Missä vaiheessa menetitte uskon AAA-peleihin?
Itse jaksoin Last of Us 2 -pc-version vielä kahlata läpi, kun ilmestyi. Ja Jedi Survivorin. Sitten riitti.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Viimeinen pisara oli tämä "et omista mitään ja olet onnellinen" - meininki, eli et omista enää ostamaasi vaan maksat jostain helvetin lisenssistä jolla saat pitää peliä "vuokralla" kunnes huorrrrannnpenikka pelistudio päättää kumota vuokraoikeutesi. Jos ostaminen ei ole omistamista, piratismi ei ole varastamista. Tosin itse en enää jaksa vääntää näistä tulkinnoista, jäin pelaamisesta suosiolla eläkkeellä Playstation 3n jälkeen. Näin alan 1990-luvun kulta-ajat ja tyydyn siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Ja todennäköisesti joku jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osan jatko-osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Noita budjetteja pitäisi muuten aivan oikeasti alkaa karsimaan. Tietyn pisteen jälkeen tulee ns. "diminishing returns", eli tuotantoon laitettu raha ei tule enää takaisin. Voitto pienenee koska on epärealistista odottaa peleissä liikkuvan noin paljon voittoa. Lisäksi nuo megabudjetit tukahduttavat riskinoton, mikä tapppaaa luovuuden ja käytännössä estää tulevien (kultti)klassikoiden synnyn. Menneissä klassikoissa on aina ollut sitä tiettyä rouheutta ja epätäydellisyyksiä, kenties sopimattomuuttakin joista se suosioon vienyt kulttimaine on peräisin. Mutta nykyisillä budjeteilla rahoittajat eivät halua enää ottaa tuommoisia riskejä, sillä lopputulemalla että nyt kaikki on mielikuvituksetonta harmaata paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Mikä on kolmen i:n i d i o o t t i?
En ole pelannut yli 20 vuoteen. Olen jättänyt tällaiset addikotivat jutut käytännössä kokonaan pois, esimerkiksi alkoholin, kaikenlaiset pelit korteista shakkiin, kolikkopeleistä tietokonepeleihin, sarjaohjelmat yms. yms.
Vierailija kirjoitti:
Menetin uskoni AA-kerhoon.
Niiminäkin vuosia sitten kun nauroivat minut pihalle kaakattamasta. Terkkuja Koivukylässä läskistä.
5 vuotta sitten eli Cyberpunk 2077. Peli hädintuskin pyöri edes voimakkaimmilla tuomiopäivän tykeillä eikä ollut käytännössä lainkaan sitä mitä hypetettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Noita budjetteja pitäisi muuten aivan oikeasti alkaa karsimaan. Tietyn pisteen jälkeen tulee ns. "diminishing returns", eli tuotantoon laitettu raha ei tule enää takaisin. Voitto pienenee koska on epärealistista odottaa peleissä liikkuvan noin paljon voittoa. Lisäksi nuo megabudjetit tukahduttavat riskinoton, mikä tapppaaa luovuuden ja käytännössä estää tulevien (kultti)klassikoiden synnyn. Menneissä klassikoissa on aina ollut sitä tiettyä rouheutta ja epätäydellisyyksiä, kenties sopimattomuuttakin joista se suosioon vienyt kulttimaine on peräisin. Mutta nykyisillä budjeteilla rahoittajat eivät halua enää ottaa tuommoisia riskejä, sillä lopputulemalla että nyt kaikki on mielikuvituksetonta harmaata paskaa.
Final Fantasy VII on hyvä esimerkki tällaisestä, vaikka olikin korkeiden tuotantoarvojen peli. Jos sitä nyt peliksi voi sanoa. Pelkästään tarinastaan ja hahmoistaan elävä "peli", jonka hahmot ovat huvittavan kliseisiä ja tarina on epäkoherentti ja lähinnä naurettava, kun tekijät eivät osanneet päättää tehdäänkö sci-fiä vai fantasiaa, joten tekivät molempia. Englanninkielinen versio on lisäksi maailmankuulu kielikukkasistaan. Silti sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista peleistä. Liikoja ei ainakaan vaadita.
GTA V tais olla, teknisesti todella surkean yksinkertainen vaikka jengi siitä nauttii.
Vierailija kirjoitti:
5 vuotta sitten eli Cyberpunk 2077. Peli hädintuskin pyöri edes voimakkaimmilla tuomiopäivän tykeillä eikä ollut käytännössä lainkaan sitä mitä hypetettiin.
