Oikea ihminen, väärä aika
Tapasin alkukesästä miehen, jollaista ei ole koskaan mulla ollut. Rakastuin häneen viikossa muutamien treffien jälkeen ja seuraavalla viikolla hän muutti lomaviikkoni ajaksi mun luo. Yhdessä asuminen käytännössä ventovieraan kanssa oli ihanaa, eikä mulla ollut minkäänlaista ahdistusta asiasta, vaikka olen normaalisti enemmän yksin viihtyvä, jopa vähän erakoituva luonne. Miehen kanssa oleminen tuntui, kun olisin tullut kotiin.
Suhde ei kuitenkaan jatkunut itsestäni riippumattomista syistä ja nyt olen aivan rikki, enkä tiedä, miten tästä pääsee yli. En usko mihinkään "kaksoisliekki" tms. höpinöihin, mutta tämä mies oli minulle se, jota olen odottanut koko ikäni. Edellinen parisuhteeni päättyi 21 vuotta sitten, eikä mulla ole ollut minkäänlaista kiinnostusta keneenkään sen jälkeen ennen tätä. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että asumme hyvin lähellä toisiamme eli voin törmätä mieheen käytännössä ihan missä vaan kauppareissulla, lenkillä tms.
Auttakaa nyt siskot hyvät, miten tällaisesta pääsee yli? Suhde ei päättynyt kolmanteen osapuoleen tms. eli mies ei ole varattu tai kiinnostunut jostain toisesta.
Kommentit (60)
Onko välttelevästi kiintynyt? Niistä kannattaa hankkiutua eroon heti.
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei tee virheitä. Jos tämä mies ei ole sinun elämänkumppanisi niin hänellä oli muu tehtävä elämässäsi.
Itketkö sitä, jos kerran vuodessa auringonnousu tai lasku on muita hienompi? Itketkö, ettet näe sitä upeaa auringonnousua joka päivä? Vai kannattaisiko olla mieluummin kiitollinen tästä hienosta kokemuksesta ja elämyksestä nähdä ja kokea jotain näin upeaa.
Jumala reagoi positiivisesti siihen, mitä arvostaa. Jos olet kiitollinen kauneudesta ja kerrot jumalalle koko ajan mitä arvostat, saat lisää sitä. Jos taas itket ja valitat, sekä puhut itsellesi kurjuutta, tulet saamaan kurjuutta. Keskity siis positiivisuuteen ja kiitollisuuteen, niin niitä aiheuttavat asiat lisääntyvät elämässäsi.
Mikä ihmeen fakiiri sinä olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän haluaisi olla sinun kanssa hän olisi.
Näin ajattelen itsekin. Enkä siten aloituksessa kysynytkään mitään neuvoa sen suhteen, että miksi mies ei halua olla kanssani. Kysyin, että miten tästä pääsee yli, kun on tavannut elämänsä rakkauden ja suhde ei jatkukaan, vaikka itse sitä kovasti haluaisi.
Käy lidlistä pullaa ja itke täällä palstalla.
Tunnestusti auttanut suomalaisen naisen sydänsuruihin jo +20 vuotta!
Tuohan olisi ihan helmi LIDLIN mainokseksi mehukkaalla videolla höystettynä. Nyt mainosmiehet ja naiset.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä voi olla mikä tahansa riippuvuus, rikollista taustaa ja siihen ei sovi kumppani. Viikon ajan voi feikata kunnollista ja ihanaa helposti.
Mitä rikollista taustaa? Miten se vaikuttaisi naiseen?
Jos on jo heti alussa isoja ongelmia ja huonoa käytöstä suhteessa, oli syy mikä tahansa, niin ei ennusta hyvää. Eri tiet varmasti parempi.
Ei tuossa vaiheessa vielä muutenkaan toista tunne, vaikka olisikin kovin ihastunut / rakastunut.
Yleensä lyhyestä suhteesta pääsee vielä nopeammin toipumaan, vaikka olisikin ollut voimakkaita tunteita, ja jonkin aikaa sattuu paljon.
Sinun pitää tulla riippumattomammaksi
Ajattele niin että se mies on olemassa kuitenkin teillä on vaan välimatkaa jonku verran ja ajattele että joka kerran kun näet se on onni ja autuus kuitenkin, ota kaikki irti, sitten se alkaa löytyä sekin realismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä voi olla mikä tahansa riippuvuus, rikollista taustaa ja siihen ei sovi kumppani. Viikon ajan voi feikata kunnollista ja ihanaa helposti.
