Luuleeko joku oikeasti, että köyhien työttömien elämä on rentoa ja kivaa?
Itse mietin taas aamuyöhön saakka, että miten ihmeessä selviän hengissä näin vähillä rahoilla.
Kommentit (120)
Se voi olla rentoa ja kivaa, jos ei välitä esim. sellaisista asioista kuin syöminen ja laskujen maksaminen.
Ensi kuussa itselläni esim. tulossa laskut kahdesta hammaslääkäristä ja erikoislääkäristä. Tämä tarkoittaa, että ruokabudjetti tulee olemaan nolla euroa. Tulossa taitaa olla myös kotivakuutuksen toinen erä, lääkelaskut ja tietenkin muut pakolliset menot. Vuokra pitää maksaa, jotta ei saa häätöä eli osa laskuista menee ulosottoon ja ruokaa ei saa ostettua. Tällainen jos on jonkun mielestä kivaa ja rentoa niin onnittelen siitä mielenlaadusta.
Jos joku on onnistunut saamaan perintöä monta tuhattakin euroa, silloin elämä hymyilee, jos ei ole edunvalvojana vaivana. Mulla on tällainen. Kummatkin. En saa esim ostaa uutta, parempaa pyörää, kun äitini 80+ on mennyt valehtelemaan sille, etten mä mukamas osaa huolehtia pyörästä ! Kuka vammainen osaakaan ? En mä ole koskaan sirotellut/heitellyt asfaltille yms mitään pikku kiviä yms, että jonkun polkupyörän kumit on puhjenneet yms. Miksi niin tekisin ? En ole idiootti. Aina pitää olla vaihtamassa takapyörän kumit, ja sitten ne menee heti taas. Pitää kuulemma vain mennä lähimpään pyörä korjaamoon, joka on kaupungilla, ja itse asun hiukan kauempana, enkä kehtaa bussilla sinne mennä. Joka sekuntiko sinne ? Se, jos mikä, on täysin rahan tuhlausta. Uuden saa paljon halvemmalla !
Vierailija kirjoitti:
Se voi olla rentoa ja kivaa, jos ei välitä esim. sellaisista asioista kuin syöminen ja laskujen maksaminen.
Ensi kuussa itselläni esim. tulossa laskut kahdesta hammaslääkäristä ja erikoislääkäristä. Tämä tarkoittaa, että ruokabudjetti tulee olemaan nolla euroa. Tulossa taitaa olla myös kotivakuutuksen toinen erä, lääkelaskut ja tietenkin muut pakolliset menot. Vuokra pitää maksaa, jotta ei saa häätöä eli osa laskuista menee ulosottoon ja ruokaa ei saa ostettua. Tällainen jos on jonkun mielestä kivaa ja rentoa niin onnittelen siitä mielenlaadusta.
Kyllä noihinkin saa toimeentulotukea yleensä.
Minäkin olen saanut.
Joutuu siinä papereita täytteleen tosin, hyvinvointialueelle laskun kohtuullistamista pyytäen yms.
Kerran olin työttömänä. Koko ajan ihan jäätävä stressi. Muuten oisin kai ottanut melko rennosti mutta silloiselle puolisolle oli maailmanloppu ja häpesi minua. Nykyään jos jäisin työttömäksi, uskoisin että osaisin myös olla mutta pelkäämpä että mun cv:llä töihin joutuisin liian pian takaisin..
Vierailija kirjoitti:
Oma elämäni on tosi rentoa!
Ette saa mua ikinä töihin kun olen teitä älykkäämpi! ;DDDDDD
-winner-
Sori winner, mutta et ole vieläkään oppinut että jumalanpelko on viisauden alku.
En luule mitään. Olen lopen kyllästynyt tähän köyhät sitä ja köyhät tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa opiskelijanelämältä. Toki sillä erotuksella että olen kesät töissä, ja joudunn ottamaan lainaa.
Opiskelijaelämän loppumispäivä vaan on suunnilleen tiedossa ja sen ajan kestää kyllä. Työttömyydelle ei näy loppua eikä ole mahdollisuutta edes tilapäisesti parantaa rahatilannettaan lainalla.
Ap
Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisin rentoa, muttei niin kivaa. Kesäisin on rentoa ja kivaa!
Käyn joka viikko tallinnasta hakemassa myyntisatsin röökiä ja lonkeroa. Välistä jää itselle parit ilmaiset lonkerolootat.
