källit kuin koulukiusaajat teki joskus, kun väittivät että tietty poika on ihastunut minuun ja haluaa että tulen koulun pihalle tiettynä aikana, ja sitten siitä tuli kauhean nauru kun menin paikalle: "ei vitsi, se luuli että Teemu oikeasti voisi olla kiinnostunut, vttu mikä tampio". Mutta tämä keski-iän juttu oli ihan totta, ja siitä tuli elämäni ensimmäinen parisuhde. Joka jatkuu vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Vihaan isoja rintojani ja persettä olen ylipainoinen ja tanakka nainen. Vaan myös pitkiä vaaleita hiuksiani jotka ovat jatkuvasti tiellä, muttei ole varaa kampaajaan. Naama on ollut ruma aina joten en edes viitsi yrittää meikata.
En ymmärrä juuri tämän tyylistä valitusta! Jos nuo asiat juuri häiritsevät sinua, niin voit laihduttaa, voit mennä vaikka kampaajaharjoittelijalle halvalla, katso youtubesta meikkausohjeet (itsensä voi meikata HYVINKIN eri näköiseksi), hanki kivoja vaatteita. Ei kaikista saa juuri sitä kedon kauneinta kukkasta, mutta kyllä ehdottomasti parantaa voi.
Jotkut naiset tehtailevat itse itsensä uhriksi. Heillä olisi siis kaikki keinot treenata itsestään kaunis, mutta eivät jaksa nähdä vaivaa, sillä uhriutuminen on helpompaa. Jos tuollakin on isot tisut ja perse, niin aika moni mies olisi valmis haluamaan sellaisen ja varsinkin jos hän treenaisi ne terhakoiksi. Helpompihan se on tuollaisella kuin laihalla naisella, jolla on vaikeuksia ylipäänsä saada sitä lihaa "oikeisiin paikkoihin". Ja sit vielä meikkaus. Netissä on kuvia järkyttävän rumista naisista, jotka saavat meikkauksella itsestään hyvännäköisiä. Hiukset voi leikata itsekin ja niistä varmasti saa hyvät opettelemalla.
Rintoja ei voi treenata terhakoiksi. Laihduttaminen vain saa ne riippumaan enemmän.
Rumille naisille hihitetään pilkallisesti päin naamaa joka paikassa. Miehet JA naisetkin. Joka paikassa joku yrittää huijata, käyttää hyväkseen, keksii paskapuhetta ja ihan täysiä valheita. Miehet aukoo päätään kuin pikkulapset, möläyttää suoraan päin naamaa ihan kaikkea.