Lue keskustelun säännöt.
Yh-ystävä vähättelee kahden vanhemman perhettämme ja elämäämme yhden lapsen kanssa
22.07.2026 |
Onko tällainen tavallistakin, että yh kettuilee perheemme tilanteesta? Taustatietona sen verran, että meillä on 1 alle kouluikäinen lapsi (enempää ei tulossa) ja perheen molemmilla vanhemmilla on vaikeaa, arkeen vaikuttavaa sairautta (fyysiset sairaudet puhkesivat lapsen synnyttyä). Meillä ei ole "tukiverkkoja" arjessa eli pyöritetään työt, lapsen asiat yms ihan kahdestaan. Ja sekin vielä taustatilanteesta, että en ole ikinä vähätellyt yh-ystävän perhetilannetta tai kuvittele, että me oltaisiin jotenkin "parempia", kun meillä on ydinperhe.
Olen saanut mm. tällaisia kommentteja yh-ystävältä:
"Ei ole yhden lapsen kanssa rankkaa, näin kahden äitinä tiedän." Miksi yhden lapsen kanssa ei voisi olla raskasta? Meillä on ollut, kun lapsella on ollut terveyshaasteita ja meillä vanhemmilla sairautta. Ystävä usein sanoo, miten meillä ei ole rankkaa, kun on vain yksi lapsi ja hänellä on tuplasti raskaampaa kahden kouluikäisen (11 v ja 9 v) kanssa.
"Helppoa se teillä on, kun perheessä on kaksi vanhempaa. On niin rankkaa olla yksin vastuussa lapsista" Kyllä, meitä on kaksi, mutta kumpikaan meistä ei ole terve. Usein tuntuu, että meillä on yhden ihmisen voimavarat yhteensä eikä tukiverkkoja käytössä. Ystävällä taas asuu vanhemmat ihan lähellä ja lapset piipahtavat mummolassa lähes päivittäin. Ystävällä on myös muita tukiverkkoja, sukulaiset/ystävät ottavat lapset välillä luokseen ja ex-mies katsoo lapsia joka toinen viikonloppu + joka viikko torstaisin.
"Teillä sentään on parisuhde, arvaa miten vaikea on lasten äitinä löytää aikaa treffeille." Olemme miehen kanssa näiden pikkulapsivuosien aikana käyneet 3 kertaa kahdenkeskisillä treffeillä, koskaan emme ole olleet lapsen luota yötä pois kotoa yhtä aikaa. Ystäväni käy treffeillä eri miesten kanssa melkein joka viikko, treffit järjestyvät lapsivapailla.
Onko tällainen avautuminen tavallistakin? Minulla on kaveripiirissä myös toinen yh ja hän ei ole koskaan kommentoinut tällaista. Toki on kertonut olevansa tosi väsynyt, mutta ei ole tuolla tavalla piikitellyt tilannettamme. Alkaa ottaa jo päähän tämä, kun tämä yksi ystävä jatkuvasti avautuu siitä, miten hänellä on paljon rankempaa kuin meillä ja meillä ei rankkaa voi ollakaan, kun on 2 vanhempaa ja 1 lapsi.
Ap
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitteletko ystävällesi jaksamistasi ja elämänne rankkuutta?
Emme mitenkään erityisen paljon. Toki välillä puolin ja toisin puhutaan lapsiarjesta ja siitä, mikä omassa elämässä on raskasta. Mutta ikinä en sano, että meillä oli paljon rankempaa kuin muilla. En tykkää vertailusta yhtään.
Ap
Ymmärtäisin valituksen kaveriltasi, jos olisi totaaliyh, ei olisi eksää eikä muita apuna. Mutta mitä edes valittaa, kun on noinkin isot koululaiset ja apua saatavilla nurkan takana?
Kyllähän teillä pitäisi olla aika helppoa, kun vanhempia on kaksi ja lapsia vain yksi.
Ovatko fyysiset sairaudet itse aiheutettuja esim. lihavuudella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi välität asiasta noin paljon? Ihmiset yleensä katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Anna valittaa vai onko järkevää ruveta kilpailemaan kenellä on raskaampaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän teillä pitäisi olla aika helppoa, kun vanhempia on kaksi ja lapsia vain yksi.
Ovatko fyysiset sairaudet itse aiheutettuja esim. lihavuudella?
Ei ole itseaiheutettuja sairauksia, eikä johdu lihavuudesta. Toisella huonoa tuurilla, toisella geenien aiheuttamaa. Lapsella on myös ollut paljon sairautta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä heivaisin tuollaisen ystävän elämästäni, jos valitus ei hänellä loppuisi. Mitä se häntä hyödyttää, jos valittaa teillä olevan niin paljon helpompaa? Eikä kenenkään tarvitse kuunnella tuollaista avautumista omasta elämäntilanteestaan. Jokaisella on omat murheensa. Ei ne pienemmiksi muutu sillä, että sanoo toisten murheita pienemmiksi kuin omat ovat.
