Lue keskustelun säännöt.
Tilastokeskuksen tutkimus: Kuluttajat eri linjoilla kuin kerrotut talousuutiset
27.07.2026 |
Suomalaisten kuluttajien ja yritysten näkemykset eroavat toisistaan selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.
Kuluttajat ovat edelleen eri linjoilla Suomen talouskehityksestä kuin viime aikoina kerrotut
talousuutiset. Tähän vaikuttanee eniten yleinen epävarmuus, yliaktuaari Pertti Kangassalo kertoo tiedotteessa.
Puolet kuluttajista odotti työttömyyden lisääntyvän.
Kuluttajien arviot oman taloutensa tilanteesta kohenivat aavistuksen kesäkuuhun verrattuna. Arviot olivat kuitenkin yhä hyvin heikkoja.
Tilastokeskuksen mukaan seuraavan vuoden aikana vain noin kymmenes kuluttajista ennakoi lisäävänsä kestotavaroiden kulutustaan. 39 prosenttia arvioi vähentävänsä sitä.
Yritysten tunnelmat ovat valoisammat kuin kuluttajien. Vaikka tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi EK:n suhdannebarometristä selviää.
Yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski.
Jopa 53 prosenttia elinkeinoelämän vastaajista raportoi heikon kysynnän vaivaavan liiketoimintaa.
Kotitalouksissa on erittäin heikko tilanne, joka johtuu nykyisen Orpon oikeistohallituksen leikkauksista.
Mitään parannusta tilanteeseen ei tule ennen kuin hallitus saa lähtöpassit.
Kotitalouksien menot vaan lisääntyvät kaiken aikaa, eikä tulot kasva ollenkaan.
Jokainen tajuaa että se yhtälö ei toimi, paitsi nykyinen hallitus, joka sitä ei ymmärrä.
Viikonloppuna valtiovatainministeri Purran toimesta rähistiin taas uusista tulevista leikkauksista, joita kuulemma on pakko tehdä.
Valo tunnelin päässä kajastaa vain eduskuntavaalien ansiosta, toivottavasti kyseessä ei ole vain tunnelin heikko valaistus.
Kommentit (2)
Kuluttajilla on realistisempi näkemys kuin unelmahötön myyjillä. Muistakaa kokoomus on mainostoimisto. Siis just sellainen unelmahötön myyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhuollon menot: Eurostatin ja Euroopan komission tilastojen mukaan Suomi käyttää terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vähemmän rahaa kuin EU-maat keskimäärin.
Suomen terveysmenojen osuus BKT:stä on noin 10,3 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on noin 11 prosenttia. Kärkimaat: Esimerkiksi Saksassa (11,7 %), Ranskassa (11,5 %), Itävallassa ja Ruotsissa (molemmat 11,2 %) terveydenhuoltomenojen suhde BKT:hen on selvästi Suomea suurempi.
Suomessa myös terveydenhoidon asiakasmaksut ovat kovassa nousussa, jopa puolella verrattuna edellisen hallituksen kauteen. Lisäksi on tulossa voimaan tukku kokonaan uusia maksuja.
Julkiset kokonaismenot: Sen sijaan Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa BKT:hen (lähes 60 %) ovat Euroopan suurimpia, mikä johtuu muun muassa eläkejärjestelmän rakenteesta erityisesti työeläkkeistä ja julkisen sektorin laajasta palveluvastuusta.
Kansainvälisissä vertailuissa (kuten Eurostat ja OECD) Suomen julkiset menot näyttävät poikkeuksellisen suurilta nimenomaan eläkejärjestelmämme rakenteen vuoksi: Koko eläkejärjestelmä työeläkkeineen lasketaan julkiseksi, toisin kuin monissa muissa maissa.
Suomessa myös yksityisalojen lakisääteiset työeläkkeet (kuten Ilmarisen tai Varmon maksamat) ja niiden rahastot luokitellaan osaksi julkista sektoria.
Bruttoperiaate: Julkisiin menoihin kirjataan eläkkeet täysimääräisinä. Se, että eläkeläiset maksavat eläkkeistään takaisin merkittävän määrän tuloveroja julkiselle sektorille, ei vähennä tilastoitujen julkisten menojen kokonaissummaa.
BKT-suhde: Kaikki lakisääteiset eläkkeet lohkasevat tällä hetkellä jo yli 14 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Muihin maihin verrattuna Suomen julkinen sektori ei siis välttämättä kuluta enemmän rahaa pelkkään hallintoon tai palveluihin, vaan tilastoja kasvattaa se, että kierrätämme lähes kaiken eläketurvamme julkisen järjestelmän kautta.
Suomen julkisen sektorin työntekijämäärä on Pohjoismaiden pienin.