Suomi ei pidä Kalevalaa ja kalevalaista runonlausuntaperinnettä esillä tarpeeksi
Meillä on oma kansalliseepos, jollaista ei ole monella maalla, ja hieno kalevalainen runonlausuntaperinne. Mielestäni Suomessa pitäisi pitää tätä enemmän esillä. Voisi olla oma Kalevala-museo jne.
Kommentit (54)
Kostamus-Kalevalan piiri, (runojen) raja on epätarkka.
Kainuusta käytiin Kostamuksessa rakentamassa kaivoskaupunkia vuosina 1977-1985. Viikonlopuksi kotiin. Kuhmon ja ystävyyskaupunki Kostamuksen välimatka on vajaa 100km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieidän kansalliseepoksemme on koostettu Vienasta ja Karjalasta löytyneitä runoista, joihin Lönnrot lisäsi omiaan ja sijoitti vielä väärään järjestykseen. Suomalaiset kansanrunot eivär herralle kelvanneet.
Runot kerättiin tietyltä alueelta, mutta on tutkittu, että alun perin monet niistä ovat itse asiassa muualta Suomesta kuin Karjalasta. Lisäksi vaikka Lönnrot lisäsi omiaan ja järjesteli runot kokonaisuudeksi, ei hän nyt koko hommaa ole keksinyt vaan kyllä Kalevalan perusjuoni on kulkenut runonlaulajien välityksellä samanlaisena vuosisatojen ajan
Osa runoista ja niiden aiheista edustaa myös Länsi-Suomalaista perinnettä.
Pelkkää spekulaatiota koko läntinen alkuperä. Lönnrot itse hakkui läntiset runot, kun ne oli pääasiassa saastettu kristinuskolla ja muutenkin liian lyhyitä. Laadukkaita runoja löytyi käytännössä vain Karjalasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ei ihan oikeasti ole olemassa mitään Kalevala-museota tai vaikka teemapuistoa? Varmasti vetäisi turistejakin
Koskaan ei ole ollut olemassa mitään Kalevalaa. Kalevala kirjoitettiin, jotta Suomelle saataisiin historia. Kalevala siis luotiin 1800-luvulla.
Miten niin ei ole olemassa? Kyllä Kalevala -niminen teos on olemassa, eikä se ole mikään Suomen historia vaan myyttinen kuvaelma, aivan kuten Raamatun luomiskertomus, Kreikan mytologia yms. Eli mitä oikein selität?
Työtään Igor vain tekee. Siitä hänelle ruplissa Pietarin trollitehtaalla maksetaan.
Tässä Igor yrittää vähätellä suomalaista kulttuuria.
Kuinka paljon oikeasti tarvitsee pitää esillä tarinaa, jonka ydin on siinä, että vanhat ukot ahdistelevat nuoria naisia? Tästäkö meidän pitäisi kansana olla ylpeitä?
Tarinat myyttisestä kokkolinnusta tunnettiin Länsi-Suomessa. Kokko on länsisuomalainen murresana.
Yritin kopioida tähän Lönnrotin tallentaman vitunjakyrväntaistelun, mutta meni sensuuriin
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https…
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon oikeasti tarvitsee pitää esillä tarinaa, jonka ydin on siinä, että vanhat ukot ahdistelevat nuoria naisia? Tästäkö meidän pitäisi kansana olla ylpeitä?
Igor tarttuu mielestään oleelliseen asiaan. Mitäpä ei Igor tekisi dissatakseen suomalaista kulttuuria.
Ulkomaiset turistit näköjään mielellään käyvät Lönnrotin patsaalla .
Kansanrunoissa on eri-ikäisiä aineksia, vanhimmat ovat itämerensuomalaista yhteistä kulttuuria, eli myös Suomenlahden eteläpuolella tunnettuja.
Runonlaulajat lauloi joka kerta vähän muokaten ja jammaillen. Lönnrot käänsi karjalaa lennosta (itä)suomeksi. Suomen itämurteet ja karjalan kielethän on samasta muinaiskarjalan murteesta syntyisin.
Kalevala yhtenä teoksena syntyi Lönnrotin kirjoituspöydällä. Hän mm. keksi nimen Aino.
Kulttuurista omimista on puhua Kalevalasta suomalaisena eepoksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon oikeasti tarvitsee pitää esillä tarinaa, jonka ydin on siinä, että vanhat ukot ahdistelevat nuoria naisia? Tästäkö meidän pitäisi kansana olla ylpeitä?
Igor tarttuu mielestään oleelliseen asiaan. Mitäpä ei Igor tekisi dissatakseen suomalaista kulttuuria.
Ihan kuule äidin puolelta hämäläinen ja isän puolelta karjalainen, mutta osaan kuitenkin kritisoida myös omaa kulttuuriani jos kritisoitavaa on. Vaikka Kalevala on kansalliseepoksemme, se on myös tarina nuoria naisia ahdistelevista vanhoista ukoista.
Vierailija kirjoitti:
Kansanrunoissa on eri-ikäisiä aineksia, vanhimmat ovat itämerensuomalaista yhteistä kulttuuria, eli myös Suomenlahden eteläpuolella tunnettuja.
Runonlaulajat lauloi joka kerta vähän muokaten ja jammaillen. Lönnrot käänsi karjalaa lennosta (itä)suomeksi. Suomen itämurteet ja karjalan kielethän on samasta muinaiskarjalan murteesta syntyisin.
Kalevala yhtenä teoksena syntyi Lönnrotin kirjoituspöydällä. Hän mm. keksi nimen Aino.
Kulttuurista omimista on puhua Kalevalasta suomalaisena eepoksena.
.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaiset turistit näköjään mielellään käyvät Lönnrotin patsaalla .
Ne käyvät myös sillä satamassa seisovalla virtsaavan hirviön patsaalla, joten en luottaisi turistien makuun tässä asiassa.
Ihan totta. Lisäksi Kalevala on turhan korkea-kulttuuristettu. Voisi olla Koirien Kalevala -tyyppisiö kirjoja ja ylipäätään Kalevalaan liittyvää toimintaa enemmänkin. Jokin Kalevala-teemapuisto olis varmasti suosittu
Karjalainen perinne