En ole ikinä tajunnut tuota, että joku alkaa avautua toiselle miten hänen elämänsä on niin helppoa. Jollekulle voi olla iso murhe, jos vaikka koira on sairaana. Toinen on vasta jaksamisensa äärirajoilla, jos sairaan koiran lisäksi on jäänyt työttömäksi ja äiti on joutunut sairaalaan.
Plus ikinä ei voi tietää, mitä murhetta sillä toisella on. Eivät kaikki ystävillekään avaudu jokaisesta murheestaan. Sillä toisen mielestä helppoa elämää elävällä voi olla isoja murheita, joista ei vain puhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks olet tuollasen henkilön kans tekemisissä, missä kohtaa tuossa on ystävyys?
Ei perhe- elämää voi noin verrata et kenellä se on raskaampaa.Jokainen on erilainen tilanne.
Jättäsin omaan arvoonsa naukujat.
Olen elänyt perheellisenä lapsiperhe arkea ja yhoona. Tottakai haasteita on elämässä itse kullakin. Mutta yksinhuoltajana kyllä on kuitenkin yksin. Yksi palkka, 1 ihminen hoitaa huushollin, harrasteet, päätöksenteot, lohdutukset, viennit, tuonnit, sairastumiset. Eipä sitä osannut kuvitella millaista se on, ennen kuin kohdalle sattui. En toivoisi kellekään sitä. On se sen verran raskas taakka.
Eiköhän se niin ole, että kummallakin voi olla haastavaa ja kummankin pitäisi yrittää ymmärtää. Teidän pitäisi tukea toinen toistaan, eikä tehdä mitään kurjuuden maksimointi kilpailua. Se, että itsellä on vaikeaa ei tarkoita ettei toisellakin voi olla. Toisen tilanne voi ulkopuolelta katsottuna näyttää helpommalta,
Kannattaa myös muistaa mitä itse sanoo. Oma siskoni tokaisi aikoinaan, että hänkin on melkein kun yh, siis siksi että mies teki yötyötä. Se kommentti loukkasi ja sanoinkin sitten suoraan asiasta. Ystävien kuitenkin luulisi puhaltavan yhteiseen hiileen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei yllättynyt että yh äiti tuhosi oman parisuhteensa ja yrittää tuhota muidenkin parisuhteen että päätyisi samaa kastiin itsensä kanssa. Naiset on aivan saatanan kateellisia toisilleen niin tottakai ne yrittää tuhota muiltakin onnellisen parisuhteen kun itse kärvistelee onnettoman kissojensa ja lastensa kanssa kun ei kelpaa miehille asenteen ja lasten takia
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän teillä pitäisi olla aika helppoa, kun vanhempia on kaksi ja lapsia vain yksi.
Ovatko fyysiset sairaudet itse aiheutettuja esim. lihavuudella?
Kyllä sinunkin lapsilla on pakostikin isä vaikka teet kaikkesi että saat estettyä isää näkemästä lapsiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi antaa tuon ystävyyden olla. Kumpikaan ei selvästi siitä hyödy.
Siinä ei muuten ole mitään anteeksipyydeltävää, että teillä on 2 vanhempaa ja 1 lapsi. Ei se ole toiselta pois, vaikka teillä on tuo tilanne.
Tilastojen valossa ystäväsi on jättänyt miehensä ja tehnyt ratkaisun elää 2 lapsen kanssa. Miksi kitisee sinulle asiasta?
Minulla on pari kaltaistasi tuttua. En koskaan puhu heille omista asioistani, en koskaan kommentoi muuta kuin "no voi sentään" tai "oh hoh", koska eivät he muuta kommentointia edes siedä. Kaikki sanomiset on ilkeilyä ja erityisen ilkeää on neuvoa jossain asiassa.
Olen siis aika lailla hiljaa, kun valittavat elämäänsä ja typeriä valintojaan.
Entinen ystäväni valitti, miten hänellä on niin rankkaa eron jälkeen ja minulla on helppoa, kun on mies, joka ottaa koppia kodista ja perheestä. Vasta myöhemmin selvisi, että ystävä oli halunnut mennä naimisiin ja perustaa perheen n'rkomaanin kanssa. Ei se ollut mikään vahinko, vaan ystävältä ihan tietoinen ratkaisu. Minulta ei herunut ymmärrystä "osallistumattomalle isälle", olihan tuo miehen kelvottomuus ollut nähtävissä jo etukäteen. Eri asia, jos mies olisi liiton aikana osoittautunut huonoksi isäksi.
Valitteletko ystävällesi jaksamistasi ja elämänne rankkuutta?