Miten monilla tuntuu olevan rahaa kuin roskaa? Sijoittaako he osan palkastaan vai mitä tekee, että rahaa kertyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aloittanut sijoittamisen 17-vuotiaana js olen aina sijoittanut osan tuloistani. Vaurastuin myös perinnöllä isäni kuoltua. Perintö oli osakesijoituksia ja käteistä sekä talon puolikas. 

Onhan se hienoa jos 17-vuotiaana on jo rahoja mitä voi sijoitella. Minulla ja monella muullakin ne vähäiset rahat mitä nuorena on itse kokoon saanut ovat menneet ihan tähdellisiin ja välttämättömiin hankintoihin ja sellaiseen ovat vanhemmatkin meistä saadut lapsilisät joutuneet säästötilille jemmaamisen sijasta käyttämään. Jos ei kotoa saa mitään pesän munaa itsellisen elämän aloittaessaan niin aika kauan työelämään päästyäänkin ne tienestit menevät asunnon vuokraan ja elämän perushankintoihin eikä omasta omistusasuntoa voi edes ajatella ainakaan jos vanhemmista ei ole edes pankkilainan takaajiksi.

Ei.

Vaan ensin maksetaan asuminen, sitten itselle ja lopuilla voi hankkia kattiloita ja iipoka (ja niissäkin kannattaa todella harkita mikä on tarpeellista).

On ihan eri asia aloittaa sitä itsellistä elämää ilman mitään tyhjällä pankkitilillä kuin jos pankkitilillä on on ne vanhempien sinne säästämät lapsilisät ja vaikka vielä päälle mummojen ja pappojen lapsenlapsilleen säännöllisesti säästöön laittamat rahasummat.

Korona aikana, kun moni nuori ei saanut töitä olivat ihmeissään, kun eivät saaneet toimeentulotukea säästöjen takia. Joku oli säästänyt asuntoa varten.

Muistan kun olin perus toimihenkilötyössä niin ei oikein mitään jäänyt käteen. Sitten kun ylenin asiantuntijatehtävään ja pääsin keskipalkan yläpuolelle, ostin asunnon Helsingistä. Ei jäänyt silloinkaan mitään käteen. Sitten perhe - elettiin ihan kivasti kahdella asiantuntijatason palkalla, mutta toisaalta vaihdettiin isompaan asuntoon ja ostettiin auto. Lapseen menee jonkin verran, autoonkin - mutta Helsingin asuntohinnoilla asunnossa on paljon kiinni. Etenkin jos asuu mukavasti. 

Kun olin maksanut asuntolainat pois ja samoihin aikoihin perin molemmat vanhempani, niin yhtäkkiä oli paljon sijoitettavaa varallisuutta. Se omistusasunto on aika vakaa sijoitus mutta siinä on paljon kiinni. 

Tilanne on toinen jos on rikkaan lapsi, saa asua ilmaiseksi opiskeluajan ja sen jälkeenkin, lapsilisät ja viistonnia vuodessa on sijoitettu syntymästä asti jne...

Tilanne on myös toinen jos asuu muualla kuin Helsingissä. Rahaa on käytettävissä paljon enemmän. Se on sitten että löytyykö sitä hyväpalkkaista työtä sieltä missä asunnot on halvimmillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aloittanut sijoittamisen 17-vuotiaana js olen aina sijoittanut osan tuloistani. Vaurastuin myös perinnöllä isäni kuoltua. Perintö oli osakesijoituksia ja käteistä sekä talon puolikas. 

Onhan se hienoa jos 17-vuotiaana on jo rahoja mitä voi sijoitella. Minulla ja monella muullakin ne vähäiset rahat mitä nuorena on itse kokoon saanut ovat menneet ihan tähdellisiin ja välttämättömiin hankintoihin ja sellaiseen ovat vanhemmatkin meistä saadut lapsilisät joutuneet säästötilille jemmaamisen sijasta käyttämään. Jos ei kotoa saa mitään pesän munaa itsellisen elämän aloittaessaan niin aika kauan työelämään päästyäänkin ne tienestit menevät asunnon vuokraan ja elämän perushankintoihin eikä omasta omistusasuntoa voi edes ajatella ainakaan jos vanhemmista ei ole edes pankkilainan takaajiksi.

Ei.

Vaan ensin maksetaan asuminen, sitten itselle ja lopuilla voi hankkia kattiloita ja iipoka (ja niissäkin kannattaa todella harkita mikä on tarpeellista).

