Olen sitä mieltä, että lapset pitäisi ottaa pois masentuneilta ja muilta hulluilta

Ei ole aikaa masennuksille ja sitäpaitsi lapset pitää hoitaa hyvin kun kerta on niitä hankkinut, oli " masennusta" tai ei.



Oikeat sairaudet on erikseen.

Masennuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä



Masennus on sairautena usein perinnöllisten, neurobiologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksen seurausta.



Geneettisillä tekijöillä on todettu olevan noin puolessa tapauksista selvä yhteys mielialahäiriön synnyssä. Tutkimuksissa on todettu, että masentuneiden vanhempien lapsilla on 40% riski sairastua vakavaan masennukseen 20 ikävuoteen mennessä. Syy-yhteydet ovat kuitenkin hyvin monimut-kaiset ja kyseessä on todennäköisesti perimän ja ympäristön yhteisvaikutus.



Neurobiologisia ilmiöitä tutkittaessa on havaittu, että masentuneiden potilaiden aivojen välittäjä-ainesysteemeissä on todettu häiriöitä. Erityisesti on tutkittu serotoniinin, noradrenaliinin, dopa-miinin ja kasvuhormonin merkityksiä.



Masennuksen esiintyminen



Tutkimuksissa on masennusta todettu esiintyvän 1-4% jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lapset tutkimuksessa todettiin, että vakavaa masennusta esiintyi 3,4%:lla 8-vuotiaista koululaisista.



Nuoruusiän aikana yli 8%:lla nuorista esiintyy masennusta. Masennuksen elämänaikainen esiintyvyys aikuisikään mennessä on 15-20%. Ennen nuoruusikää masennusta esiintyy yhtä paljon tytöillä ja pojilla. Nuoruusiässä tytöillä masennuksen esiintyvyys on kaksinkertainen poikiin verrattuna.



Masennuksen tunnistaminen



Käsitteenä masennus on hyvin monimuotoinen, synnyltään psykobiologinen perusreaktio, joka koskettaa lähes kaikkia ihmisiä jossain elämän vaiheessa. Masennus voi ilmetä merkkinä, oireena, oireyhtymänä tai häiriönä.



Merkkinä tai signaalina ilmetessään masennus tarkoittaa lyhytkestoista, ohimenevää tunnetilaa, johon voi liittyä kasvojen ilmeet, vähentyneet liikkeet ja eleet sekä kontaktista vetäytyminen. Masennuksen merkit ovat tyypillisesti lyhytkestoisia, hyvin tavallisia ja jokapäiväisiä.



Sen sijaan masennusoireet ovat pidempään jatkuvia ja voimakkaampia ja niitä voi esiintyä pitkäaikaisissa kuormittavissa tilanteissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi menetyksiin, muutoksiin ja epäonnistumisiin. Masennus ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja oireettomiakin kausia esiintyy.



Oire-yhtymänä tai häiriönä ilmetessään surullinen mieliala on yleensä hyvin voimakas ja pitkäkestoinen ja haittaa selvästi jokapäiväistä elämää. Ajoittain voi esiintyä kuitenkin oireettomiakin kausia.



Masennuksen voi tunnistaa oirekriteereiden perusteella. Lapsilla ja nuorilla tavataan sekä yleisiä oireita että myös ikä- ja kehitysvaiheisiin liittyviä oireita, joiden tunnistaminen on myös tärkeätä. Voimassa olevassa ICD-10-tautiluokituksessa masentuneisuuden yleiset kriteerit ovat kaikissa ikäluokissa samat.



Masennuksen pääoireet (ICD-10)



Masentunut mieliala



Kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia elämästä



Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen



Masennuksen muut oireet (ICD-10)



Keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen



Itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen



Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet



Niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta



Itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset



Unihäiriöt



Huonontunut ruokahalu



Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen.



Lievässä masennuksessa edellytetään ainakin kahta pääoiretta ja kahta muuta oiretta ja kesto on vähintään kaksi viikkoa. Oireet tuntuvat useimmiten potilasta häiritseviltä ja vaikuttavat jossain määrin arkielämän sujumiseen.



Keskivaikeassa masennuksessa edellytetään kahta pääoiretta ja kolmesta neljään muuta oiretta. Kesto on vähintään kaksi viikkoa ja masennus aiheuttaa huomattavaa haittaa esim. koulunkäynnille tai ihmissuhteille. Kummassakin edellä mainitussa sairaudenkuvassa voidaan erikseen erottaa myös masennus, johon liittyy elimellinen oireyhtymä, jolloin erilaisia elimellisiä oireita tulee esiintyä vähintään neljä.



