Lue keskustelun säännöt.
Tule sinäkin seuroihin <3
21.07.2026 |
Minulla on kiitollinen ja onnellinen olo siitä, että olen saanut uskoa kaikki syntini anteeksi ja tunnollani on Jumalan rauha.
Haluan tarjota sinullekin helpon mahdollisuuden kuulla Jumalan sanaa. Ajattelin pitää tätä ketjua ikään kuin ilmoitustauluna, jonne postaan linkkejä seurapuheisiin (live tai tallenne, ääni tai video) sekä muihin uskosta kertoviin keskusteluohjelmiin. Lähteinä ovat Nettiseurat, Kesäseuraradio ja SRK:n arkistot. Ohjelmia löytyy myös muilla kielillä.
Jos haluat osallistua seuroihin paikan päällä, mutta et tiedä, missä lähin Rauhanyhdistys on, voit kysyä täällä. Etsin sinulle mielelläni lähimmän seurapaikan.
Jos jokin vanhoillislestadiolaisen uskon tai opetuksen aihe kiinnostaa sinua erityisesti, kysy rohkeasti. Voin yrittää etsiä juuri siitä aiheesta seurapuheen tai muun sopivan tallenteen.
Miksi tällainen ketju eikä keskustelua?
Keskusteluketjuihin osallistuminen on usein melko sitovaa, ja keskustelu voi helposti muuttua kiisteleväksi. Lisäksi viesteissä menee toisinaan sekaisin, kuka on kirjoittanut mitäkin. Toivon, että tämä ketju pysyy mahdollisimman selkeänä, joten pyydän ylläpitoa poistamaan aiheeseen kuulumattomat viestit.
Tämän ketjun tarkoitus on tarjota halukkaille suoria linkkejä seurapuheisiin sekä tarvittaessa auttaa löytämään yhteys uskovaisiin ja seuroihin.
-Maria
Nettiseurat: https://www.nettiseurat.info/fi
Kesäseuraradio: https://kesaseuraradio.fi/
SRK:n arkisto: https://www.srk.fi/fi/
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oot kuunnellu seuroja ja haluaisit tietää jostain asiasta enemmän, niin kysy ihmeessä!
Yritän ehtiä vastaamaan ennen kuin ketjusta viestejä poistava henkilö poistaa kysymyksesi. Älä siis luule, että minä poistan täältä viestejä :)
Yt, Maria
Tiedoksi sinulle Maria, ja kaikille muillekin, etten poista kenenkään kysymyksiä enkä muutenkaan mitään keskustelua.
Poistan ainoastaan nuo Ap:n sääntöjen vastaiset "ilmoitustaulumainokset".
Keskustella voi aivan vapaasti minun puolestani.
Ja sinä Maria voisit noudattaa palstan sääntöjä, kiitos. Eli keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei mainostamista.
t. Viestien poistaja
Yhtään mainosta ei ole postattu. Seurapuheita varten livelinkkejä. Onneksi ihmiset taitavat ne löytää netin ksutta vaikka poistatkin ne. Ikävää, että olet asettunut ylläpidon yläpuolelle ja estät ihmisiä kuulemasta Jumalan sanan julistusta.
On ikävää, että ihmiset joutuvat jäämään kuulopuheiden ja arvailujen varaan meikäläisistä, kun voisivat omin korvin kuulla mitä seuroissa opetetaan.
Toivotan edelleen kaikki kuulolle seuroihin, joko nettiseuroihin tai ihan paikan päälle.Sinulle viestien poistaja toivotan suvaitsevaisempaa mieltä ja Jumalan siunausta elämääsi.
-Maria
Maria, sinun ilmoittelusi on nimenomaan pelkkää seurojesi mainostamista, mitään muuta sisältöä niissä viesteissäsihän ei ole.
Ikävää, ettet ymmärrä palstan julkilausuttuja sääntöjä:
"Keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei esimerkiksi mainontaa ja markkinointia".
Sinulle toivon Maria, että oppisit kunnioittamaan tämän palstan yhteisiä sääntöjä ja siten samalla muita keskustelijoita. Kiitos.
t. Mainosviestien poistaja
Pidätkö lähetystyöntekijöitä mainosmiehinä?
