Toimin opena Vantaalla ja se määrä oman äidinkielen opetusta ja uskontoja, joita luokassa löytyy, on uskomaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin tällainen saisi olla perheiden omalla vastuulla. Yhteinen katsomusaine kaikille, jossa opiskeltaisiin etiikkaa.

Kymmenen vuotta sitten lapsilla oli vielä kyky eettiseen ajatteluun ja pohdintaan. Se oli mahdollista oppia ja tautia harjaannuttaa koulussa. Tämän päivän lasten taito ajatella yhdessä on  murto-osa siitä. Kaikki lapset ryhmässä puhuivat aikaisemmin samaa äidinkieltä ja pystyttiin keskustelemaan. Opittiin kuuntelemaan ja kertomaan omista ajatuksista. Nykyään ryhmässä on 5-8 eri äidinkieltä. Mitenkäs kuvittelet, että siinä keskustellaan abstrakteista aiheista, kun ihan perussanasto on hyvin heikko. 

Yhdessä ajatteleminen on lähtökohta. Se ei onnistu, jos ei ole yhteistä kieltä. 

Nimin. Et-ope

Muuten hyvä mutta kiinnostaa tuo tauti mitä kymmenen vuotta sitten harjoitettiin koulussa? Woke?

Kukaan ei usko. Olet palstapersuincel. 

Pieni maalaiskylä. Luokassa oppilailla 5 eri uskontoa plus ateistit, shintolaisen (japanilainen) unohdin eli 6. Äidinkieliä (osa isän-) kuusi. Koulussa vain suomenkielinen opetus (vieraina kielinä englanti ja ruotsi), uskonnonopetusta kunta järjestää luterilaisille ja ortodokseille. Muut on elämänkatsomustunneilla.

Oppilaita 15. Voin kuvitella, että yli 30 oppilaan luokassa vaihtoehtoja on vielä enemmän.

Se, mitä joissain muissa maissa tehdään, ei ole suoraan relevanttia sen suhteen, mitä meidän Suomessa tulisi tehdä. Se, että jossain autoritaarisessa rotankolossa ei tehdä jotain, ei lähtökohtaisesti ole pätevä peruste sille, ettei meidän tulisi tehdä niin.

Parempi kysymys onkin tuo, että missä määrin nämä järjestelyt ovat kannattavia ja tehokkaita. Esimerkiksi yhteistä katsomusainetta voisi kannattaa sen mahdollisten hyötyjen takia. Näiden hyötyjen olemassaoloa voi perustella esimerkiksi muiden maiden vastaavista järjestelyistä kertyneen tiedon avulla, mutta perusteena ei toimi suoraan se, että muuallakin tehdään tai ollaan tekemättä jotakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi vaihtoehto? Pakottaa muut vieraan uskonnon ja kielen tunneille kun ei niistä vapautustakaan voida myöntää? Olisiko sinulle ok että lapsellesi opetettaisiin uskontoa esim.islamin näkökulmasta ja äidinkielenä espanjaa?

Ratkaisu on opettaa kaikille samaa aidosti neutraalia uskontotietoa ja muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille äidinkielen tilalla suomea.

eri

Tai ruotsia.

Jos haluaa, että porukka integroituu suomeen tulee opiskella suomen kieltä. Juhlapuheissa suomi on kaksikielinen maa mutta oikeasti tilanne on ihan toinen. Jos ei asu jossain pienessä länsi-suomen rannikkopitäjässä niin todellisuudessa tarvitset suomen kieltä eikä pelkällä ruotsilla pärjää. Suorastaan haitallista laittaa nämä tulijat opiskelemaan ruotsia ennenkuin osaavat suomea.

Tunnen kaksi ma*hanmuuttajaa, toinen kolmekymppinen ja toinen nelikymppinen. Molemmat olleet Suomessa pikkulapsesta asti. Molemmat kouluttautuneita ja asiantuntijatyössä. Mutta vain toinen puhuu suomea ilman aksenttia ja mieltää nykyään suomen äidinkielenään, toisella keskusteluissa ja töissä ajoittain ongelmia ymmärtää suomea. Tällä jälkimmäisellä tuttavapiiri tuntuu muodostuvan enimmäkseen synnyinmaansa ihmisistä ja hän ei puhu vapaa-ajallaan juurikaan suomea.

Minusta tuohon seikkaan pitäisi pureutua tarkasti: miksi toinen oppii kielen ja integroituu täysin, ja toinen (joka pitää nimenomaan kiinni siitä synnyinmaansa kielestä) ei. Tuntuu, että omaan kieleen takertuminen on enemmänkin haitta, kuin hyöty.

Sukulaiseni muutti Hollantiin, sai siellä lapsia. Lapsille ei tarjottu koulun puolesta Suomen kielen tai luterilaista opetusta. Kävivät suomi koulussa viikonloppuisin.

