Lue keskustelun säännöt.
Hoikat, onko teillä "ruokamelua" (food noise)?
01.08.2026 |
Food noise on lähes jatkuvia ajatuksia ruoasta ja herkuista jota tekee mieli syödä. Lihavilla tyypillisesti on ongelmana food noise joka vaikeuttaa laihtumista.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ei. Olen ollut hoikka (50-55kg) koko ikäni, enkä koskaan mieti ruokaa.
Mulla sama. Ikäni olen ollut hoikka eikä ruoka pyöri mielessä. Vain silloin mietin ruokaa kun laadin viikon ruokalistan niin että miten voisin hyödyntää seuraavana päivänä edelliseltä päivältä mahdollisesti yli jääneet. Muutoin ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ottaen ei ole. SItten kuitenkin: kuukautiskierron loppupuolella mulla on päivä tai max 2 päivää, kun iskee oikein kunnon mässyt. Sikäli ymmärrän niitä, joilla on vastaavat himot päällä koko ajan: ei ole helppoa vastustaa tuollaista.
Ostan nykyään mässytettävät valmiiksi, että ei tarvitse lähteä siinä mielentilassa kauppaan.
Täysin tarpeeton termi. Yhtä hyvin "onko teillä sex noisea"
On, mutta mulla onkin ongelmia ahminnan kanssa. Joskus, kun voin paremmin, ruokamelua on vähän, joskus taas paljon. Hormonit vaikuttavat paljon myös: muutama päivä ennen kuukautisia ovat vaikeimpia.
N41, bmi 22,5
Vierailija kirjoitti:
Ei helevatan heleva.
Jos kuulee ääniä niin on psykoosissa.
Jos on pakkoajatuksia niin on mt-haasteita.
Mene hakemaan apua.
Minulla on ääni päässä, ollut niin kauan kuin muistan. Kaikissa ajatuksissa on selostaja. Vasta tutkimussa tajusin että kaikilla ei ole.
Olen kirjolla. Siihen ei ole hoitoa.
Ruokaäänikin on nälkäisenä. Arvon että mitä söisin, mitä nälkäisempi olen sitä enemmän syöminen ällöttää ja kun syön siitä tulee pahoinvointi.
Pitäisi syödä useammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana ei ollut juuri koskaan ja olin silloin hoikka. Mitä painavammaksi olen tullut, sitä useammin ruoka tulee mieleen. Ja yllättäen ei koskaan terveellinen ruoka, vaan aina herkut.
Hoikkia/normaalipainoisia koko perhe lastenlapsia myöten. Ja rakastetaan ruokaa, syömisen suunnittelua, reseptien tonkimista, kuvien kuolaamista. Ruuanlaittoon ja syömiseen käytetään aikaa ja vaivaa.
Neuroin juuri lapsenlapselleni joka söi aamiaista ja mietti jo lounasta sekä päivällistä syödessään, sukuun tulee!
Meidän onni on pieniruokaisuus ja hyvälaatuinen kotiruoka, ei vaan mätetä jotain vatsantäytettä kiireessä koskaan.
Eli eikös tuo juuri ole sitä foodnoisea?
Jotain tosi häiriintynyttä tossa kyllä on
Ai diinä että ruoka on koko perheen harrastus ja suuri nautinto?
Joku polttaa, toinen dokaa, kolmas juoksee maratoneja kntohimoisesti ja neljäs kuluttaa rahansa kosmetiikkaan ja kauneusleikksuksiin eikä kukaan ihmettele. Mutta jos pidät erinomaisesta ruuasta olematta ylipainoinen olet häiriintynyt . Ok🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin että jonkunasteista on. Ajattelen ruokaa paljon ja katselen ruokaan liittyviä videoita. Toisaalta minulle on aika vieras ajatus kuitenkin joku pakonomainen himo, joka ajaa kauppaan/jääkaapille. Saatan siis hyvinkin mehustella ajatuksella jostain herkuista, mutta saan ajatukset myös helposti muualle.
Silloin kun kärsin mielenterveysongelmista, söin todella epäterveellisesti. Kun olin käynyt kolmevuotisen psykoterapian (ei mihinkään syömishäiriöön liittyvä), aloin syödä normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Ei tee jatkuvasti mieli syödä tai napostella herkkuja, jos syö säännöllisesti eli jos verensokeri pysyy tasaisena. Ja jos käyttää myös kasvikunnan tuotteita.
Eikun nimenomaan tekee jatkuvasti mieli syödä kun koskaan ei tule oikeasti kylläinen olo niistä pienistä annoksista joita pitää naistenlehtien mukaan vetää 5-6 päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut hoikka ja mulla on aina ollut runsaasti ajatuksia ruoasta ja herkuista. Toisaalta mulle on sattunut tulemaan kurinalaisuus luonteenpiirteenä.