On ihan eri asia aloittaa sitä itsellistä elämää ilman mitään tyhjällä pankkitilillä kuin jos pankkitilillä on on ne vanhempien sinne säästämät lapsilisät ja vaikka vielä päälle mummojen ja pappojen lapsenlapsilleen säännöllisesti säästöön laittamat rahasummat.

Korona aikana, kun moni nuori ei saanut töitä olivat ihmeissään, kun eivät saaneet toimeentulotukea säästöjen takia. Joku oli säästänyt asuntoa varten.

niin? ja mikä on tämän viestisi tarkoitus?

ja juuri TUOHAN todistaa että se SÄÄSTÄMINEN on kannattanut. ei ole TARVINNUT turvautua VIIMESIJAISEEN TUKEEN.... Näin minulla on ollut jo 52 vuotta. ei ole tarvinnut viimesijaiseen tukeen koskaan turvautua. osin työnteon osin pääomien ja pääomatulojen ANSIOSTA. 

"Yllätys" että tää HUUTAJA riehuu taas kun rahasta keskustellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aloittanut sijoittamisen 17-vuotiaana js olen aina sijoittanut osan tuloistani. Vaurastuin myös perinnöllä isäni kuoltua. Perintö oli osakesijoituksia ja käteistä sekä talon puolikas. 

Onhan se hienoa jos 17-vuotiaana on jo rahoja mitä voi sijoitella. Minulla ja monella muullakin ne vähäiset rahat mitä nuorena on itse kokoon saanut ovat menneet ihan tähdellisiin ja välttämättömiin hankintoihin ja sellaiseen ovat vanhemmatkin meistä saadut lapsilisät joutuneet säästötilille jemmaamisen sijasta käyttämään. Jos ei kotoa saa mitään pesän munaa itsellisen elämän aloittaessaan niin aika kauan työelämään päästyäänkin ne tienestit menevät asunnon vuokraan ja elämän perushankintoihin eikä omasta omistusasuntoa voi edes ajatella ainakaan jos vanhemmista ei ole edes pankkilainan takaajiksi.

Ei.

Vaan ensin maksetaan asuminen, sitten itselle ja lopuilla voi hankkia kattiloita ja iipoka (ja niissäkin kannattaa todella harkita mikä on tarpeellista).

On ihan eri asia aloittaa sitä itsellistä elämää ilman mitään tyhjällä pankkitilillä kuin jos pankkitilillä on on ne vanhempien sinne säästämät lapsilisät ja vaikka vielä päälle mummojen ja pappojen lapsenlapsilleen säännöllisesti säästöön laittamat rahasummat.

Korona aikana, kun moni nuori ei saanut töitä olivat ihmeissään, kun eivät saaneet toimeentulotukea säästöjen takia. Joku oli säästänyt asuntoa varten.

Säästöt on sitä varten että niitä käytetään kun on tarvetta niille.

Veronmaksajienko pitäisi elättää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aloittanut sijoittamisen 17-vuotiaana js olen aina sijoittanut osan tuloistani. Vaurastuin myös perinnöllä isäni kuoltua. Perintö oli osakesijoituksia ja käteistä sekä talon puolikas. 

Onhan se hienoa jos 17-vuotiaana on jo rahoja mitä voi sijoitella. Minulla ja monella muullakin ne vähäiset rahat mitä nuorena on itse kokoon saanut ovat menneet ihan tähdellisiin ja välttämättömiin hankintoihin ja sellaiseen ovat vanhemmatkin meistä saadut lapsilisät joutuneet säästötilille jemmaamisen sijasta käyttämään. Jos ei kotoa saa mitään pesän munaa itsellisen elämän aloittaessaan niin aika kauan työelämään päästyäänkin ne tienestit menevät asunnon vuokraan ja elämän perushankintoihin eikä omasta omistusasuntoa voi edes ajatella ainakaan jos vanhemmista ei ole edes pankkilainan takaajiksi.

Ei.

Vaan ensin maksetaan asuminen, sitten itselle ja lopuilla voi hankkia kattiloita ja iipoka (ja niissäkin kannattaa todella harkita mikä on tarpeellista).

On ihan eri asia aloittaa sitä itsellistä elämää ilman mitään tyhjällä pankkitilillä kuin jos pankkitilillä on on ne vanhempien sinne säästämät lapsilisät ja vaikka vielä päälle mummojen ja pappojen lapsenlapsilleen säännöllisesti säästöön laittamat rahasummat.

Mä olen aloianut tyhjästä kahdesti. Ensin muutin poikakaverin kanssa ysärin laman alussa yhteen. Sittemmin erosimme ja puolet varustelusta jäi poikakaveriile. Myöhemmin 28v valmistuin tekusta opintolainat niskassa ja 0 mk tilillä, mutta opiskelijakämpän irtaimisto jostain haalittuna. Töitä löytyi maakunnasta joten autokin oli tarpeen...