Olen kanssa ope Vantaalla. Ne on suomalaiset kristityt ja persut, jotka ei suostu muuttamaan katsomusainetta kaikille yhteiseksi että syytä niitä äläkä maahanmuuttajia. Monelle on yllätys, että on opetusta omassa uskonnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi vaihtoehto? Pakottaa muut vieraan uskonnon ja kielen tunneille kun ei niistä vapautustakaan voida myöntää? Olisiko sinulle ok että lapsellesi opetettaisiin uskontoa esim.islamin näkökulmasta ja äidinkielenä espanjaa?

Ratkaisu on opettaa kaikille samaa aidosti neutraalia uskontotietoa ja muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille äidinkielen tilalla suomea.

eri

Ei, vaan opettaa reilusti kristinuskoa luterilaisessa maassa. Faktoina, jotka herättävät kysymyksiä ja kyseenalaistamista. Lapsilla olisi sitten kunnolla joku mitä vastaan teininä protestoida ja arvoja mitä kyseenalaistaa. Nykyään lapset on ihan hukassa, kun kaikki on niin joustavaa ja kaikki pitäisi itse keksiä uudelleen. Meidän aikana pystyi sentään kunnolla kapinoidaan ja haistattamaan pskat vaikkapa nyt sitten uskonnoille. Se on kasvua, että saa kapinoidaan ja kyseenalaistaa. 

Entä me uskonnottomat suomalaiset? Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olemme enemmistöä.

Vierailija kirjoitti:

Kustannukset varmaan pidetään piilossa ettei ne herättäisi hämmennystä. Jokainen voi laskea, että kun yksi harvinaisemman kielen opettaja ajelee bussilla/omalla autolla pitämässä oppitunteja muutamalle lapselle 40-50 euron tuntihintaan 2 tuntia viikossa per oppilas, niin ei se aivan halpaa hupia ole.

Oma äidinkieli on ajattelun ja muiden kielten oppimisen perusta. Kustannukset ovat aika marginaalisia. Vantaalla leikattiin viime vuonna perusopetuksesta 40 miljoonaa muuttamalla yksi uskontotunti yhteiseksi ja poistamalla yksi tukitunti, eikä kukaan huomannut mitään. Vantaan opetuksen budjetti on yli 650 miljoonaa euroa, joista suurin osa menee ihan päätoimisten opettajien palkkoihin. Suurin osa oman äidinkielen opettajista on sivutoimisia ja heille ei kuulu esim. kesän palkka. Vain muutamassa kielessä kuten somali, arabia ja venäjä  on päätoiminen opettaja. 

Tätä omien uskontojen opetusta on perusteltu juuri sillä että koulussa saa neutraalia opetusta eikä joudu ekstremistien pauloihin. Ja nyt paljastuikin että Helsingissä islamin opinnot oli voinut kuitata sillä että oli käynyt moskeijan oppitunneilla. 

Eikö näitä voi järjestää etäopetuksina?

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä voi järjestää etäopetuksina?

Suomen lain mukaan perusopetusta ei voi järjestää etäopintoina kuin poikkeuslailla kuten koronassa.

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly toteaa asiasta näin:

 

Vantaalla järjestetään oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetusta noin 30–40 eri kielellä. Kaupungin Vantaan kaupunki virallisissa tietokannoissa ei ole julkaistu yhtä tarkkaa yhteismäärää opetukseen osallistuvien oppilaiden kokonaismäärälle, mutta noin 37 prosentilla Vantaan perusopetuksen oppilaista on muu äidinkieli kuin suomi.

Tekoäly: Kunnat eivät ole laissa pakotettuja järjestämään oman äidinkielen opetusta, joten sen saatavuus riippuu täysin asuinkunnasta.  

Ryhmän koko: Kunta voi asettaa ehdon ryhmän perustamiselle. Valtionavustuksen saamiseksi ryhmässä pitää yleensä olla vähintään 4 oppilasta, mutta monet kunnat vaativat käytännössä vähintään 10 oppilasta, jotta opetusryhmä voidaan aloittaa. 

Samaan aikaan toisaalla: tavalliset opetusryhmät paisuvat jopa 30 oppilaaseen, vaikka opetuskelpoinen ryhmäkoko on enintään 20. Pienryhmät käyttäytymishäiriöisille ja oppimishäiriöisille ovat ammuttuna täynnä, sinne pääsemistä voi oppilas joutua odottamaan puolikin lukukautta. Neljän hengen pienryhmäopetus maahan tulijoille (ja kaikille)  on aika hinnakasta. Myös suomen kielen opettaminen ulkomaalaisille tapahtuu pienryhmissä.

Oppilaan oman uskonnon opettamisen tapahtuu yhteiskunnan varoista, jos oppilaita on enemmän kuin kolme samasta uskonnosta! Olisi syytä kyllä todella erottaa kirkko ja koulu toisistaan, että koulun ei enää tarvitsisi opettaa mitään uskontoa, vaan se olisi kirkkojen ja uskontokuntien tehtävä. Tulisi halvemmaksikin.