Minulla ei ruoka pyöri mielessä eikä nälkä kurni vatsassa koska syön 5-6 kertaa päivän mittaan ja päåaterianikin pystyn pitämään kohtuullisen kokoisina ruokailurytmistä johtuen ja nämä ovat syyt myös siihen, että pysyn hoikkana. Kun syöt kerralla valtavia ruoka-annoksia ja napostelet jatkuvasti epäterveellisiä välipaloja mahalaukkusi venyy etkä tunne kylläisyyttä jolloin sinulla pyörii ruoka ja syöminen koko ajan mielessä ja myös kilot karttuvat. Painonpudotus kannattaisi oman kokemukseni mukaan aloittaa nimenomaan ruokailurytmin muutoksella ja kerta-annoskokoja pienentämällä ja jo parissa viikossa elimistö ja mieli tottuu uuteen rytmiin ja pienempiin annoksiin eikä nälän tunne enää vaivaa. Uuteen ruokailurytmin totuttuasi voit aloittaa askel kerrallaan muuttamaan ruokavaliotasi terveellisempään ja vähäkalorisempaan suuntaan. Jos lisäät liikuntaa voit syödä lihomatta hieman enemmän kuin täysin liikkumattomana.
Olen aina ollut hoikka ja mulla on aina ollut runsaasti ajatuksia ruoasta ja herkuista. Toisaalta mulle on sattunut tulemaan kurinalaisuus luonteenpiirteenä.
Minulla ei ruoka pyöri mielessä eikä nälkä kurni vatsassa koska syön 5-6 kertaa päivän mittaan ja päåaterianikin pystyn pitämään kohtuullisen kokoisina ruokailurytmistä johtuen ja nämä ovat syyt myös siihen, että pysyn hoikkana. Kun syöt kerralla valtavia ruoka-annoksia ja napostelet jatkuvasti epäterveellisiä välipaloja mahalaukkusi venyy etkä tunne kylläisyyttä jolloin sinulla pyörii ruoka ja syöminen koko ajan mielessä ja myös kilot karttuvat. Painonpudotus kannattaisi oman kokemukseni mukaan aloittaa nimenomaan ruokailurytmin muutoksella ja kerta-annoskokoja pienentämällä ja jo parissa viikossa elimistö ja mieli tottuu uuteen rytmiin ja pienempiin annoksiin eikä nälän tunne enää vaivaa. Uuteen ruokailurytmin totuttuasi voit aloittaa askel kerrallaan muuttamaan ruokavaliotasi terveellisempään ja vähäkalorisempaan suuntaan. Jos lisäät liikuntaa voit syödä lihomatta hieman enemmän kuin täysin liikkumattomana.
Eihän tuon edellisen hoikan tarvitse laihduttaa, miksi paasaat??
Itsellä nimenomaan 5 ateriaa päivässä teki jatkuvan nälän ja foodnoisen, nyt kun syön 3x päivässä kokonaiskalorimäärä on pienempi ja olotila tasaisempi. Ei tarvetta laihduttaa.
5-6 ateriassa on jo 2-3 turhaa välipalaa joista paasaat!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut hoikka ja mulla on aina ollut runsaasti ajatuksia ruoasta ja herkuista. Toisaalta mulle on sattunut tulemaan kurinalaisuus luonteenpiirteenä.
Minulla ei ruoka pyöri mielessä eikä nälkä kurni vatsassa koska syön 5-6 kertaa päivän mittaan ja päåaterianikin pystyn pitämään kohtuullisen kokoisina ruokailurytmistä johtuen ja nämä ovat syyt myös siihen, että pysyn hoikkana. Kun syöt kerralla valtavia ruoka-annoksia ja napostelet jatkuvasti epäterveellisiä välipaloja mahalaukkusi venyy etkä tunne kylläisyyttä jolloin sinulla pyörii ruoka ja syöminen koko ajan mielessä ja myös kilot karttuvat. Painonpudotus kannattaisi oman kokemukseni mukaan aloittaa nimenomaan ruokailurytmin muutoksella ja kerta-annoskokoja pienentämällä ja jo parissa viikossa elimistö ja mieli tottuu uuteen rytmiin ja pienempiin annoksiin eikä nälän tunne enää vaivaa. Uuteen ruokailurytmin totuttuasi voit aloittaa askel kerrallaan muuttamaan ruokavaliotasi terveellisempään ja vähäkalorisempaan suuntaan. Jos lisäät liikuntaa voit syödä lihomatta hieman enemmän kuin täysin liikkumattomana.
Eihän tuon edellisen hoikan tarvitse laihduttaa, miksi paasaat??
Itsellä nimenomaan 5 ateriaa päivässä teki jatkuvan nälän ja foodnoisen, nyt kun syön 3x päivässä kokonaiskalorimäärä on pienempi ja olotila tasaisempi. Ei tarvetta laihduttaa.
5-6 ateriassa on jo 2-3 turhaa välipalaa joista paasaat!!
Mulla toimii myös parhaiten tuo kolme ateriaa päivässä, noin viiden tunnin välein klo 7, 12 ja 17, yöpaasto noin 14 tuntia. Nälkä ei ole ja paino pysyy kurissa. Liikun joka päivä jotenkin, punttia, kävelyä, astangaa, näin kesällä eniten ulkohommia, joita kyllä piisaa.
