Mihin te kaipaatte ystävää jos kaipaatte?
Haluaisin tietää mihin te koette ”tarvitsevanne” ystävää? Haetteko saman elämäntilanteen vertaistukea tai seuraa (esim lapsiperhearki tai matkustusseuraksi) vai ettekö niinkään kaipaa seuraa, mutta koette ns velvollisuutta pitää yhteyttä ystäviin mitä matkan varrella tullut tai onko matkanvarrella nyt vaan löytynyt niin huipputyyppejä että vain viihdytte heidän seurassaan? Vai pitääkö joku yhteyttä kavereihin ihan vain hyötymielessä (näin anonyymipalstalla kun olemme)? Eli kiinnostaisi teidän ajatukset ystävyydestä. Itse koen kaipaavani seuraa lähinnä vain maailmankuvan laajentamiseen, eli pohdintaseuraa. Minulla ei ole ystäviä koska sellaista sielunsiskoa en ole löytänyt, että viihtyisin seurassa, enkä kaipaa ketään kysymään miten voin tai mihinkään kuulumisten läpikäyntiin. Maailmaa avartavia keskusteluita vain kaipaan, en niinkään ystävää.
Kommentit (25)
En mitään, olen tottunut olemaan ilman, ainut ystävä muutti kun oli vielä ala-asteella muualle.
Hauskanpitoon ja hengailuseuraksi lähinnä. Välillä voi sopivassa hetkessä keskustella luontevasti vakavampiakin, mutta niissä ei ryvetä eikä oteta yhteyttä vain jos tarvitsee ”syvällistä” keskusteluseuraa.. täysin kyllästynyt tollasiin, haluan painoituksen enempi kevyeen ja hauskaan olemiseen.
Minulla on tosi tosi paljon kavereita joiden kanssa nähdään eri harrastusten tiimoilta. Kimppakyydeillä jutellaan henkeviä, pidetään yhteyttä chattiryhmissä yms ja joskus harvoin jopa vapaa-ajalla. Tykkään tehdä yhteisiä projekteja ja yhteistyötä liittyen samoihin mielenkiinnon kohteisiin ja tavoitteisiin, mutta en todellakaan ala avautua esimerkiksi omista ongelmista kovin sysällisesti. En myöskään ole kiinnostunut mitä tekevät työkseen tai onko heillä lapsia yms.
Voimme olla henkisesti hyvin lähellä siinä hetkessä ja jakaa tunteellisiakin asioita. Mutta ahdistaa jos joku alkaa kysellä liikaa vaikka lounaalle tai että mitä mun puolisolle kuuluu yms, eli tunkeutua elämään. Tai lähettelemään turhanpäiväisiä viestejä ja meemejä joka toinen päivä
Suihin otto, oma selkä niin kankea ettei taivu.
Viihdyn heidän seurassaan ja olen sosiaalinen ihminen että ihan seuraksi olen kaivannut. Toki tuemme myös toisiamme ja jaamme elämään iloja ja suruja.
Ryyppykaveriksi ja pelaamaan golfia.
Yhdessä elämiseen vaikka ei asuttaisi saman katon alla. Keskusteluihin tietysti: sekä arkisiin että muihin. Elämän jakamista. Kun ikää tulee niin asuinpiiri tulee rajallisemmaksi ja olisi ihanaa jos olisi ystävä lähellä jakamassa sen ja voisi vaikka pitää kädestä kiinni. Minulta on nyt liian moni kuollut ja olen jäänyt aika ypöyksin. Tarttee keksiä kaikenlaista 'menemistä'. Tarttee pohtia paremmalla ajalla mihin sitä ystävää tarvitsen. Tarvitseminen voi olla väärä sana.
Ei ole löytynyt sielunsiskoja eikä sielunveljiä
Keskusteluihin, peilaamaan omia ajatuksiani ja saamaan uusia ideoita.