Lähetystyöntekijät voivat saada jotain konkreettista hyvääkin aikaiseksi, mutta kyllähän se käännytystyö on siinä keskeistä.
Joten pohjimmiltaan mainostamista ja markkinointia kyllä. Jos se olisi pelkkää auttamista, niin sittenhän uskontoa ei tarvitsisi sen konkreettisen avun ohella tuputtaa laisinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oot kuunnellu seuroja ja haluaisit tietää jostain asiasta enemmän, niin kysy ihmeessä!
Yritän ehtiä vastaamaan ennen kuin ketjusta viestejä poistava henkilö poistaa kysymyksesi. Älä siis luule, että minä poistan täältä viestejä :)
Yt, Maria
Tiedoksi sinulle Maria, ja kaikille muillekin, etten poista kenenkään kysymyksiä enkä muutenkaan mitään keskustelua.
Poistan ainoastaan nuo Ap:n sääntöjen vastaiset "ilmoitustaulumainokset".
Keskustella voi aivan vapaasti minun puolestani.
Ja sinä Maria voisit noudattaa palstan sääntöjä, kiitos. Eli keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei mainostamista.
t. Viestien poistaja
Yhtään mainosta ei ole postattu. Seurapuheita varten livelinkkejä. Onneksi ihmiset taitavat ne löytää netin ksutta vaikka poistatkin ne. Ikävää, että olet asettunut ylläpidon yläpuolelle ja estät ihmisiä kuulemasta Jumalan sanan julistusta.
On ikävää, että ihmiset joutuvat jäämään kuulopuheiden ja arvailujen varaan meikäläisistä, kun voisivat omin korvin kuulla mitä seuroissa opetetaan.
Toivotan edelleen kaikki kuulolle seuroihin, joko nettiseuroihin tai ihan paikan päälle.Sinulle viestien poistaja toivotan suvaitsevaisempaa mieltä ja Jumalan siunausta elämääsi.
-Maria
Maria, sinun ilmoittelusi on nimenomaan pelkkää seurojesi mainostamista, mitään muuta sisältöä niissä viesteissäsihän ei ole.
Ikävää, ettet ymmärrä palstan julkilausuttuja sääntöjä:
"Keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei esimerkiksi mainontaa ja markkinointia".
Sinulle toivon Maria, että oppisit kunnioittamaan tämän palstan yhteisiä sääntöjä ja siten samalla muita keskustelijoita. Kiitos.
t. Mainosviestien poistaja
Sinä et taida olla kristitty?
Jeesus on itse antanut lähetyskäskyn ja käskenyt julistamaan evankeliumia ja kutsumaan ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Ei se ole mainostamista, vaan jokaiselle kristitylle annettu tehtävä. Ikävää, että se pahoittaa sinun mielesi.
-Maria
Juu en ole kristitty.
Voit aivan hyvin noudattaa lähetyskäskyäsi minun puolestasi. Kannatan uskonnonvapautta.
Mutta tee se asiallisella foorumilla, älä spämmää seuramainoksiasi tänne, kiitos. On ylläpito antanut tälle ketjulle "siunauksensa" tai ei, on se silti sääntöjen vastainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oot kuunnellu seuroja ja haluaisit tietää jostain asiasta enemmän, niin kysy ihmeessä!
Yritän ehtiä vastaamaan ennen kuin ketjusta viestejä poistava henkilö poistaa kysymyksesi. Älä siis luule, että minä poistan täältä viestejä :)
Yt, Maria
Tiedoksi sinulle Maria, ja kaikille muillekin, etten poista kenenkään kysymyksiä enkä muutenkaan mitään keskustelua.
Poistan ainoastaan nuo Ap:n sääntöjen vastaiset "ilmoitustaulumainokset".
Keskustella voi aivan vapaasti minun puolestani.
Ja sinä Maria voisit noudattaa palstan sääntöjä, kiitos. Eli keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei mainostamista.
t. Viestien poistaja
Yhtään mainosta ei ole postattu. Seurapuheita varten livelinkkejä. Onneksi ihmiset taitavat ne löytää netin ksutta vaikka poistatkin ne. Ikävää, että olet asettunut ylläpidon yläpuolelle ja estät ihmisiä kuulemasta Jumalan sanan julistusta.