Nyt on okt, hyvä auto, sijotussalkku, kakkosasunto ja lapsellakin salkku. Nykyinen mies on käsistään kätevä: huoltaa autot ja remppaa talon, siinä oikeesti on säästynyt paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa auton osista tilataan ulkomailta ja osa ostetaan käytettynä kolariautoista. Ei ole rahaa viedä autoa mihinkään kalliiseen korjaamoon ja ostaa osia uutena.

Ei nyky hallituksen leikkauksilla.

Meinaatko ihan tosissasi, että sosiaalitukien pitäisi maksaa sinulle auton korjauspalvelut? :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole auton korjaamiseen taitoja, tiloja eikä välineitä. Renkaatkin säilytän ja vaihdatan rengasliikkeessä. En rupea raahaamaan renkaita säilytykseen kellarin häkkivarastoon. Osaan tehdä monta muuta asiaa, mutta en ole joka asian taituri.

Minä korjaan autoni ihan tunkin ja apupukin varassa jne. Ja renkaat siellä häkkivarastossa. Ja jo ennen oli huolto-oppaita eri autoihin, sitten videoita ja nykyään vielä tekoäly, joten en näe syytä olla osaamatta yhtään mitään, paitsi jos kyseessä on oikeasti jonkun erityisen raskaan osan vaihto taikka jonkun sellaisen, joka on vain tahallaan tehty tosi hankalaksi tms. No esim. ilmastoinnin täyttöhuoltoa taikka renkaita vanteille en itse laita. Tai nelipyörä-suuntausta tee. Mutta about kaiken muun kyllä itse teen. Köyhyys on usein oma syy.

Me korjataan itse, mutta ollaan silti köyhiä. Minä korjasin naisena myös pesukoneen itse, otin takalevyn irti. En saa enää ansiosidonnaista.

No hyvä sentään, että olet rehellisesti köyhä! Moni on köyhä omien valintojensa vuoksi! Siinä on kaksi eri asiaa. 

Olen noin 40 vuotias pääkaupunkiseudulla asuva nainen. Ansaitsen 100 000 euroa vuodessa normaalissa palkkatyössä. Kaikki on suhteellista, toisille se on pieni raha, toisille iso. Itse tulen sillä hyvin toimeen vaikka lasten harrastukset ja eläminen maksaa, jos rahaa haluaa käyttää. Perintöä ei ole eikä tule ja ihan itse olen tähän tulotasoon päästäkseni töitä tehnyt. Koen olevani onnekas. 

Sen kun tietäs.Säästäkää..miks pitäs koko ajan ostaa,kuin välttämättömän ostaa.Laskut on isot.Asuminen kallista vaik omassa asuis.

Vierailija kirjoitti:

Olen noin 40 vuotias pääkaupunkiseudulla asuva nainen. Ansaitsen 100 000 euroa vuodessa normaalissa palkkatyössä. Kaikki on suhteellista, toisille se on pieni raha, toisille iso. Itse tulen sillä hyvin toimeen vaikka lasten harrastukset ja eläminen maksaa, jos rahaa haluaa käyttää. Perintöä ei ole eikä tule ja ihan itse olen tähän tulotasoon päästäkseni töitä tehnyt. Koen olevani onnekas. 

Satatonnia ei enää ole "normaali" palkkatyö. Mediaani nykyään on 40k euroa vuodessa. Olet jo kaukana sen yläpuolella. Matalapalkka Suomessa alle 30k € ja korkea palkka yli 50k € vuodessa.

Palkka on hyvä, mutta työ on kyllä ihan normaali työ enkä varmasti ole ainoa tällä palkalla työpaikassani. 

Vierailija kirjoitti:

Kuluttaa vähemmän kuin tienaa ja säästää loput. Lisäksi sijoittaminen jne.

10e tuntipalkalla pitäisi olla joka toinen päivä syömättä siis. Koska rahat ei riitä ruokaan edes kuukauden loppuviikosta. Niin pitäisi olla ainakin parisen viikkoa paastolla vetäenn laihaa kaurapuuroa. Mulla on jo ravinneainevajauksia ja bmi on 18, ei ole varaa.

Miksi meillä on näitä matalia palkkoja ja ihan älyttömän kalliita vuokramaksuja? Mullaei jää rahaa säästöön yhtään pikemminkin tappiota tulee kokoajan.

