Onko ruokahautajaiset tavallisiakin maaseudulla?

Riippuu aika paljon vainajan ikäluokasta: noin keskimäärin ennen 50-lukua syntyneiden hautajaisissa on kymmenittäin vieraita ja pitopöydät sun muut, koska niin kuuluu tehdä (vaikka ei olisi varaakaan) - mutta onhan tuo nyt jo ihan uutisissakin ollut, että hautajaiset pienenevät niin väkimäärältään kuin järjestelyiltään, kun myöhempiä sukupolvia isot tilaisuudet ja koko kylän kestitseminen eivät enää innosta.

Vierailija kirjoitti:

Viime vuosina olen ollut useissakin hautajaisissa ja kikissa niissä on tarjottu ruoka noutopöydästä ja täytekakkukahvit riippumatta siitä, onko ne järjestetty maaseudulla vai kaupungissa. Ruokatarjoilu on perusteltua, koska usein ainakin osa hautajaisvieraista tulee pitkän matkan päästä ja siunaustilaisuuden jälkeen on jo nälkä.

Aika monen muunkin tilaisuuden vieraat tulevat pitkän matkan päästä eikä silti ole ruokatarjoilua, esim. rippi- ja yo-juhlissa en ole koskaan mitään seisovia pöytiä nähnyt, vaikka toki kaikenlaista suolaista ja makeaa tarjolla on ollutkin.

Juu, on. Jos on lihansyöjän kuoppajaiset, tarjolla on lihakeittoa. Jos vainaja oli kasvissyöjä tai itse kasvis, sitten on kasvisruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On, mutta nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungissa, sielläkin on tarjolla ruokaa. Mukava vanha perinne, vainajahan sen tarjoilun maksaa.

Nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungeissa? Mitä hittoa? Eikö maaseuduilla enää kuolla lainkaan mielestäsi?

Jos jotain on pääosin jossain, ei se tarkoita, että sitä ei olisi toisaalla lainkaan.

Otetaan esimerkiksi vaikka Salon kaupunki, joka on pääosin maaseutua, mutta siellä pidettävät hautajaiset ovat faktisesti kaupungissa. 

Mä asun 10 000 asukkaan kaupungissa, mutta ei nyt kukaan voi parhaalla tahdollakaan sanoa, että elän kaupunkilaiselämää täällä. Asun siis maalla, vaikka asuinpaikkani virallinen nimi on kaupunki. En kyllä ole samaa mieltä siitä, että pääosin hautajaiset on kaupungeissa. Paitsi jos toki ajattelet, että jokainen pienessäkin kaupungissa tai kuntaliitoksen myötä kaupunkiin liitetyssä pikkupaikassa asuu kaupungissa.

Tuo on sinun kokemuksesi, virallisesti kaupunki on kaupunki, vaikka sinä mitä kokisit.

Pääosin tarkoittaa valtaosaa, enimmäkseen tai suurelta osin. Se ei tarkoita kaikki, jokainen, ainoastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On, mutta nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungissa, sielläkin on tarjolla ruokaa. Mukava vanha perinne, vainajahan sen tarjoilun maksaa.

Nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungeissa? Mitä hittoa? Eikö maaseuduilla enää kuolla lainkaan mielestäsi?

Jos jotain on pääosin jossain, ei se tarkoita, että sitä ei olisi toisaalla lainkaan.

Otetaan esimerkiksi vaikka Salon kaupunki, joka on pääosin maaseutua, mutta siellä pidettävät hautajaiset ovat faktisesti kaupungissa. 

Mä asun 10 000 asukkaan kaupungissa, mutta ei nyt kukaan voi parhaalla tahdollakaan sanoa, että elän kaupunkilaiselämää täällä. Asun siis maalla, vaikka asuinpaikkani virallinen nimi on kaupunki. En kyllä ole samaa mieltä siitä, että pääosin hautajaiset on kaupungeissa. Paitsi jos toki ajattelet, että jokainen pienessäkin kaupungissa tai kuntaliitoksen myötä kaupunkiin liitetyssä pikkupaikassa asuu kaupungissa.