On ikävää, että ihmiset joutuvat jäämään kuulopuheiden ja arvailujen varaan meikäläisistä, kun voisivat omin korvin kuulla mitä seuroissa opetetaan.
Toivotan edelleen kaikki kuulolle seuroihin, joko nettiseuroihin tai ihan paikan päälle.Sinulle viestien poistaja toivotan suvaitsevaisempaa mieltä ja Jumalan siunausta elämääsi.
-Maria
Maria, sinun ilmoittelusi on nimenomaan pelkkää seurojesi mainostamista, mitään muuta sisältöä niissä viesteissäsihän ei ole.
Ikävää, ettet ymmärrä palstan julkilausuttuja sääntöjä:
"Keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, ei esimerkiksi mainontaa ja markkinointia".
Sinulle toivon Maria, että oppisit kunnioittamaan tämän palstan yhteisiä sääntöjä ja siten samalla muita keskustelijoita. Kiitos.
t. Mainosviestien poistaja
Sinä et taida olla kristitty?
Jeesus on itse antanut lähetyskäskyn ja käskenyt julistamaan evankeliumia ja kutsumaan ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Ei se ole mainostamista, vaan jokaiselle kristitylle annettu tehtävä. Ikävää, että se pahoittaa sinun mielesi.
-Maria
Juu en ole kristitty.
Voit aivan hyvin noudattaa lähetyskäskyäsi minun puolestasi. Kannatan uskonnonvapautta.
Mutta tee se asiallisella foorumilla, älä spämmää seuramainoksiasi tänne, kiitos. On ylläpito antanut tälle ketjulle "siunauksensa" tai ei, on se silti sääntöjen vastainen.
Hei,
Minusta sinun kannattaisi keskustella asiasta ylläpidon kanssa, kun teillä on selvästi erilainen näkemys siitä, mikä täällä on sallittua viestintää.
He ovat nyt palauttaneet poistamasi viestit ja seuraavat ketjun tilannetta.Pyydän vielä kauniisti:
Voisitko ystävällisesti jättää ketjun ihan kokonaan avaamatta?Tuskin se niin kovasti häiritsee sinua lipuessaan ehkä kerran päivässä etusivun läpi?
Jollekin toiselle palstalaiselle se voi olla tärkeä ja toivoisin hänen löytävän tarvitsemansa tiedon ketjusta .
Yt, Maria
No ensinnäkin voin kertoa sinulle, etten ole ainoa joka tästä ketjusta on viestejä poistellut. Yhteenlaskettujen viestien määrähän on tässä sahannut ylös ja alas. Mainostaminen taitaa häiritä jotakuta muutakin kuin minua.
Jokusen oman viestinikin on joku poistanut, mutten ole heti syyttämässä siitä sinua.
Ylläpidon toimintaa voi vain ihmetellä. Esim. vastaava satanismia käsittelevä ketjuhan poistettiin välittömästi, vaikka se on ihan verrattava uskonnollinen/elämänkatsomuksellinen suuntaus siinä missä lestadiolaisuuskin. Niin ja itse en tuota satanismiketjua avannut, enkä edusta mitään uskonnollista ryhmää.
Muisto menneiltä ajoilta. Seurasin sivusta tätä keskustelua. Ruokailuhetki opiskelupäivän aikana. Samaan pöytään kokoontui neljä opiskelijatyttöä: yksi vanhoillislestadiolainen, yksi esikoislestadiolainen, yksi helluntaityttö ja yksi ihan vaan väestörekisteriluterilainen.
Esikoistyttö: "Tykkäättekö te, että teidän seuroihin tulee ulkopuolisia, minä en tykkää."
Vanhoillistyttö hämmästyneenä: "Hyvänen aika, kun vaan joku tulisi."
Helluntaityttö: "Niin."
Rekisteriluterilainen ei kommentoinut.
***
Tämä ei liity mitenkään tuohon edellä kirjoittamaani muisteloon.
Arvostan vanhoillislestadiolaisuudessa sitä, että he ovat työtä tekevää väkeä, ainakin miehet. Naiset ovat enemmän kotiäitejä, kun perheet ovat isoja.
