Meneekö teillä ahdistuksesta/stressistä ruokahalu?

Sama. Olen aina laihimmillani ja saan kehuja ulkonäöstäni kun menee henkisesti huonoiten.

Ei vaan päinvastoin lisääntyy.

Minulla on vähiten ruokahalua, kun olen rento ja onnnellinen.

Happi loppuu ja pierettää.

Mulla menee ruokahalu pilalle heti, kun on vähänkään stressiä. Oon jo ennestäänkin hoikka, niin ei kiva. Yritän aina syödä mahd. paljon silloin, kun on tasaista ja ruoka maistuu. Harmi vaan, kun läski ei tartu vaikka oon viiskymppinen. 

Menee. Stressaantuneena laihdun olemattomiin mittoihin ja sitten on vaan väkisin alettava syömään.

Syön silloin aina pakosta ruoka-aikaan. En haluaisi.

Minulla stressi aiheuttaa ahmimista.

Minulle käy päinvastoin. Syön stressiin. Kai tämä liittyy taistele- tai pakenereaktioon. Kun jää taistelemaan tarvitsee paljon energiaa. Jos pakenisin en varmaan söisi kovin paljon, että jaksaisin juosta.

Mulla stressi vie kokonaan nälän tunteen.

Voin olla koko päivän syömättä, enkä tunne nälkää ollenkaan. Syön väkipakolla jotain, vaikka ei ole nälkäkään.

Just toisin päin. Tietenkin, vi ttu, just toisin päin.

Ennen aiheutti ahmimista, nyt ei maistu mikään jos olen liian stressaantunut tai ahdistunut. 

Onko muilla sitä, että tietynlainen stressi saa ahmimaan/ruoka ei maistu? Mulla jostain syystä henkisen puolen stressi saa syömään tavallista enemmän. 

Menee. Joudun pakottamaan itseni syömään. Silloin on kyllä pitempiaikaisesta stressistä kysymys, pikkujutuista ei mene ruokahalu. Jostain syystä nukun stressaantuneena hyvin. Kai aivot yrittävät suojella itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Menee. Joudun pakottamaan itseni syömään. Silloin on kyllä pitempiaikaisesta stressistä kysymys, pikkujutuista ei mene ruokahalu. Jostain syystä nukun stressaantuneena hyvin. Kai aivot yrittävät suojella itseään. 

Ja ahdistuneena ja masentuneena siivoan maanisesti. Siisti kämppä on mulla merkki huonosta voinnista, päinvastoin kuin luulisi. 

Tottakai.

Menee. En pysty ahdistuneena syömään ollenkaan. En tosin syö paljon silloinkaan kun olen innostunut mutta se taas johtuu siitä, että silloin ei tule ruoka edes mieleen.

Stressaantuneena syön ja nukun huonosti 😩

Lievä ahdistus saa minut syömään enemmän, suuri ahdistus vie halun syödä.

Rahastressi aiheuttaa ylensyömistä koska siihen ei oikein olisi varaa. Kun saa taas kaapit täyteen ei enää tarvitse haluta niitä ruokia kun ne jo on. Monen muunkin asian kohdalla on sama juttu

Kun olen surrut perheenjäsenteni vaikeita sairauksia ja kuolemia, syöminen oli viimeinen asia joka tuli mieleen.  Ankara stressi ja suru.