Olen pitkään (20+ vuotta) tehnyt tulotasooni nähden vaatimattomia valintoja ja tinkinyt itsestäni. Tai ei se oikeastaan ole tinkimistä kun olen aina ollut vähään tyytyväinen. Ehkä siksi sitä rahaa on alkanut kertyä. Ja ehkä sitten nyt jollekin ulkopuoliselle tilanteeni saattaa näyttäytyä siltä että "rahaa on kuin roskaa" kun olen pystynyt mahdollistamaan lapsilleni asioita joita edes kahden vanhemman perheessä ei aina pystytä mahdollistamaan. 

T. Kahden teinin yksinhuoltaja 

Vierailija kirjoitti:

Esim lähtee 5 päiväksi kylpylään tosta noin vaan. 

säästänyt koko talven    pienestä  palkastaan

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään (20+ vuotta) tehnyt tulotasooni nähden vaatimattomia valintoja ja tinkinyt itsestäni. Tai ei se oikeastaan ole tinkimistä kun olen aina ollut vähään tyytyväinen. Ehkä siksi sitä rahaa on alkanut kertyä. Ja ehkä sitten nyt jollekin ulkopuoliselle tilanteeni saattaa näyttäytyä siltä että "rahaa on kuin roskaa" kun olen pystynyt mahdollistamaan lapsilleni asioita joita edes kahden vanhemman perheessä ei aina pystytä mahdollistamaan. 

T. Kahden teinin yksinhuoltaja 

Tarvitaan kuitenkin ihan kunnon työ mistä saa kunnollista kelvollista palkkaa. Ei ne säästöt ala karttumaan muutoin. Toisekseen tuollainen 20 vuoden nuukailu voi sairastuttaa herkimmät ihmiset mökkihöperöksi, kun elää säästeliäästi niin ei tule käytyä missään ja ihmiskontaktit on ne missä säästöjä syntyy paljon. Ollaan koko rahan edestä vuokra-asunossa. Teineillehän se ei kauheen hyvää tee tai lapsille elää eräänlaisessa vankilassa. 

Varsinkin ne ihmiset jotka luontaisesti on ok asian kanssa ja tyytyy vähään, niin eristäytyy muista köyhyyden takia lähinnä. Siinä sitten selitellään itselle että säästetään. No pakon edestä kyllä säästellään ja ei käydä missään, ei välttämättä oman vanhemman hautajaisissakaan voi käydä, koska matkat maksaa ja junaliput pitäisi varata kuukausia ennen että ne on kelvollisia köyhän ostaa palkallaan. Niin ei elämän pitäisi olla sellaista nykyaikana. 

Asioita voitaisi säätää siten että jokainen työtätekevä voisi kuluttaa luonnollisesti eristäytymättä yhteiskunnasta. 

Lapsille kamala paikka elää säästäväisen ihmisen kanssa, kun heillä ei ol mitään kontakteja ulkomaailman. Myöhemmin näistä tulee ihan kauheeta laskua yhteiskunnalle kun ovat oppineet vain olemaan neljän seinän sisällä. Se on vanhemmalle haastaavaa yrittää ilman rahaa näitä virikkeitä tarjota ja lapset kasvaa ihan laatikossa kirjaimellisesti.

Kyllä työtätekevällä pitäisi saada olla rahaa peruskuluttamiseen ja virkistystoimintaan. Alle 15e tuntipalkoilla tämä ei oikein onnistu nykyisellä ostovoimalla!

Köyhyys kasvattaa mielenterveysongelmia. Pienituloisimamt voisi miettiä tarkkaan että lähteekö säästelemään, jos on niitä lapsia. Se kerran viikossa 20e menetys uimahalliin esimerkiksi on hyvä säästö tulevaisuuteen. Käykää jossain ihmiset ja maksakaa siitä lastenne takia. Itsehän olette jo päästänne vialla ja keräätte jotain pieniä hippusia hiluja pankkitilille. Köyhän ei ole tarkoitus säästää. Säästäminen on keskituloisille ja isotuloisille. 

Olisihan se suotavaa jos pienituloisillein myönnetttäisi oikeus säästää siten ettei siitä vaarannut mielenterveys ja eristäydy yhteiskunnasta. Tämä on kuitenkin vakava uhka jokaiselle pienituloiselle joka säästää. Talous on säädetty niin että teidän ei pidä säästää yhtään. Otatte riskin ja altistatte lapset siihen myös. Älkää säästäkö vaan sijoittakaa tulevaisuuteen tuhlaamalla kaikki. Kädestä suuhun on matalatuloisen elämä säädelty johtoportaasta käsin.