Jos tuo nyt on se mitä muistelen, niin tuo pelihän oli julkaisuhetkellä aivan käsittämätön kasa höyryävää bugista paskaa, joka ei muutenkaan toiminut millään tasolla. Tuollaisten julkaisemisen maksullisina tuotteina pitäisi täyttää laissa mainitut petoksen tunnusmerkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Noita budjetteja pitäisi muuten aivan oikeasti alkaa karsimaan. Tietyn pisteen jälkeen tulee ns. "diminishing returns", eli tuotantoon laitettu raha ei tule enää takaisin. Voitto pienenee koska on epärealistista odottaa peleissä liikkuvan noin paljon voittoa. Lisäksi nuo megabudjetit tukahduttavat riskinoton, mikä tapppaaa luovuuden ja käytännössä estää tulevien (kultti)klassikoiden synnyn. Menneissä klassikoissa on aina ollut sitä tiettyä rouheutta ja epätäydellisyyksiä, kenties sopimattomuuttakin joista se suosioon vienyt kulttimaine on peräisin. Mutta nykyisillä budjeteilla rahoittajat eivät halua enää ottaa tuommoisia riskejä, sillä lopputulemalla että nyt kaikki on mielikuvituksetonta harmaata paskaa.
Final Fantasy VII on hyvä esimerkki tällaisestä, vaikka olikin korkeiden tuotantoarvojen peli. Jos sitä nyt peliksi voi sanoa. Pelkästään tarinastaan ja hahmoistaan elävä "peli", jonka hahmot ovat huvittavan kliseisiä ja tarina on epäkoherentti ja lähinnä naurettava, kun tekijät eivät osanneet päättää tehdäänkö sci-fiä vai fantasiaa, joten tekivät molempia. Englanninkielinen versio on lisäksi maailmankuulu kielikukkasistaan. Silti sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista peleistä. Liikoja ei ainakaan vaadita.
Nostalgia on pirunmoinen huume.
Vierailija kirjoitti:
En ole pelannut yli 20 vuoteen. Olen jättänyt tällaiset addikotivat jutut käytännössä kokonaan pois, esimerkiksi alkoholin, kaikenlaiset pelit korteista shakkiin, kolikkopeleistä tietokonepeleihin, sarjaohjelmat yms. yms.
Kuulostaa tylsältä elämältä.
silloin kun kaikki pelaajat alkoivat olla toimihenkilöiden lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole pelannut yli 20 vuoteen. Olen jättänyt tällaiset addikotivat jutut käytännössä kokonaan pois, esimerkiksi alkoholin, kaikenlaiset pelit korteista shakkiin, kolikkopeleistä tietokonepeleihin, sarjaohjelmat yms. yms.
Kuulostaa tylsältä elämältä.
Mut hei, pakko kunnioittaa kaverin itsekuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Korkeimpien tuotantoarvojen peli, eli budjetti siellä 100 miljoonasta yli ja tiimi sata- tai monisatapäinen.
Noita budjetteja pitäisi muuten aivan oikeasti alkaa karsimaan. Tietyn pisteen jälkeen tulee ns. "diminishing returns", eli tuotantoon laitettu raha ei tule enää takaisin. Voitto pienenee koska on epärealistista odottaa peleissä liikkuvan noin paljon voittoa. Lisäksi nuo megabudjetit tukahduttavat riskinoton, mikä tapppaaa luovuuden ja käytännössä estää tulevien (kultti)klassikoiden synnyn. Menneissä klassikoissa on aina ollut sitä tiettyä rouheutta ja epätäydellisyyksiä, kenties sopimattomuuttakin joista se suosioon vienyt kulttimaine on peräisin. Mutta nykyisillä budjeteilla rahoittajat eivät halua enää ottaa tuommoisia riskejä, sillä lopputulemalla että nyt kaikki on mielikuvituksetonta harmaata paskaa.
Final Fantasy VII on hyvä esimerkki tällaisestä, vaikka olikin korkeiden tuotantoarvojen peli. Jos sitä nyt peliksi voi sanoa. Pelkästään tarinastaan ja hahmoistaan elävä "peli", jonka hahmot ovat huvittavan kliseisiä ja tarina on epäkoherentti ja lähinnä naurettava, kun tekijät eivät osanneet päättää tehdäänkö sci-fiä vai fantasiaa, joten tekivät molempia. Englanninkielinen versio on lisäksi maailmankuulu kielikukkasistaan. Silti sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista peleistä. Liikoja ei ainakaan vaadita.
Nostalgia on pirunmoinen huume.
Itse sanoisin, että peli on monessakin mielessä hyvin amatöörimäinen tekele, mutta kieltämättä siinä on yksi kaikkien aikojen soundtrackeistä ja sen ansiosta tunnelma on lumoava, mikä peittää alleen kaikki puutteet. Mutta jos noiden seikkojen taakse katsoo, niin peli on aika jöötiä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kolmen a:n peli?
Toimiipi vain AAA-paristoilla.
Mikä on kolmen a:n peli?