Tuo on sinun kokemuksesi, virallisesti kaupunki on kaupunki, vaikka sinä mitä kokisit.

 

Pääosin tarkoittaa valtaosaa, enimmäkseen tai suurelta osin. Se ei tarkoita kaikki, jokainen, ainoastaan.

Ei se oo mun kokemus. Kukaan, ei edes sinä, ei miellä esim. Ylihärmää kaupungiksi, vaikka se nykyään kuuluu Kauhavaan, joka on kaupunki. Ja aika harva on valmis meiltämään edes Kauhavaa kaupungiksi, vaikka se toki sitä virallisesti on. Kun puhutaan kaupungeista, ei ajatella pieniä maaseutupaikkoja, vaan Helsinkiä ja Tamperetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuosina olen ollut useissakin hautajaisissa ja kikissa niissä on tarjottu ruoka noutopöydästä ja täytekakkukahvit riippumatta siitä, onko ne järjestetty maaseudulla vai kaupungissa. Ruokatarjoilu on perusteltua, koska usein ainakin osa hautajaisvieraista tulee pitkän matkan päästä ja siunaustilaisuuden jälkeen on jo nälkä.

Aika monen muunkin tilaisuuden vieraat tulevat pitkän matkan päästä eikä silti ole ruokatarjoilua, esim. rippi- ja yo-juhlissa en ole koskaan mitään seisovia pöytiä nähnyt, vaikka toki kaikenlaista suolaista ja makeaa tarjolla on ollutkin.

 Nämä on kestoltaan lyhyempiä. Porukka ehtii syödä muualla.  Yo-juhlissa vain  piipahdetaan. Moni tarjoaa pitkän matkan sukulaisille ruuat ilmoitetun vierailuajan jälkeen.   Hautajaisten muistotilaisuus voi kestää monta tuntia ja niissä kaikki on paikalla samaan aikaan. 

Hautajispidot, pitopöytätarjoilut hautajaisväelle.

No, kukin järjestää hautajaiset miten haluaa.

Olen aina ollut vain ruokahautajaisissa. Mutta ainakin omassa kunnassa ns. hiljaiset hautajaiset ovat yleistyneet, aikaisemmin oli yleinen kutsu lehdessä, nyt siis kutsutaan cain lähipiiri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuosina olen ollut useissakin hautajaisissa ja kikissa niissä on tarjottu ruoka noutopöydästä ja täytekakkukahvit riippumatta siitä, onko ne järjestetty maaseudulla vai kaupungissa. Ruokatarjoilu on perusteltua, koska usein ainakin osa hautajaisvieraista tulee pitkän matkan päästä ja siunaustilaisuuden jälkeen on jo nälkä.

Aika monen muunkin tilaisuuden vieraat tulevat pitkän matkan päästä eikä silti ole ruokatarjoilua, esim. rippi- ja yo-juhlissa en ole koskaan mitään seisovia pöytiä nähnyt, vaikka toki kaikenlaista suolaista ja makeaa tarjolla on ollutkin.

 Nämä on kestoltaan lyhyempiä. Porukka ehtii syödä muualla.  Yo-juhlissa vain  piipahdetaan. Moni tarjoaa pitkän matkan sukulaisille ruuat ilmoitetun vierailuajan jälkeen.   Hautajaisten muistotilaisuus voi kestää monta tuntia ja niissä kaikki on paikalla samaan aikaan. 

Jaa, tässäkin on sitten kai eroja. En kyllä muista, että hautajaiskirkko olisi kestänyt yhtään sen kauemmin kuin rippikirkko, ja yo-juhlissa olen ollut vain sellaisen läheisen ominaisuudessa, että on kutsuttu myös sinne lakkiaistilaisuuteen, joka on ollut pidempi kuin kumpikaan noista kirkkotoimituksista.