Aihe oli köyhien työttömien elämä, eikä meidän varakkaiden työttömien elämä.
En minä ole mitenkään varakas työtön, mutta elän ihan kyllin hyvää elämää. Kala tulee merestä ja liha metsästä. Kaverin pellolta saa perunat. Sellaista luonnon läheistä elämää jota rutiköyhät ovat Suomessa kautta aikojen eläneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä rahamäärästä ahdistuminen on loppujen lopuksi monessa tilanteessa filosofinen kysymys.
Itse esim. en ahdistu jos viikoksi rahaa käytössä 60 euroa. Saan sillä ruoan pöytään ja erittäin antoisat harrastukset päälle samalla rahalla.
Tottakai mikäli oikeasti nälässä eläminen uhkaa eikä pysty mitään harrastamaan, niin voi hetkellisesti hieman ahdistaakin. Rahattomuus ei kenelläkään tässä maassa voi olla jokaviikkoinen. Max kerran kuussa kuun lopussa.
Mulla on rahaa käytössä 50 euroa viikossa. Kahdelle ihmiselle.
Ap
Ja tämä tilanne on jatkuva eikä mikään loppukuun satunnainen ongelma.
Ap
No, mitä olet ajatellut tehdä? Marista aamusta iltaan kuvitellen, että olet jotenkin mielenkiintoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se voi olla rentoa ja kivaa, jos ei välitä esim. sellaisista asioista kuin syöminen ja laskujen maksaminen.
Ensi kuussa itselläni esim. tulossa laskut kahdesta hammaslääkäristä ja erikoislääkäristä. Tämä tarkoittaa, että ruokabudjetti tulee olemaan nolla euroa. Tulossa taitaa olla myös kotivakuutuksen toinen erä, lääkelaskut ja tietenkin muut pakolliset menot. Vuokra pitää maksaa, jotta ei saa häätöä eli osa laskuista menee ulosottoon ja ruokaa ei saa ostettua. Tällainen jos on jonkun mielestä kivaa ja rentoa niin onnittelen siitä mielenlaadusta.
Kyllä noihinkin saa toimeentulotukea yleensä.
Minäkin olen saanut.
Joutuu siinä papereita täytteleen tosin, hyvinvointialueelle laskun kohtuullistamista pyytäen yms.
Riippuen hyvinvointialueesta laskuihin joko saa tai ei saa alennusta. Meidän alueella esim. tasasuuruisiin maksuihin ei saa alennusta, niin on linjattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa opiskelijanelämältä. Toki sillä erotuksella että olen kesät töissä, ja joudunn ottamaan lainaa.
Opiskelijaelämän loppumispäivä vaan on suunnilleen tiedossa ja sen ajan kestää kyllä. Työttömyydelle ei näy loppua eikä ole mahdollisuutta edes tilapäisesti parantaa rahatilannettaan lainalla.
Ap
Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri!
Yhyyy, kukaan ei ymmärrä mun uhriasemaa, yhyyy. Kaikessa on aina kyse näistä. Mitään ei saisi muut yrittää kun se on heti pois köyhiltä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, kun saa nukkua rajattomasti ja loikoilla koko päivän.
Olen ollut sekä työttömänä että työläisenä, ja työttömänä nukun usein paljon huonommin, koska silloin tulee herkemmin valvottua. Nuorena se ei vaikuttanut niinkään, mutta vähän vanhempana se valvominen "pilaa" seuraavan päivän, ihan sama kuinka pitkään sitä nukkuu.
Mitä taas tulee loikoiluun, niin suurimmalle osalle se ei ole millään muotoa rentouttavaa, koska se ei tapahdu omasta tahdosta ja siihen liittyy usein myös yksinäisyyttä, josta sitten seuraa herkästi kaikenlaisten asioiden märehtimistä.
Toki joillekin se varmasti on rentouttavaa se työttömyyskin, mutta suurin osa ei siitä nauti, kun monesti on se kaveripiirin ainoa työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa opiskelijanelämältä. Toki sillä erotuksella että olen kesät töissä, ja joudunn ottamaan lainaa.
Opiskelijaelämän loppumispäivä vaan on suunnilleen tiedossa ja sen ajan kestää kyllä. Työttömyydelle ei näy loppua eikä ole mahdollisuutta edes tilapäisesti parantaa rahatilannettaan lainalla.
Ap
Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri! Työtön on uhri!