Mitä rikollista taustaa? Miten se vaikuttaisi naiseen?
Haloo. Vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei rakastunut kuten sinä. Sairaus on helppo ja kohtelias tekosyy. Rakastunut ei antaisi sen tulla väliin. Aika auttaa eikä mikään muu. Pärjäile siihen asti.
Näin ajattelisin myös valitettavasti. Ehkä on myös sitoutumiskammoinen.
Mieti myös sitä Ap, että joskus pitkä ja äkillinen lopettaminen tarkoittaakin että mies aidosti välittää ja jopa rakastaa sua, mutta tietää että et voisi olla hänen kaa siyosti onnellinen- sen takia katkaisi.
Mikä niin iso syy voi olla, että suhde loppui miehen kanssa, jonka kanssa synkkasi, ei ollut mitään kolmatta pyörää ja joka on lisäksi liki "naapurinpoika"? Joku työkö teidät erotti?
Aina kun luen näitä raiskaus tapauksia niin tiedän mitä taustalla on ollut ne on juuri näitä: "Rakastuin häneen viikossa muutamien treffien jälkeen ja seuraavalla viikolla hän muutti lomaviikkoni ajaksi mun luo."
Sairauden takiako lopetti sen suhteen, vai? Kyllä minun läheiseni alkoi seurustella ja meni naimisiin, vaikka oli vakava syöpäsairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei tee virheitä. Jos tämä mies ei ole sinun elämänkumppanisi niin hänellä oli muu tehtävä elämässäsi.
Itketkö sitä, jos kerran vuodessa auringonnousu tai lasku on muita hienompi? Itketkö, ettet näe sitä upeaa auringonnousua joka päivä? Vai kannattaisiko olla mieluummin kiitollinen tästä hienosta kokemuksesta ja elämyksestä nähdä ja kokea jotain näin upeaa.
Jumala reagoi positiivisesti siihen, mitä arvostaa. Jos olet kiitollinen kauneudesta ja kerrot jumalalle koko ajan mitä arvostat, saat lisää sitä. Jos taas itket ja valitat, sekä puhut itsellesi kurjuutta, tulet saamaan kurjuutta. Keskity siis positiivisuuteen ja kiitollisuuteen, niin niitä aiheuttavat asiat lisääntyvät elämässäsi.
Mikä ihmeen fakiiri sinä olet?
Jep, kyllä ikävätkin kokemukset ja tunteet kuuluu ihmisyyteen. Vaikka tietty joku pointtinsa tuossa edellisessäkin kommentissa onkin, jos kohtuudella sovelletaan.
Ja eikös muuten uskoonkin kuulu armollisuus, myös itseään kohtaan ja sen ymmärtäminen, että ollaan epätäydellisiä? Ei sitä voi koko aikaa keskittyä vaan johonkin kiitollisuudessa kellumiseen, kun muutakin kirjoa elämässä on. Maailma, elämä ja ihmiset on virheitä täynnä, jos vaikka Jumala ei olisikaan.
Sydänsuru ja rakkauden menetys on vähän eri asioita kuin auringonnousu tai taidenyttelyssä käynti.
Vierailija kirjoitti:
Sairauden takiako lopetti sen suhteen, vai? Kyllä minun läheiseni alkoi seurustella ja meni naimisiin, vaikka oli vakava syöpäsairaus.
No ihmisiä on erilaisia, jollet ole huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän haluaisi olla sinun kanssa hän olisi.
Näin ajattelen itsekin. Enkä siten aloituksessa kysynytkään mitään neuvoa sen suhteen, että miksi mies ei halua olla kanssani. Kysyin, että miten tästä pääsee yli, kun on tavannut elämänsä rakkauden ja suhde ei jatkukaan, vaikka itse sitä kovasti haluaisi.
Hän ei ollut elämäsi rakkaus. Hän ei edes halunnut olla kanssasi.
Ihastuit. Se on kemiaa. Nyt vaan pitää päästä asiasta yli. Itse olen tavannut/tapaillut elämäni aika yli kolmekymmentä tyyppiä ja noin 1/6 on ollut niitä, jotka ovat vieneet jalat alta. Ja näidenkään kanssa ei ollut seksiä. Sinä itse ruokit ihastusta, muista se.
