Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sit sellanen asia että moni kuvittelee sen olevan jotenki vaikeaa tai että esim treenaava ihmine ei "nauti elämästä"

Vierailija
26.07.2026 |

Sekää ei oo totta. Koska elämässä sä totut aivan kaikkee mitä sä teet hetken. Se treenaaminen muuttuu sellaseks automaatioks mikä vaa tulee itestää, sama se puhdas syöminen. Ei se ole mitenkää vaikeaa eikä kukaan kärsi. Se muuttuu nautinnoks. Samalla tavalla miten se sohvalla makoilukin muuttuu kun siinä hetken on. Ainut ero näillä kahdella on se että toinen versio susta kasvaa ja toinen ei. Siinä pitää vaan päästä sen alkusysäyksen yli, sit se lähtee.

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
26.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mää tykkään treenissä mielen tyhjennyksestä. Toissayönä treenasin niskaa ulkosalilla. Renkaissa lankkuasennossa, rintalihaksissa poltti, ja nostelin päätä ylös, pitkällä pidolla. Samalla kuuntelin Hindarfjällia. Aika ja paikka pakeni. Kumminkin juoksussa irtaudun itsestäni mukavimmin. Se alkaa 7-8 km kohdalla.

Mulle tuo tapahtuu kun piirrän tai maalaan. Mistään muusta en saa sitä tunnetta, jota on jopa vaikea kuvailla.

Liikunta taas on sellaista, mitä nyt pitää tehdä, että pysyy kunnossa.

Toki lenkin ja saunan jälkeen on ihana fiilis.

Mielenkiintosta.. No itsekin oon nuorempa maalannut, ja tosiaan siinä pääsin kyl jonnekin. Mut vähän jopa pelkään sitä, samoin kuin kirjoittamista. Uppoon enkä helposti pääse takaisin. Liikunnassa se on helpompaa hallita ja päästä pois. Sanomattakin lienee selvää, että kannabista tai muita hallusinogeenejä en enää voi käyttää. Viime kerta oli raju, ja oli vaikea palata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi viisi