Yhyyy, kukaan ei ymmärrä mun uhriasemaa, yhyyy. Kaikessa on aina kyse näistä. Mitään ei saisi muut yrittää kun se on heti pois köyhiltä.
Minä olen jo myöntänyt tappion ja muutin metsään. Suomi toimii nyt köyhien tahdon mukaan. Pyrin kuluttamaan, yms mahdollisemman vähän ja näin yhteiskunta eli muut ihmiset hyötyy minusta mahdollisemman vähän. Vaikka tekoni on vain symbolinen voin itse paremmin kuin koskaan ennen kun olen ottanut tämän köyhien asenteen, minäminäminä. Minähän olen se tärkein.
On kuin löysässä hirressä olisi,Joka päivä jännitys mitä tänään.Kävin työpajat monta kertaa oliko yli2v.,amm.kuntoutuselvitys,samaan aikaan joku kuntoutus ,kaksi kuntoutusta yhteensä.Sairastuin töissä 2010 vakavasti eli minusta mihin tahaan töihin olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, kun saa nukkua rajattomasti ja loikoilla koko päivän.
Olen ollut sekä työttömänä että työläisenä, ja työttömänä nukun usein paljon huonommin, koska silloin tulee herkemmin valvottua. Nuorena se ei vaikuttanut niinkään, mutta vähän vanhempana se valvominen "pilaa" seuraavan päivän, ihan sama kuinka pitkään sitä nukkuu.
Mitä taas tulee loikoiluun, niin suurimmalle osalle se ei ole millään muotoa rentouttavaa, koska se ei tapahdu omasta tahdosta ja siihen liittyy usein myös yksinäisyyttä, josta sitten seuraa herkästi kaikenlaisten asioiden märehtimistä.
Toki joillekin se varmasti on rentouttavaa se työttömyyskin, mutta suurin osa ei siitä nauti, kun monesti on se kaveripiirin ainoa työtön.
Älä jaksa. Ihan lepposaa tämä on. En herää öisin hiestä märkänä murehtimaan, kun tähän on jo niin tottunut.
Vierailija kirjoitti:
On kuin löysässä hirressä olisi,Joka päivä jännitys mitä tänään.Kävin työpajat monta kertaa oliko yli2v.,amm.kuntoutuselvitys,samaan aikaan joku kuntoutus ,kaksi kuntoutusta yhteensä.Sairastuin töissä 2010 vakavasti eli minusta mihin tahaan töihin olisi ollut.
Jaa, minulla on ihan selkeät rutiinit, eikä päivät tarjoa mitään uutta. Käyn lenkillä, syön, palstaisen ja nukun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se, kun saa nukkua rajattomasti ja loikoilla koko päivän.
Olen ollut sekä työttömänä että työläisenä, ja työttömänä nukun usein paljon huonommin, koska silloin tulee herkemmin valvottua. Nuorena se ei vaikuttanut niinkään, mutta vähän vanhempana se valvominen "pilaa" seuraavan päivän, ihan sama kuinka pitkään sitä nukkuu.
Mitä taas tulee loikoiluun, niin suurimmalle osalle se ei ole millään muotoa rentouttavaa, koska se ei tapahdu omasta tahdosta ja siihen liittyy usein myös yksinäisyyttä, josta sitten seuraa herkästi kaikenlaisten asioiden märehtimistä.
Toki joillekin se varmasti on rentouttavaa se työttömyyskin, mutta suurin osa ei siitä nauti, kun monesti on se kaveripiirin ainoa työtön.
Älä jaksa. Ihan lepposaa tämä on. En herää öisin hiestä märkänä murehtimaan, kun tähän on jo niin tottunut.
Mäkin olen tehnyt pätkätöitä jo 90-luvulta ja minulla on ihan selkeät rutiinit. Välillä on töitä ja välillä ei.🤷
Amatööri. Mitä se murehtiminen höydyttää? Asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.
Sinun oman pään pyhä totuus on nyt se totuus, jota pitää levittää kuin jotain evankeliumia? Ei me köyhät kuuluta johonkin ihme uhrikerhoon ja olla samaan valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eikä me olla Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin rikkaatkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän köyhiä hamstraajia, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia ja surullisia.
Ymmärrän hyvin sen ärsytyksen joka syntyy koko ajan jatkuvasta valittamisesta. Alas sieltä ristiltä ulisemasta, olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin.
Ja tämä tilanne on jatkuva eikä mikään loppukuun satunnainen ongelma.
Ap