Vierailija kirjoitti:
Jos hän haluaisi olla sinun kanssa hän olisi.
No itsekin ajattelen pääsääntöisesti näin, mutta mt- ja päihdeongelmat tekee ehkä ainoan poikkeuksen.
Joskus ihmisellä voi olla sellainen olo, ettei ole tarpeeksi kapasiteettia mihinkään muuhun kuin oman voinnin kohentamiseen, ja haluaisi keskittyä uuteen ihmiseen/parisuhteeseen paremmalla hetkellä sitten, kun oma elämä/olo on enemmän tasapainossa.
Toki tuossa voisi silti kaverikontaktin pitää yllä, ja katsella rauhaksiin. Eli ei katkaista välejä tai mitään, vaan pysyä tekemisissä.
Vahvat mt-lääkkeet vie erektion , siksi moni lopettaa niiden käytön. Tulee uusi mania tai psykoosi, sitten pitää aloittaa lääkkeet taas. Parempi toki niin, mutta sitten seksi ei enää toimi ja painoa tulee lisää. Moni ei siinä tilanteessa halua seurustella.
Kiitos kaikille teille, jotka eilen vastasitte ymmärryksellä ja myötätunnolla!
Miehen ongelma on mielenterveyssairaus, joka on tällä hetkellä niin vaikea, että on vienyt häneltä työkyvyn ja siten kaiken varallisuuden, seksuaalisen kyvyn sekä kyvyn olla kenenkään ihmisen kanssa läheisissä tekemisissä. Häpeää omaa huonouttaan aivan valtavasti. Hän kertoi minulle ihan selkeästi, että hänen täytyy olla yksin pari kuukautta, kunnes lääkehoito alkaa vaikuttamaan ja pystyy ruveta järjestelemään elämäänsä takaisin normaaliksi. Hän ei siis ole katkaissut yhteyttä minuun ilman mitään selityksiä tms. Eikä ole käyttänyt minua seksiin tai huijannut rahaa. Kaikki asiat, joita itse olen epäillyt, on jossain vaiheessa aina osoittautuneet olevan juuri niin kuin mies on sanonut. Hän ei käytä ollenkaan mitään päihteitä, tästä olen 100 % varma.
Joku ketjussa arveli, että mulla ei itselläni ole kaikki ollut ok, kun olen niin nopeasti ihastunut/rakastunut voimalla. Tuo pitää paikkansa. Sairastuin itse vakavasti 2 vuotta sitten, ihan "fyysiseen sairauteen" ja elämä on ollut melkoista taistelua sen jälkeen. Tämän kesän piti olla ensimmäinen ns. normaalikesä sitten kesän 2024, mutta eipähän ollut. Mulla oli siis varmasti joku alitajuinen tilaus uudelle ihmissuhteelle ja omista vaikeuksista johtuen tästä pieleen menneestä irti päästäminen tuntuu todella vaikealta.
Olen vielä lomalla melkein 2 viikkoa ja päivät on tyhjää täynnä, niin ajatuksilla on aikaa kiertää kehää. Omasta sairaudestani johtuen en voi lähteä mihinkään reissuun. Kesä ja loma menee hukkaan pyörittäessäni näitä samoja tyhjänpäiväisiä ajatuksia.
Joku vertasi rakkaushormoneista irtipääsemistä vieroitushoitoon ja niin mun täytyy nyt tähän suhtautua. Eli lopettaa kaikki sellainen toiminta, joka pitää ajatukset miehessä. Olen nyt ruvennut pitkän tauon jälkeen kuuntelemaan äänikirjoja ja podcasteja, keskittyminen niihin pysäyttää oman pään kelan. Varasin myös ajan työterveyspsykologille, jota mulle tarjottiin jo aiemmin sairastumiseni jälkeen, mutta en tarttunut tarjoukseen, koska ajattelin olevani riittävän vahva selviämään yksin. Sairastumiseni vaikutti paljon myös töihini ja nyt on varmaan ennen töiden alkamista syytä saada pää jotenkin kasaan.
Tämä kesä meni nyt näin, mutta minkäs teet. Kiitos vielä empatiaa osoittaneille
Mikä sairaus, voitko kertoa. Olisi helpompi samaistua tilanteeseenne ja kommentoida.