Synnytyspelon takia jätin lapset tekemättä

Sektion saa, jos pelkää. 

Mun kanssa samassa huoneessa synnyttämättömien vuodeosastolla oli synnyttäjä  joka pelkäsi kauheasti, mutta ei halunnut sektiota. Sanoi, että miehensä vuoksi yhden lapsen suostui tekemään. Hän oli vähän yliajalla ja halus käynnistystä, jottei tule isoa lasta. 

Jos meidän kaikkien äidit olisivat jättäneet meidät tekemättä synnytyspelon takia (tai ylipäätään saaneet päättää siitä itse), ketään meistä ei olisi olemassa.

Pelkäsin ihan hirveästi. Tein siitä huolimatta 4 lasta ja olisin tehnyt enemmänkin jos olisi ollut aikaa. Yksi synnytyksissä meni ilman kivunlievitystä, eikä se ollut mitenkään hirveän kamala. Kaikista synnytyksistä olen tykännyt tosi paljon, siitä huolimatta siis, että olen pelännyt ihan älyttömästi etukäteen. Joskus vaan on hyvä tehdä asioita, vaikka ne pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Sektion saa, jos pelkää. 

Mun kanssa samassa huoneessa synnyttämättömien vuodeosastolla oli synnyttäjä  joka pelkäsi kauheasti, mutta ei halunnut sektiota. Sanoi, että miehensä vuoksi yhden lapsen suostui tekemään. Hän oli vähän yliajalla ja halus käynnistystä, jottei tule isoa lasta. 

Minulla on kokemusta sekä sektiosta että alatiesynnytyksestä, ja oman empiriani mukaan alatiesynnytys on parempi vaihtoehto. Olen pienikokoinen, 160cm ja 45 kg.

Tuo on kyllä tyhmä syy olla saamatta lapsia. 

Synnytys kuitenkin kestää vaan vähän aikaa (mulla 17,5 tuntia) ja kipuihin saa lievennystä. Sektionkin saa pelon vuoksi. 

Synnytys tuskin tulisi olemaan elämäsi kamalin kokemus. Voi tulla leikkauksia ja hankalia sairauksia, mutta kuolema ainakin tulee. Se on monen kauhein kokemus, mutta siitä ei tulla tänne kertomaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut pelkoa, on lapsi. Sektio tehtiin joka tapauksessa perätilan takia.

Onnea sinulle!

Kiitos.
Tiedän kuitenkin ainakin yhden, joka jätti lapset väliin synnytyspelon takia. Hän keskittyy koiriin ja rivitanssiin.

Mihis sinä keskityit? Ohittmaan oman elämäsi?

-eri

Loukkasiko tämä sinua jotenkin? Hänellä on aikaa keskittyä asioihin, joista tykkää, joten hän keskittyy niihin. 

"Kyllä maailmaan huutoa mahtuu" vastasin äidilleni kun hän kysyi, että pelottaako tulevan synnytykseni kivut.  Vauvakuume oli niin valtaisa, etten edes miettinyt muutaman tunnin kipuja jos palkintona saisin oman vauvan.  Ja sain kun sainkin!

Itse synnytän mieluummin kuin olen migreenissä.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti menetit paljon kun et uskaltanut. Onko jo myöhäistä?

Mitä hän menetti? Elämänsä, itsensä, vai mitä? Järkyttävää syyllistää jotakin joka ei ole elänyt samalla tavalla kun sinä. Elämä on valintoja, ja jokaisella on omansa, eikä se välttämättä tarkoita sitä että on menettänyt jotain. Kaikkea hyvää sulle kumminkin, mitä lienet sitten olet itse menettänytkin.