Tosiasia on, että ulkomaalaisten opetus vie tajuttomasti koulun resursseja. t. äidinkielen ope yläkoulusta, ei sama ope jota kommentoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannukset varmaan pidetään piilossa ettei ne herättäisi hämmennystä. Jokainen voi laskea, että kun yksi harvinaisemman kielen opettaja ajelee bussilla/omalla autolla pitämässä oppitunteja muutamalle lapselle 40-50 euron tuntihintaan 2 tuntia viikossa per oppilas, niin ei se aivan halpaa hupia ole.

Oma äidinkieli on ajattelun ja muiden kielten oppimisen perusta. Kustannukset ovat aika marginaalisia. Vantaalla leikattiin viime vuonna perusopetuksesta 40 miljoonaa muuttamalla yksi uskontotunti yhteiseksi ja poistamalla yksi tukitunti, eikä kukaan huomannut mitään. Vantaan opetuksen budjetti on yli 650 miljoonaa euroa, joista suurin osa menee ihan päätoimisten opettajien palkkoihin. Suurin osa oman äidinkielen opettajista on sivutoimisia ja heille ei kuulu esim. kesän palkka. Vain muutamassa kielessä kuten somali, arabia ja venäjä  on päätoiminen opettaja. 

Onko sillä kulujen kannalta merkitystä, jos kolmessa kielessä on päätoiminen opettaja ja 35 kielessä on sivutoiminen opettaja?

Laskin, että 35 sivutoimista kielen opettajaa maksaa opetuksen järjestäjälle 66 300 euroa vuodessa, jos opettavat kaksi tuntia viikossa ja tuntipalkka olisi 25 e. Mukana ei km-korvauksia. Ja tämä on vain yksi kaupunki.

Ja tämän päälle vielä näitten pienten uskontojen opetus. EU velvoittaa maat järjestämään oman kielen opetusta vain vanhoille kielivähemmistöille, ei uusille viimeaikaisen maahanmuuton mukana tulleille pienille kielivähemmistöille, mutta Suomi ylisuorittaa tässäkin.

Lisää opetettavia tulee tuolta Ceutasta, kaikki nuoria miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannukset varmaan pidetään piilossa ettei ne herättäisi hämmennystä. Jokainen voi laskea, että kun yksi harvinaisemman kielen opettaja ajelee bussilla/omalla autolla pitämässä oppitunteja muutamalle lapselle 40-50 euron tuntihintaan 2 tuntia viikossa per oppilas, niin ei se aivan halpaa hupia ole.

Oma äidinkieli on ajattelun ja muiden kielten oppimisen perusta. Kustannukset ovat aika marginaalisia. Vantaalla leikattiin viime vuonna perusopetuksesta 40 miljoonaa muuttamalla yksi uskontotunti yhteiseksi ja poistamalla yksi tukitunti, eikä kukaan huomannut mitään. Vantaan opetuksen budjetti on yli 650 miljoonaa euroa, joista suurin osa menee ihan päätoimisten opettajien palkkoihin. Suurin osa oman äidinkielen opettajista on sivutoimisia ja heille ei kuulu esim. kesän palkka. Vain muutamassa kielessä kuten somali, arabia ja venäjä  on päätoiminen opettaja. 

Onko sillä kulujen kannalta merkitystä, jos kolmessa kielessä on päätoiminen opettaja ja 35 kielessä on sivutoiminen opettaja?

Laskin, että 35 sivutoimista kielen opettajaa maksaa opetuksen järjestäjälle 66 300 euroa vuodessa, jos opettavat kaksi tuntia viikossa ja tuntipalkka olisi 25 e. Mukana ei km-korvauksia. Ja tämä on vain yksi kaupunki.

Ja tämän päälle vielä näitten pienten uskontojen opetus. EU velvoittaa maat järjestämään oman kielen opetusta vain vanhoille kielivähemmistöille, ei uusille viimeaikaisen maahanmuuton mukana tulleille pienille kielivähemmistöille, mutta Suomi ylisuorittaa tässäkin.

66300 euroa on todella vähän rahaa, jos vertaa tohon 350 miljoonan budjettiin. Säästäisit siis massiiviset 0,018 %! 66300 on yhden kaikki kokemuslisät saaneen luokanopettajan työnantajapuolen palkkakustannukset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi vaihtoehto? Pakottaa muut vieraan uskonnon ja kielen tunneille kun ei niistä vapautustakaan voida myöntää? Olisiko sinulle ok että lapsellesi opetettaisiin uskontoa esim.islamin näkökulmasta ja äidinkielenä espanjaa?

Miksi kaiken maailman kultteja pitää opettaa? Se yhteinen tietopläjäys eri uskomuksista, syntyhistorioista ja muusta riittää. Äidinkielensä voi opetella perheessään. 

Toisaalta jos koulussa olisi islaminopetusta niin sitä voitaisiin jollakin tavalla kontrolloida. Kaikenlaisissa koraani- ja raamattukouluissa voidaan opettaa mitä vain.