Elämässä ei ole järkeä

Vierailija kirjoitti:

Mikään muu eliö ei edes pohdi elämän järkevyyttä. Elävät vain menemään niin kauan kuin elävät.

Eivätkä tehotuota muita eläimiä eivätkä aja autolla. Miksi ihminen niin tekee?

Vierailija kirjoitti:

Sitä aurinkon sammumista sinä et näe jos et elä miljardeja vuosia jos sittenkään, tiedemiehet vain arvailee eivät tiedä avaruudesta oikeastaan mitään millä olisi merkitystä ihmisille ja jos  joku päivä alkaa kunnon avaruussade niin ei siinä paljon ilmatorjunta auta.

Mutta toivottavasti joku pääsee siitäkin kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään järkeä, kuolemaa kohti edetään.

Oravanpyörässä kierien tai syrjäytyen 👍

Niin, ihmisapina ei oikein tiedä, haluaako olla vapaa vai työnorja ja haaveilee vain yleensä juuri siitä mitä ei voi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä kukakin kokee järkevänä. Samalla kun odottelee omaa kärsimystään ja mätänemistään, voi käyttää sen ajan vaikka pistämällä pahan kiertään.

Ei sitä tehdä siksi että se olisi järkevää, vaan koska eläimenä ei muutakaan voi kuin suorittaa elukkatoimintojaan.

Puolella väestöstä on 2-numeroinen ÄO eikä ajattelulla vaivaa päätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas on mielenkiintoista, miten vähän aikaa ihminen elää ja kuinka vähän ehtii mitään oppia ymmärtämään esim. siitä miten tietoisuus kehittyy epäorgaanisista aineista. Emme ymmärrä mitään minkä fiksumman lajin tuotantoeläimiä olemme maapallolla, kuin lehmät navetassa. Kuitenkin ihan tyytyväisinä tyhmiä ja noudattamassa elukoihin ohjelmoitua koodia: syö, parittelee, poikii, ulostaa, kuolee. Vähän kun on oppinut, niin kuolee pois ja tilalle tulee pian taas uusia tyhmiä aloittamaan sama alusta.

Vaikka ihminen eläisi tuhat vuotta, niin ihan yhtä tyhmiä oltaisiin silti. Ihmisen koko elämän missio tuntuu olevan elämän rajallisuuden unohtaminen. Kohelletaan menemään, keskitytään kaikkeen epäolennaiseen ja tajutaan jotain yleensä vasta kuolinvuoteella. Näin, vaikka elämä on alusta asti yksi suuri kuolemanselli, ja niitä asioita voisi miettiä fiksusti jo paljon aikaisemmin. 

Ei voi miettiä, sillä lajin aivokapasiteetti on rajallinen.

Jos ihminen pystyy kuolinvuoteellaan tajuamaan, että olisi pitänyt keskittyä enemmän rakkauteen ja rakkaisiin ihmisiin kuin rahaan ja työhön, niin on se mahdollista tajuta jo aiemmin. Miksi tämä maailma on rakennettu niin päin peetä, että se tavallaan velvoittaa ihmiset raatamaan turhien asioiden eteen? Kaiken pitää kasvaa, kasvaa, kasvaa ja koko ajan pitää olla jotain uutta ja hienoa. Kukaan ei kysy, olisimmeko samperin paljon onnellisempia ilman tätä kaikkea.

Kävisi järkeen jos naiset suosisivat työttömiä miehiä, mutta tilastollisesti suosivatkin uupuneita uratykkejä.