En minä tosin seuroihin rohkenisi mennä, katsoisivat varmaan tosi pitkään, jotta kukas tuo on. Esikoisissa paljastuisin ulkopuoliseksi heti, sillä vaikka nainen olenkin, niin minulla ei ole yhtään hametta, minkä päälleni pukisin, olen aina pukeutunut pitkiin housuihin ja puseroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muisto menneiltä ajoilta. Seurasin sivusta tätä keskustelua. Ruokailuhetki opiskelupäivän aikana. Samaan pöytään kokoontui neljä opiskelijatyttöä: yksi vanhoillislestadiolainen, yksi esikoislestadiolainen, yksi helluntaityttö ja yksi ihan vaan väestörekisteriluterilainen.
Esikoistyttö: "Tykkäättekö te, että teidän seuroihin tulee ulkopuolisia, minä en tykkää."
Vanhoillistyttö hämmästyneenä: "Hyvänen aika, kun vaan joku tulisi."
Helluntaityttö: "Niin."
Rekisteriluterilainen ei kommentoinut.
***
Tämä ei liity mitenkään tuohon edellä kirjoittamaani muisteloon.
Arvostan vanhoillislestadiolaisuudessa sitä, että he ovat työtä tekevää väkeä, ainakin miehet. Naiset ovat enemmän kotiäitejä, kun perheet ovat isoja.
En minä tosin seuroihin rohkenisi mennä, katsoisivat varmaan tosi pitkään, jotta kukas tuo on. Esikoisissa paljastuisin ulkopuoliseksi heti, sillä vaikka nainen olenkin, niin minulla ei ole yhtään hametta, minkä päälleni pukisin, olen aina pukeutunut pitkiin housuihin ja puseroon.
Kuulostaa keksityltä jutulta ellei nuo neljä ole sitten jostain syystä hyviä kavereita keskenään. Seurat on jotain mistä lestadiolainen ei puhu noin kasuaalisti ulkopuolisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Muisto menneiltä ajoilta. Seurasin sivusta tätä keskustelua. Ruokailuhetki opiskelupäivän aikana. Samaan pöytään kokoontui neljä opiskelijatyttöä: yksi vanhoillislestadiolainen, yksi esikoislestadiolainen, yksi helluntaityttö ja yksi ihan vaan väestörekisteriluterilainen.
Esikoistyttö: "Tykkäättekö te, että teidän seuroihin tulee ulkopuolisia, minä en tykkää."
Vanhoillistyttö hämmästyneenä: "Hyvänen aika, kun vaan joku tulisi."
Helluntaityttö: "Niin."
Rekisteriluterilainen ei kommentoinut.
***
Tämä ei liity mitenkään tuohon edellä kirjoittamaani muisteloon.
Arvostan vanhoillislestadiolaisuudessa sitä, että he ovat työtä tekevää väkeä, ainakin miehet. Naiset ovat enemmän kotiäitejä, kun perheet ovat isoja.
En minä tosin seuroihin rohkenisi mennä, katsoisivat varmaan tosi pitkään, jotta kukas tuo on. Esikoisissa paljastuisin ulkopuoliseksi heti, sillä vaikka nainen olenkin, niin minulla ei ole yhtään hametta, minkä päälleni pukisin, olen aina pukeutunut pitkiin housuihin ja puseroon.
Kiitos muiston jakamisesta :)
Minullakin oli opiskeluaikana eri herätysliikkeeseen kuuluva ystävä. Juteltiin paljonkin uskonasioista.
Sen ehkä ”korjaisin” viestistäsi, että tosi harva meikäläinen on kotiäitinä (pl. äitiyslomat). Lähes kaikki ovat työelämässä.
Rohkaise vaan mielesi ja tule käymään seuroissa!
-Maria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ystävällisestä viestistäsi Maria!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ystävällisestä viestistäsi Maria!
Kiitos itsellesi. Kyllä meillä kaikilla on paljon mukavampaa, jos ollaan ystävällisiä toisillemme. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta rumasti ei tarvitse puhua.
-M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?
Jaksan kyllä. Älä hätäile jos en heti vastaa, kun tässä on muutakin touhua.