Jos alan syödä välipaloja, alan lihoa. Mulla on diabetes-geenit, nekin varmaan vaikuttaa nopeaan painonnousuun. Sitä painoa tulee siis tyyliin kolme kiloa viikossa, jos alan syödä useammin.
Foodnoisea mulla ei ole, toki on mietittävä, mitä ruokaa ostetaan, mutta en sen kummemmin mieti ruokaa ruuanteon ulkopuolella.
Olen ollut anorektisesta ylipainoiseen ja kaikkea siltä väliltä, eikä minulla ikinä ole ollut mitään jatkuvia mielikuvahaluja mistään syömisistä tai muusta mussuttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
168/57 ja aika usein on kyllä ruoka mielessä, herkut varsinkin. Lapsena sain syödä karkkia vain kerran viikossa ja koko viikon suunnittelin aina että mitä karkkia tällä kertaa ostais. Nykyään syön ihan liikaa herkkuja, mutta on mulla jonkinlaista itsekuriakin. Onneksi en liho helposti, korkein paino ollu 60 kg.
Ei ole. Syön silloin, kun vatsassani tuntuu liian voimakas nälän tunne tai jos tiedän tarvitsevani energiaa ja ravintoaineita. Esimerkiksi nyt syön puuroa, koska olen lähdössä kävelylle, eikä siellä ole yhtä mukavaa nälkäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin, että kyse olisi ruokailun aiheuttamistä äänistä (itse en voi sietää), mutta kyse olikin ruoka-ajatuksista. Eikö jokaisella ole niitä? Anorektikoilla päivä pyörii kyseisten ajatusten ympärillä.
Tosiaan anorektikoille tyypillistä.
Olen juuri ja juuri normaalipainon puolella sinnittelevä keski-ikäistyvä ihminen. Kun kuulin ensimmöisen kerran termin ruokamelu tiesin, että se minulla on ollut koko elämäni. Olin lapsena ja teininä ylipainoinen ja sen jälkeen laihtunut nykyiseen. Rakastan maha-tautia, kun hetkeksi saan ruokahimolta rauhan.
Todella tarkat rutiinit, elämäntavat, liikunta ja todellakin itsekuri ovat auttaneet minua pysymään normaalipainoisena yli 20 vuotta. Kun tämä ozempic tuli niin olen oikeasti miettinyt pitäisikö antaa lihoa 20kg ja hommata se lääke. Voisi päästä tästä orjallisesta elämästä viimeisiksi vuosiksi eroon.
Ihan uusi termi, kiitos tästä Ap. En kyllä tunnista ruokamelua itsessäni. (Luulin sinun itseasiassa ensin tarkoittavan syömisen ääniä!) Ilmeisesti syön terveellistä ruokaa riittävästi ja tarpeeksi usein, en ole liian nälkäinen, kun jatkuvat ajatukset ruoasta eivät vaivaa. Joskus toki on jotakin mielitekoja, ja välillä ostan herkkuja, mutta useinmiten mieliteot ovat jo ennättäneet mennä ohi ennenkuin menen seuraavan kerran kauppaan. En tee ruokaostoksia mielitekopohjalta, vaan suunnitellun kauppalistan mukaan. Kohtuudella mielestäni voi syödä ihan kaikkea. Ehkä ylikieltäytyiminen ja liian tarkat ruokasäännöt voivat aiheuttaa paljon tunkeilevia ajatuksia ruoasta? Nälkäisenä en kyllä mene mielelläni ruokakauppaan, silloin tekee mieli ihan kaikkia turhia herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Hoikkia/normaalipainoisia koko perhe lastenlapsia myöten. Ja rakastetaan ruokaa, syömisen suunnittelua, reseptien tonkimista, kuvien kuolaamista. Ruuanlaittoon ja syömiseen käytetään aikaa ja vaivaa.
Neuroin juuri lapsenlapselleni joka söi aamiaista ja mietti jo lounasta sekä päivällistä syödessään, sukuun tulee!
Meidän onni on pieniruokaisuus ja hyvälaatuinen kotiruoka, ei vaan mätetä jotain vatsantäytettä kiireessä koskaan.
Eli eikös tuo juuri ole sitä foodnoisea?
Jotain tosi häiriintynyttä tossa kyllä on
Ai diinä että ruoka on koko perheen harrastus ja suuri nautinto?
Joku polttaa, toinen dokaa, kolmas juoksee maratoneja kntohimoisesti ja neljäs kuluttaa rahansa kosmetiikkaan ja kauneusleikksuksiin eikä kukaan ihmettele. Mutta jos pidät erinomaisesta ruuasta olematta ylipainoinen olet häiriintynyt . Ok🤣
No eihän se nyt tervettä ole vouhkata ruuasta.
Itse syön elääkseni, en elä syödäkseni. Voi sitä syödä minun tapaani terveellisesti tekemättä siitä suurta numeroa.
Ei tee jatkuvasti mieli syödä tai napostella herkkuja, jos syö säännöllisesti eli jos verensokeri pysyy tasaisena. Ja jos käyttää myös kasvikunnan tuotteita.