Lue keskustelun säännöt.
Mitä sillä tunteiden sanoittamisella tarkoitetaan?
25.07.2026 |
Mitä se on ja miksi se on tarpeen? Kysyn aivan tosissani
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi: Minä kärsin peräsuolen laskeumasta ja se aiheuttaa minussa erilaisia tunteita kuten surua, ahdistusta ja jossain määrin varovaista innostusta.
Olitko taas eilen yksin? Ahdistaako kun muut ikäisesi viettävät aikaansa ystävien kanssa ja sinulla ainoa seura on tietokone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abstraktien ja kehollisten olotilojen redusointia rationaalisiksi, verbaalisiksi konsepteiksi ja energian ohjaamista kokemuksellisesta, elämyksellisestä, tunteellisesta elämäntavasta kohti mekaanista, rationaalista, idioottimaista jankuttamista.
En suosittele kenellekään. Opetelkaa elämään niiden tunteiden kanssa, liikkumaan niiden tahdissa, purkamaan niitä kehon, äänen, taiteen, liikkeen avulla. Sanat eivät ole tuntemista varten.
Ymmärtäisin näin. Tunteidensa ilmaiseminen kirjoittamalla tai puhumalla. Tarvitaan jotta muutkin ymmärtävät mitä tunnet.
Kai se tarkoittaa, että osaa tunnistaa tunteensa ja antaa sille oikean nimen. Siis ettei vain esim. v****a, vaan pistää vihaksi, turhauttaa, surettaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voi viedä aitoon läsnäoloon toisen ihmisen kanssa. Koska kukaan ei ole ajatusten lukija. Suosittelen kokeilemaan. Aikaa se voi viedä, mutta kannattaa.
Jos raivostuttaa, sinulle kerrotaan, että nyt sinua raivostuttaa. Raivostuessa saattaa tehdä mieli heittää tavaroita tai saattaa tehdä mieli itkeä. Raivostuminen on ok. Kun annat tunteen tulla, sen jälkeen helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin 39-vuotiaana ensimmäisen lapsensa saanut Outi (nimi muutettu) sanoittaa lapsensa tunteita seuraavasti:
Pilttiä harmittaa, kun ei päässyt keinumaan (lapsi hakkaa toista)
Piltti suree, kun kaverit eivät ota mukaan leikkeihin (lapsi heittää hiekkaa muiden päälle)
Piltistä on kurjaa, kun ämpäri on rikki (lapsi otti toisen lapsen lelun ja rikkoi sen - nyt kirkuu)
Lauluja sanoitetaan, tunteita sun muuta sanallistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se voi viedä aitoon läsnäoloon toisen ihmisen kanssa. Koska kukaan ei ole ajatusten lukija. Suosittelen kokeilemaan. Aikaa se voi viedä, mutta kannattaa.
Kyllä toisten pitää vaan tietää.
Nih!
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi: Minä kärsin peräsuolen laskeumasta ja se aiheuttaa minussa erilaisia tunteita kuten surua, ahdistusta ja jossain määrin varovaista innostusta.
Me kaikki ymmärrämme, että sun tukiryhmä on nyt kesätauolla, muta oota hetki, kotihoidon tytöt tulee antaa kohta lääkkeet. Ne onneksi valvoo sun vieressä, että nielet lääkkeesi, joten kohta taas olo helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lauluja sanoitetaan, tunteita sun muuta sanallistetaan.
Mielestäni tunteiden nimeäminen on parempi termi kuin sanallistaminen. Mutta sanallistaminen on joka tapauksessa oikeampi termi, sanoittamisessa on kyse lyriikan tekemisestä sävellykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se voi viedä aitoon läsnäoloon toisen ihmisen kanssa. Koska kukaan ei ole ajatusten lukija. Suosittelen kokeilemaan. Aikaa se voi viedä, mutta kannattaa.
Kyllä toisten pitää vaan tietää.
Nih!
Veetuile rauhassa, mutta kumppanin kanssa erinomainen juttu, miksei myös ystävien ja vanhempien ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Abstraktien ja kehollisten olotilojen redusointia rationaalisiksi, verbaalisiksi konsepteiksi ja energian ohjaamista kokemuksellisesta, elämyksellisestä, tunteellisesta elämäntavasta kohti mekaanista, rationaalista, idioottimaista jankuttamista.
En suosittele kenellekään. Opetelkaa elämään niiden tunteiden kanssa, liikkumaan niiden tahdissa, purkamaan niitä kehon, äänen, taiteen, liikkeen avulla. Sanat eivät ole tuntemista varten.
Tottakai joudut joskus selittämään toiselle outoa käytöstäsi jonka taustalla vaikuttavat hankalat tunteet. Hyvää käytöstä ja saat pidettyä tällä ihmissuhteesi.
Et voi hallita tunteitasi, jos et tiedä mitä ne ovat. Et voi eritellä tunteitasi, jos sinulla ei ole nimeä abstraktille olotilalle. Et voi tietää nimeä tunteelle, jos kukaan ei sitä sinulle kerro.
Tunnetaidot ilmenevät esimerkiksi silloin, kun työpaikalla Jorma on taas syönyt evääsi jääkaapista: joku käy Jorman kimppuun koska tunteet vyöryvät päälle hyökyaallon lailla ja hän menettää hallinnan. Joku toinen tunnistaa, että nyt muuten vtuttaa aika lailla, kannattaa varmaan käydä lounaskävelyllä rauhoittumassa ja tehdä sitten valitus HR:lle ja esimiehelle. Ja kusta Jorman saappaaseen, kunhan kukaan ei näe.
No se on se ensimmäinen askel tunteiden käsittelyyn ja hallintaan.
Ensin pitää hahmottaa miltä tuntuu ja miksi. Sen jälkeen pääsee työstämään, mitä aikoo tehdä asialle, että se olisi paremmin.
Toinen vaihtoehto on olla käsittelemättä ja yrittämättä mitään, juoda kaljaa yksin ja odottaa, että.pää hajoaa. Nimittää sitä vi tu tuk sek si ja katsoa millaista vä ki val taa siitä seuraa ja keneen se jonain päivänä kohdistuu.
Mutta kai nyt jokainen tietää, miltä tuntuu. Vaikeampi on ehkä myöntää, miksi tuntuu. Esim. Vit*tta s**tanasti, koska olen kade.
Mutta mitä sillä sanallistamisella tarkoitetaan vaikka alle kouluikäisen kohdalla?
Vierailija kirjoitti:
No se on se ensimmäinen askel tunteiden käsittelyyn ja hallintaan.
Ensin pitää hahmottaa miltä tuntuu ja miksi. Sen jälkeen pääsee työstämään, mitä aikoo tehdä asialle, että se olisi paremmin.
Toinen vaihtoehto on olla käsittelemättä ja yrittämättä mitään, juoda kaljaa yksin ja odottaa, että.pää hajoaa. Nimittää sitä vi tu tuk sek si ja katsoa millaista vä ki val taa siitä seuraa ja keneen se jonain päivänä kohdistuu.
Miten entisaikaan pärjättiin ilman tunteiden sanoitusta? Tunteiden sanoitus tuli laajojen kansankerrosten tietoisuuteen vasta joskus 2017-2018 kieppeillä. Sitä ennen edes suuri osa kasvatusalan ammattilaisista ei tiennyt siitä.
Esimerkiksi: Minä kärsin peräsuolen laskeumasta ja se aiheuttaa minussa erilaisia tunteita kuten surua, ahdistusta ja jossain määrin varovaista innostusta.