Joskus teininä jouduin kyllä sellaisiin hautajaisiin, joissa järjestettiin myös seurat (uskonnollinen vainaja) - ja se oli kyllä keston ja samalla myös kiusallisuuden huippu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuosina olen ollut useissakin hautajaisissa ja kikissa niissä on tarjottu ruoka noutopöydästä ja täytekakkukahvit riippumatta siitä, onko ne järjestetty maaseudulla vai kaupungissa. Ruokatarjoilu on perusteltua, koska usein ainakin osa hautajaisvieraista tulee pitkän matkan päästä ja siunaustilaisuuden jälkeen on jo nälkä.

Aika monen muunkin tilaisuuden vieraat tulevat pitkän matkan päästä eikä silti ole ruokatarjoilua, esim. rippi- ja yo-juhlissa en ole koskaan mitään seisovia pöytiä nähnyt, vaikka toki kaikenlaista suolaista ja makeaa tarjolla on ollutkin.

 Nämä on kestoltaan lyhyempiä. Porukka ehtii syödä muualla.  Yo-juhlissa vain  piipahdetaan. Moni tarjoaa pitkän matkan sukulaisille ruuat ilmoitetun vierailuajan jälkeen.   Hautajaisten muistotilaisuus voi kestää monta tuntia ja niissä kaikki on paikalla samaan aikaan. 

Jaa, tässäkin on sitten kai eroja. En kyllä muista, että hautajaiskirkko olisi kestänyt yhtään sen kauemmin kuin rippikirkko, ja yo-juhlissa olen ollut vain sellaisen läheisen ominaisuudessa, että on kutsuttu myös sinne lakkiaistilaisuuteen, joka on ollut pidempi kuin kumpikaan noista kirkkotoimituksista.

Joskus teininä jouduin kyllä sellaisiin hautajaisiin, joissa järjestettiin myös seurat (uskonnollinen vainaja) - ja se oli kyllä keston ja samalla myös kiusallisuuden huippu.

Kirkossa on siunaustilaisuus, ei muistotilaisuus. Muistotilaisuus on se, jossa tarjotaan ruokaa ja/tai kahvia. Mutta on siunaustilaisuudenkin kestoissa eroavuuksia. Riippuu siitä, monta virttä lauletaan, onko muita musiikkiesityksiä, mitä kukkalaitteiden kanssa tehdään jne.

Olen ollut lukuisissa hautajaisissa pienemmillä ja isommilla paikkakunnilla ja pienemmissä ja isommissa hautajaisissa. Toistaiseksi kaikissa on ollut ruoka- ja kahvitarjoilu.
Mutta ymmärrän, että perinteet saattavat muuttua nuorempien sukupolvien myötä ja etenkin jos pidetään esim. ihan pienet hautajaiset ja/tai vainaja on ollut varaton.

Mutta jokainen järjestää hautajaiset oman parhaansa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut noin 30 kertaa hautajaisissa, joka kerta on ollut ruokatarjoilu. 

Onko saattoväettömät hautajaiset tavallisiakin kaupungissa?

Onhan noita tapauksia, jossa ainoat "omaiset" on seurakunnan omaa väkeä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan vainajan taustoista.Ainakin Karjalasta kotoisin olevat haudataan suurin menoin.

No ei näkynyt appiukon hautajaisissa tuo, oli evakko ja hautajaisissa oli lapset perheineen, ei muita. Eipä silti ei siinä sivussa harrastettu hautajaisia, moni veli ja sisko ehti häneltä kuolla, kaikkien hautajaiset oli vain lähimmille sukulaisille 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On, mutta nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungissa, sielläkin on tarjolla ruokaa. Mukava vanha perinne, vainajahan sen tarjoilun maksaa.

Nykyisin hautajaiset on pääosin kaupungeissa? Mitä hittoa? Eikö maaseuduilla enää kuolla lainkaan mielestäsi?

Jos jotain on pääosin jossain, ei se tarkoita, että sitä ei olisi toisaalla lainkaan.