Ettei tarvitsisi olla yksin eikä kokea yksinäisyyttä
Hauskanpitoon
Harrastamiseen
Ajatusten ja ideoiden jakoon
Vertaistukeen
Joskus harvoin avuksi johonkin pieneen
Haluaisin, että olis samalla paikkakunnalla joku, jonka kanssa voi tehdä asioita. Esim. käydä rannalla, terassilla, kahvilla, viettää iltaa, liikkua. Ei jatkuvasti kuitenkaan, mutta silloin tällöin. Ja jolle vois jakaa kaikki pöljät jutut, joita tapahtuu. Sellainen peruspositiivinen, kevyttä seuraa. Saa olla myös kriittinen ja valittaa, mutta ei jaksa velloa eikä niitä syvällisiäkään kovin usein enää jaksa. Samantyyliset arvot olis kiva. Porukkakin kävisi, josta aina tilanteen mukaan saisi seuraa, muttei olisi pakkoa kellekään.
Vierailija kirjoitti:
En minä kaipaa ystävään mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Pidän yhteyttä ihmisiin, joista pidän.
Sama. E
Ap tässä. Kiitos vastauksista (lisääkin saa esittää). Saan tästä vastauksia siihen miksei seurani ole kovin haluttua. Jos ymmärsin oikein niin moni kaipaa mieluiten kevyttä juttuseuraa tai seuraa tekemiseen. Olen varmasti liian syvällinen pohdiskelija useimpien seuraan. Sitä tosin olen arvellutkin mutta eihän sitä voi keneltäkään mennä kysymään, että miksi et viihdy seurassani 😁
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kiitos vastauksista (lisääkin saa esittää). Saan tästä vastauksia siihen miksei seurani ole kovin haluttua. Jos ymmärsin oikein niin moni kaipaa mieluiten kevyttä juttuseuraa tai seuraa tekemiseen. Olen varmasti liian syvällinen pohdiskelija useimpien seuraan. Sitä tosin olen arvellutkin mutta eihän sitä voi keneltäkään mennä kysymään, että miksi et viihdy seurassani 😁
Näin anonyymisti suoraan sanottuna, koen itse syvälliset pohdiskelijat usein turhan raskaina ihmisinä. Et ole mikään filosofinen guru jonka pohdinnat olisivat kovin kiinnostavia tai antaisi kuulijalle oikeastaan mitään. Vaan ihan perus tyyppi jonka sisäisen maailman aivoituksia pitäisi jaksaa kuunnella ties kuinka pitkään.
Moni ns syvällinen tyyppi ei osaa normaalia sosiaalista tutustumisvaihetta lainkaan ja olettaa että puolituntematon alkaa avautua yksityisistä asioistaan saman tien. Et ole oikeutettu mun sisäiseen maailmaan heti kättelyssä. Enkä minä ole kiinnostunut puolitutun pohdinnoista.
Ongelma on minusta sosiaalinen kömpelyys, rajattomuus ja ylikorostunut tunne siitä että oma pohdinta on antoisaa kuunneltavaa
”Näin anonyymisti suoraan sanottuna, koen itse syvälliset pohdiskelijat usein turhan raskaina ihmisinä. Et ole mikään filosofinen guru jonka pohdinnat olisivat kovin kiinnostavia tai antaisi kuulijalle oikeastaan mitään. Vaan ihan perus tyyppi jonka sisäisen maailman aivoituksia pitäisi jaksaa kuunnella ties kuinka pitkään.”
Voi hyvin olla juuri näin. Mutta en koe avautuvani omista asioistani enkä halua muidenkaan avautuvan. Ihan vain eri ideologioiden tai maailmankatsomusten pohdiskelua kaipaan tai tieteestä voisin jutella, yleisellä tasolla mutta jotka kuitenkin ovat kantaaottavia eli ei small talkia. Eikä minun tarvitse mikään guru olla, hienoa olisi jos toinen olisi sillä tapaa, että tarjoaisi eri näkökulmia.
Vierailija kirjoitti:
Keskusteluseuraksi
Voi keskustella myös tuntemattomien kanssa, esimerkiksi bussipysäkillä.
En minä kaipaa ystävään mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Pidän yhteyttä ihmisiin, joista pidän.