Vaikea masentuneisuus voi esiintyä ilman psykoottisia (=todellisuuden taju pettää) oireita tai psykoottisten oireiden kanssa. Vaikeassa masennuksessa esiintyy kaikki kolme pääoiretta ja neljä muuta oiretta, joista joidenkin tulisi olla vaikeita. Psykoottiseen masennukseen liittyvät lisäksi deluusioita eli harhaluuloja ja hallusinaatioita eli aistiharhoja.



Masennusoireet voidaan havaita lapsen käyttäytymisestä ja ne ilmenevät eri ikäkausina lapsen kehitysvaiheen mukaisesti ja ovat yhteydessä mm. lapsen motoriseen kehitykseen, kielen ja ilmaisukyvyn tasoon sekä temperamenttiin. Oireet voivat olla seurausta yrityksestä selviytyä masennuksesta tai pyrkimyksestä estää masennuksen esiintulo.



Vauvan masennus



Vauvan masennusta arvioitaessa tulee arvioida varhaista vuorovaikutusta sekä tunnistaa puutteel-lisen vuorovaikutuksen piirteet.



Vauvan masennuksen ilmenemismuotoja:



Oireina ilmeettömyys tai surullinen tai tyhjä ilme



Katsekontaktin välttely



Iloton ilme



Ympäristöön suuntautuva innostus ja uteliaisuus puuttuvat



Vuorovaikutusjokeltelu vähäistä tai puuttuu



Ikätasoinen hymyily vähäistä tai puuttuu



Runsasta itkuisuutta



Valitteleva tai kitisevä itkuääni



Ärtyvyys tai jatkuva tyytymättömyys



Epäsäännöllinen nukkuminen (liian vähän tai liian paljon unta)



Syömiseen liittyvät vaikeudet



Heikentynyt lihasjänteys



Hidas motorinen kehitys tai taantuma kehityksessä







Leikki-ikäisen (2-6v.) masennus



Lapsi on totinen ja niukka ilmeiltään



Ärtynyt mieliala, levottomuus, marinaa, kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää



Ei kiinnostusta leikistä



Vetäytymistä kaveruussuhteista



Vaikeus kestää pettymyksiä-impulsiivisia aggressiivisia puuskia, tappeluja



Leikeissä kuoleman, tuhoutumisen ja epäonnistumisen teemoja



Uni- ja syömishäiriöt, somaattiset ongelmat



Onnettomuusalttius



Kouluikäisen (7-12v.) masennus



Masennus alkaa muistuttaa ilmeiltään ja oireiltaan aikuisen masennusta. Lisäksi esiintyy muuta moni-ilmeistä oirehdintaa mukaan lukien somaattiset oireet.



Mikään ei huvita tai kiinnosta



Koulumenestys ei vastaa kykyjä (alisuoriutujat)



Vetäytyminen ystävyyssuhteista



Lapsi ilmaisee ja verbalisoi masentunutta mielialaa



Aggressiivista, tuhoavaa käytöstä



Itsekritiikki, negatiivinen minäkuva



Itsetuhoinen käytös



Tapaturmat ja intoksikaatiot (=lääkeaine- ja alkoholimyrkytystilat)



Pellefasadit



Nuoren (13-18v.) masennus



Nuoruusiän kehitykseen kuuluu normaalistikin mielialan vaihteluja. Normaali alakuloisuuden tunne ei kuitenkaan vaikuta nuoren toimintakykyyn eikä aiheuta nuoruusiän kehityksen pysähtymistä.



Muistuttaa yhä enemmän aikuisiän oireita



Mielialan muuttuminen alakuloiseksi ja synkäksi



Ärtyisyys, kiukkuisuus ja lyhytpinnaisuus



Riitelyä



Eristäytymistä



Ruokahalumuutoksia



Harrastukset eivät kiinnosta



Välinpitämättömyys itsestä



Koulutyöskentely vaikeutuu



Keskittymisvaikeudet



Epäsosiaalinen käyttäytyminen



Runsas päihteiden käyttö



Itsetuhoisuus



Seksuaalisen käytöksen ongelmat

AP:n linjoilla ollaan.