Muista ettei sinun omilla voimilla tarvitsekaan jaksaa. Taivaan Isä antaa ne voimat.
-Maria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?
Viestistäsi heräsi sellainen ajatus että on se jännä miten eri suuntiin elämä kuljettaa. Minua taas ahdistaa kun mietin pitäisikö lähteä. Taustalla on pelko siitä, että palvon muuten seurakuntaa epäjumalana, tuomitsen toisen kristityn eksklusiivisella seurakuntaopilla. Lisäksi mukana sopassa on yksi mielenterveysongelma ja yksinäisyys lestadiolaisten keskellä jotka ruokkivat toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?Viestistäsi heräsi sellainen ajatus että on se jännä miten eri suuntiin elämä kuljettaa. Minua taas ahdistaa kun mietin pitäisikö lähteä. Taustalla on pelko siitä, että palvon muuten seurakuntaa epäjumalana, tuomitsen toisen kristityn eksklusiivisella seurakuntaopilla. Lisäksi mukana sopassa on yksi mielenterveysongelma ja yksinäisyys lestadiolaisten keskellä jotka ruokkivat toisiaan.
Samanlaisia ajatuksia itselläkin on ollut. Kuitenkin monessa ”viisaamman” kannanotossa on ollut, että oikein uskoakseen ihmisen ei tarvitse olla vl, mutta uskon tulee olla samanlaista. Ja tähän liittyen olen ajatellut että se on sitten Taivaan Isä, joka määrittelee kunkin uskon oikeellisuuden, eikä minun tarvitse. Kuitenkin koen havainneensa, että elävää uskoa voi olla myös muualla, niin, että se todella näkyy ihmisessä.
Tsemppiä sinulle pohdintoihin todella paljon
- Aiempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?Jaksan kyllä. Älä hätäile jos en heti vastaa, kun tässä on muutakin touhua.
Muista ettei sinun omilla voimilla tarvitsekaan jaksaa. Taivaan Isä antaa ne voimat.
-Maria
Kiitos kun jaksat vastata. Ei mitään hätää, vaikka et heti kerkeäisikään kirjoittaa, minäkin tästä arjen keskeltä näpyttelen.
Niin, totta, juuri tätä itse mietin. Ja sitäkin, kuinka Taivaan Isä on monesti antanut voimia aivan ylitsepääsemättömiltä tuntuneisiin tilanteisiin.- Aiempi
En oikein tiedä mihin kohtaan viestissäsi voisin tarttua.
Tuntuu, että haluaisin vain sanoa, että kun Jumala sinua selvästi kutsuu, niin ethän paaduta sydäntäsi. Tee parannus ja tartu taas Taivaan Isän käteen.
Kun kaikki synnit on anteeksi, ei niitä tarvitse enää muistella, ei Taivaan Isäkään niitä muista.
-Maria
Kiitos Marialle linkeistä. Otan tänään aikaa näille ja kuuntelen tarkalla korvalla.
- Aiempi
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Marialle linkeistä. Otan tänään aikaa näille ja kuuntelen tarkalla korvalla.
- Aiempi
Kysy mitä vaan tulee mieleen kysymistä <3
-M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin palaamisen armon.
Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan ihan käsi sydämellä haluaisin. Tuntuu vain että olen kulkenut niin kauas monien valintojeni kautta, että miten se Taivaan Isä voi tämmöisen tuhlaajapojan jaksaa ottaa vastaan vaikka kaikkivoipa onkin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu, että olen nauttinut monistakin asioista jotka yleisesti mielletään ei-sopiviksi ja ajatellaan että uskovainen ei halua niitä tehdä. Mutta samaan aikaan tuntuu että olen ajautunut tosi kauas siitä turvallisuudesta ja suojasta, mitä joskus koin. Minusta tuntuu että moni asia on mennyt toisin kuin olisin toivonut, sen jälkeen kun omilla valinnoillani kielsin uskon, olen mennyt monessa vikaan.
Elämässä tapahtuu muutenkin monenlaista, ihanaa on ollut kuitenkin se kuinka uskovaiset minun tilani selkeästi nähden, kuitenkin ovat olleet tukena eivätkä vaikkapa tuominneet.
