Tuntuuko muistakin että jää ulkopuolelle kaveriporukassa?
Tämä on omalla kohdallani tosi jännä. Olen aina tullut hyvin toimeen kaikkien kanssa, olen ystävällinen ja huumorintajuinen. En ole se porukan äänekkäin mutta keskustelen mielelläni paljon ihmisten kanssa kaikenlaisesta.
Oltiin festareilla mieheni kaveriporukan, nykyään kai minunkin sellaisen, kanssa. Tuntui että jäin ulkopuoliseksi usein. Ainoa jonka kanssa tunsin yhteyttä oli mieheni lisäksi eräs toinen naishenkilö ja tämän miesystävä.
Olen töissä hoiva-alalla ja opiskelen opettajaksi. Eikö minun juuri kuuluisi omata lukuisia ystäviä? Olen helpostilähestyttävä ja pidetty töissäkin. Silti minulla ei ole vatsinaisesti ystäviä. Perheeni ja mieheni lisäksi. Väsynkö sitten vapaa-ajalla ihmisiin herkemmin tai olenko jotenkin väärällä alalla??:D
-Nainen 26
Kommentit (7)
Kenenkään ei kuulu omata lukuisia ystäviä. Ei ole meidän asiamme päättää siitä, kuinka muut meihin suhtautuvat. Muiden suhtautuminen meihin on merkittävästi myönteisempää kuin oma suhtautuminen itseemme. Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen.
Mulle käy aina noin jos on enemmän kuin kaksi ihmistä itseni lisäksi. Olen kai aika tylsä.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei kuulu omata lukuisia ystäviä. Ei ole meidän asiamme päättää siitä, kuinka muut meihin suhtautuvat. Muiden suhtautuminen meihin on merkittävästi myönteisempää kuin oma suhtautuminen itseemme. Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen.
Niin, missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olemme itse kehittäneet sen omassa päässämme.
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina noin jos on enemmän kuin kaksi ihmistä itseni lisäksi. Olen kai aika tylsä.
Jos ajattelet ettei seura kelpaa, et edes yritä hakeutua muiden seuraan. Näin muut eivät opi tuntemaan, eivätkä kutsu porukkaansa. Yksin jääminen on ikään kuin todisteen sille, että olimme alun perinkin oikeassa. Ei kukaan halua viettää aikaa tällaisen kanssa ja silloin ei myöskään toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina noin jos on enemmän kuin kaksi ihmistä itseni lisäksi. Olen kai aika tylsä.
Jos ajattelet ettei seura kelpaa, et edes yritä hakeutua muiden seuraan. Näin muut eivät opi tuntemaan, eivätkä kutsu porukkaansa. Yksin jääminen on ikään kuin todisteen sille, että olimme alun perinkin oikeassa. Ei kukaan halua viettää aikaa tällaisen kanssa ja silloin ei myöskään toimi.
Aloittaja ei viitsi nytkään keskustella.🤷
Millaisia ovat ne ihmiset, joilla on jatkuvasti kavereita ympärillään?
Ei se määrä vaan se laatu.