Otetaan esimerkiksi vaikka Salon kaupunki, joka on pääosin maaseutua, mutta siellä pidettävät hautajaiset ovat faktisesti kaupungissa. 

Mä asun 10 000 asukkaan kaupungissa, mutta ei nyt kukaan voi parhaalla tahdollakaan sanoa, että elän kaupunkilaiselämää täällä. Asun siis maalla, vaikka asuinpaikkani virallinen nimi on kaupunki. En kyllä ole samaa mieltä siitä, että pääosin hautajaiset on kaupungeissa. Paitsi jos toki ajattelet, että jokainen pienessäkin kaupungissa tai kuntaliitoksen myötä kaupunkiin liitetyssä pikkupaikassa asuu kaupungissa.

Tuo on sinun kokemuksesi, virallisesti kaupunki on kaupunki, vaikka sinä mitä kokisit.

 

Pääosin tarkoittaa valtaosaa, enimmäkseen tai suurelta osin. Se ei tarkoita kaikki, jokainen, ainoastaan.

Ei se oo mun kokemus. Kukaan, ei edes sinä, ei miellä esim. Ylihärmää kaupungiksi, vaikka se nykyään kuuluu Kauhavaan, joka on kaupunki. Ja aika harva on valmis meiltämään edes Kauhavaa kaupungiksi, vaikka se toki sitä virallisesti on. Kun puhutaan kaupungeista, ei ajatella pieniä maaseutupaikkoja, vaan Helsinkiä ja Tamperetta.

Totta, mä käyn verrattain usein Loimaalla ja Somerolla - Loimaalla nyt sentään on esim. Prisma ja CM, Somerolla vaan pienempiä päivittäistavarakauppoja. 

Että ei päällepäin ainakaan Someroa kaupungiksi uskois. Asukasluku 8500 ehkä eli on todella vähäväkinen moneen kuntaan verrattuna. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aika paljon vainajan ikäluokasta: noin keskimäärin ennen 50-lukua syntyneiden hautajaisissa on kymmenittäin vieraita ja pitopöydät sun muut, koska niin kuuluu tehdä (vaikka ei olisi varaakaan) - mutta onhan tuo nyt jo ihan uutisissakin ollut, että hautajaiset pienenevät niin väkimäärältään kuin järjestelyiltään, kun myöhempiä sukupolvia isot tilaisuudet ja koko kylän kestitseminen eivät enää innosta.

Ahneuttahan tuo on: halutaan isompi perintö ja jokainen hautajaisvieras pienentää sitä.

Nykysukupolvet unohtavat, että vanhemmilla oli elämä ilman heitä, oli kaverit ja kuorot ja yhdistykset ja ystävät. Hautajaiset on lähimmille, surua ei haluta näyttää ja tärkein asia on saada FB-profiiliin tieto, että se kuoli, poistamme profiilin. Ei ystävien hyvästijättöjä, ei muisteluja, pikavauhtia siunaus ja heippa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aika paljon vainajan ikäluokasta: noin keskimäärin ennen 50-lukua syntyneiden hautajaisissa on kymmenittäin vieraita ja pitopöydät sun muut, koska niin kuuluu tehdä (vaikka ei olisi varaakaan) - mutta onhan tuo nyt jo ihan uutisissakin ollut, että hautajaiset pienenevät niin väkimäärältään kuin järjestelyiltään, kun myöhempiä sukupolvia isot tilaisuudet ja koko kylän kestitseminen eivät enää innosta.

Ahneuttahan tuo on: halutaan isompi perintö ja jokainen hautajaisvieras pienentää sitä.

Nykysukupolvet unohtavat, että vanhemmilla oli elämä ilman heitä, oli kaverit ja kuorot ja yhdistykset ja ystävät. Hautajaiset on lähimmille, surua ei haluta näyttää ja tärkein asia on saada FB-profiiliin tieto, että se kuoli, poistamme profiilin. Ei ystävien hyvästijättöjä, ei muisteluja, pikavauhtia siunaus ja heippa.