Minä vain tunnen itseni niin onnettomaksi, enkä tiedä miten tästä ”suosta” nousta. Kovasti koetan parannusta tehdä, mutta on varmaan niin että olen jotenkin omavoimaisesti sitä yrittänyt ja se ei siksi onnistu. Sinänsä elämä on kunnossa, on iso perhe ja hyvä puoliso, joka tosin ei ole uskomassa, mutta kuitenkin. Terveyttä, työtä, hyvä taloudellinen tilanne; ei rikkauksia, mutta mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia asioita.
Uskovaisia ystäviä minulla on, mutta aivan kuin joku sanoisi minulle, että älä kuormita niitä näillä, koeta itse selvitä asioista. Puolison mielestä voisin hyvin käydä vaikka kirkossa, mutta en minä sieltä sitä saa, varmaan se on sitten rauha ja syntien anteeksiantamus. Muuallakin käyntiä olen kokeillut, mutta sieltä tulee levoton olo, eikä siis ehkä itselle sopiva ympäristö.
Minulla on Kuule, nyt en ole sitä hetkeen jaksanut kuunnella kun olen jotenkin niin syvällä tässä omassa ahdistuksessani. Jaksaisiko joku keskustella minun kanssa?Jaksan kyllä. Älä hätäile jos en heti vastaa, kun tässä on muutakin touhua.
Muista ettei sinun omilla voimilla tarvitsekaan jaksaa. Taivaan Isä antaa ne voimat.
-Maria
Kiitos kun jaksat vastata. Ei mitään hätää, vaikka et heti kerkeäisikään kirjoittaa, minäkin tästä arjen keskeltä näpyttelen.
Niin, totta, juuri tätä itse mietin. Ja sitäkin, kuinka Taivaan Isä on monesti antanut voimia aivan ylitsepääsemättömiltä tuntuneisiin tilanteisiin.- Aiempi
En oikein tiedä mihin kohtaan viestissäsi voisin tarttua.
Tuntuu, että haluaisin vain sanoa, että kun Jumala sinua selvästi kutsuu, niin ethän paaduta sydäntäsi. Tee parannus ja tartu taas Taivaan Isän käteen.Kun kaikki synnit on anteeksi, ei niitä tarvitse enää muistella, ei Taivaan Isäkään niitä muista.
-Maria
Eikö Taivaan Isäsi muista pedonkaan syntejä?
Miksi lestadiolaisten lasten hyväksikäyttöä ja asian piilottelua koskeva kommentti poistettiin? Sehän sisälsi vain faktoja asiasta.
Olisiko Ap:lla jotain lähdettä, jossa lestadiolaiset itse käsittelevät tätä aihetta?
Vierailija kirjoitti:
En ehtinyt nähdä kommenttiasi. Voin vain kertoa, että sekä rikos että sen peittely ovat syntiä. SRK:n sivuilla sanotaan näin:
”RIPPI tarkoittaa sitä, että uskovainen tunnustaa syntinsä rippi-isälle, jollekin luotettavalle uskovaiselle, ja tämä julistaa Jumalan valtuuttamana hänelle synnit anteeksi. Rippi on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen asia. Siihen kuuluu olennaisena osana halu luopua synnistä. Rippi-isällä ei ole lupaa kertoa ripissä kuulemiaan asioita muille. Jos on tapahtunut rikos, rippi-isän tulee kuitenkin huolehtia siitä, että asia saatetaan viranomaisten tietoon.”
Ymmärrän hyvin, miksi aihe herättää kysymyksiä. Rikokset olivat kauheita, ja on hyvä, että ne tutkittiin. Minua ei kuitenkaan voi pitää vastuullisena rikoksista, joita en ole tehnyt, en hyväksynyt enkä ollut peittelemässä. Vastuu rikoksista kuuluu niiden tekijöille.
Perustin tämän ketjun kuitenkin jakaakseni uskomisen iloa. En haluaisi enää jatkaa tästä aiheesta täällä, koska se vetää myös oman mieleni hyvin matalaksi. Toivon, että voisimme pysyä siinä, mikä oli tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus.
-Maria
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Nämä on tietyntyyppisiä yhdistyksiä, joissa pyritään pätemään. Ei ole hyvä juttu.