Niillä iäkkäimmillä vaan ei enää ehkä ole kuoro- ja yhdistyskavereita, tai kunto on niin heikko ettei hautajaisiin pääse. Sinänsä mun mielestä ikävää arvostella siitäkin ettei järjestä mitään kalaaseja, itse esim olen kahdet hautajaiset pitänyt ihan muutaman ihmisen kesken koska ei vaan riittänyt paukut järjestellä sen kaiken byrokratia- ym. härdellin jälkeen. Täällä on ihan oikeasti tehty vainajan omaisille tosi hankalaksi järjestää asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuosina olen ollut useissakin hautajaisissa ja kikissa niissä on tarjottu ruoka noutopöydästä ja täytekakkukahvit riippumatta siitä, onko ne järjestetty maaseudulla vai kaupungissa. Ruokatarjoilu on perusteltua, koska usein ainakin osa hautajaisvieraista tulee pitkän matkan päästä ja siunaustilaisuuden jälkeen on jo nälkä.

Aika monen muunkin tilaisuuden vieraat tulevat pitkän matkan päästä eikä silti ole ruokatarjoilua, esim. rippi- ja yo-juhlissa en ole koskaan mitään seisovia pöytiä nähnyt, vaikka toki kaikenlaista suolaista ja makeaa tarjolla on ollutkin.

 Nämä on kestoltaan lyhyempiä. Porukka ehtii syödä muualla.  Yo-juhlissa vain  piipahdetaan. Moni tarjoaa pitkän matkan sukulaisille ruuat ilmoitetun vierailuajan jälkeen.   Hautajaisten muistotilaisuus voi kestää monta tuntia ja niissä kaikki on paikalla samaan aikaan. 

Jaa, tässäkin on sitten kai eroja. En kyllä muista, että hautajaiskirkko olisi kestänyt yhtään sen kauemmin kuin rippikirkko, ja yo-juhlissa olen ollut vain sellaisen läheisen ominaisuudessa, että on kutsuttu myös sinne lakkiaistilaisuuteen, joka on ollut pidempi kuin kumpikaan noista kirkkotoimituksista.

Joskus teininä jouduin kyllä sellaisiin hautajaisiin, joissa järjestettiin myös seurat (uskonnollinen vainaja) - ja se oli kyllä keston ja samalla myös kiusallisuuden huippu.

Kirkossa on siunaustilaisuus, ei muistotilaisuus. Muistotilaisuus on se, jossa tarjotaan ruokaa ja/tai kahvia. Mutta on siunaustilaisuudenkin kestoissa eroavuuksia. Riippuu siitä, monta virttä lauletaan, onko muita musiikkiesityksiä, mitä kukkalaitteiden kanssa tehdään jne.

Ihan pakko saivarrella.  Hautajaisia se on se muistotilaisuuskin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Lähisuku on lisäksi usein ympäri Suomea eli hautajaisiin tullaan satojen kilometrien päästä.

Minkä lisäksi?

Järjestin myös ruokatarjoilun puolison  hautajaisiin. Meksikolaista ja punkkua juomaksi. Ihan asutaan pk-seudulla ruuhkaisassa kaupunginosassa, eikä käynyt mielessä että ruokatarjoilu kuuluisi vain maaseudulle. Vieraat tykkäsivät. Lopussa  jaoin pikkupullot konjakkia skoolattavaksi  puolison muistoksi sitten vieraiden omissa kodeissaan silloin kuin ehtivät. Puoliso oli tunnetusti kova kokkaamaan ja meille tultiin usein syömään. Oli kohtuullista jättää hänelle hyvästit niin.

Kaukaa tulleet vieraat on kohteliasta ruokkia. Viimeksi olen ollut tätini hautajaisissa noin 400 km päässä. Tarjolla oli karjalanpaistia, perunoita ja jälkiruoaksi kermakakkua kahvin kera. Hieno perinne.