Suomessa on joku sairas meininki käynnissä josa säästämisestä on tehty joku hyve. Se on sairautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim lähtee 5 päiväksi kylpylään tosta noin vaan. 

säästänyt koko talven    pienestä  palkastaan

onks järkee säästää koko talvi parin päivän kylpylään, kun lapset voisi viedä kerran viikossa uimahalliin edullisemmin ja ne altistuisi sielä sitten ihmiskontakteille. On se aika kova paikka olla koko talvi motissa ilman virikkeitä ihan aikusellekin. 

Voi aina miettiä oliko vörttiä säästää pari vuotta palkastaan 20e lauantaina sivuun että saa kuukauden palkan ja sillä sitten käy viikon tai päivien lomalla jossain. 

Oliko vörttiä säästää parivuotta kuukauden palkka? Olisko voinut lauantaina tehdä jotain järkevämpää ja saada täyteläisempi elämä kuin satsata parin vuoden päähn johonkin parinpäivän lomaan jota ei välttämättä myöhemmin edes muista.  Ei köyhän kannata säästää. Se pitäisi jo tajuta. Päättäjät luuli jo kansan oppineen ja ymmärtävän realiteetit, niin nyt on talous ihan päin helvettiä kun keskiluokkakin vain säästää ja säästää. Ei köyhän tarvitse tulla toimeen palkallaan. Köyhän tehtävänä on tuhlata jokainen raha nollaa myöten tililtään. Tai sitten kiristetään taas veroja ja nostetaan alvia. 

Ettekö te saatana opi? 

sairas kansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään (20+ vuotta) tehnyt tulotasooni nähden vaatimattomia valintoja ja tinkinyt itsestäni. Tai ei se oikeastaan ole tinkimistä kun olen aina ollut vähään tyytyväinen. Ehkä siksi sitä rahaa on alkanut kertyä. Ja ehkä sitten nyt jollekin ulkopuoliselle tilanteeni saattaa näyttäytyä siltä että "rahaa on kuin roskaa" kun olen pystynyt mahdollistamaan lapsilleni asioita joita edes kahden vanhemman perheessä ei aina pystytä mahdollistamaan. 

T. Kahden teinin yksinhuoltaja 

Tarvitaan kuitenkin ihan kunnon työ mistä saa kunnollista kelvollista palkkaa. Ei ne säästöt ala karttumaan muutoin. Toisekseen tuollainen 20 vuoden nuukailu voi sairastuttaa herkimmät ihmiset mökkihöperöksi, kun elää säästeliäästi niin ei tule käytyä missään ja ihmiskontaktit on ne missä säästöjä syntyy paljon. Ollaan koko rahan edestä vuokra-asunossa. Teineillehän se ei kauheen hyvää tee tai lapsille elää eräänlaisessa vankilassa. 

Varsinkin ne ihmiset jotka luontaisesti on ok asian kanssa ja tyytyy vähään, niin eristäytyy muista köyhyyden takia lähinnä. Siinä sitten selitellään itselle että säästetään. No pakon edestä kyllä säästellään ja ei käydä missään, ei välttämättä oman vanhemman hautajaisissakaan voi käydä, koska matkat maksaa ja junaliput pitäisi varata kuukausia ennen että ne on kelvollisia köyhän ostaa palkallaan. Niin ei elämän pitäisi olla sellaista nykyaikana. 

Asioita voitaisi säätää siten että jokainen työtätekevä voisi kuluttaa luonnollisesti eristäytymättä yhteiskunnasta. 

Lapsille kamala paikka elää säästäväisen ihmisen kanssa, kun heillä ei ol mitään kontakteja ulkomaailman. Myöhemmin näistä tulee ihan kauheeta laskua yhteiskunnalle kun ovat oppineet vain olemaan neljän seinän sisällä. Se on vanhemmalle haastaavaa yrittää ilman rahaa näitä virikkeitä tarjota ja lapset kasvaa ihan laatikossa kirjaimellisesti.

 

Kyllä työtätekevällä pitäisi saada olla rahaa peruskuluttamiseen ja virkistystoimintaan. Alle 15e tuntipalkoilla tämä ei oikein onnistu nykyisellä ostovoimalla!

Köyhyys kasvattaa mielenterveysongelmia. Pienituloisimamt voisi miettiä tarkkaan että lähteekö säästelemään, jos on niitä lapsia. Se kerran viikossa 20e menetys uimahalliin esimerkiksi on hyvä säästö tulevaisuuteen. Käykää jossain ihmiset ja maksakaa siitä lastenne takia. Itsehän olette jo päästänne vialla ja keräätte jotain pieniä hippusia hiluja pankkitilille. Köyhän ei ole tarkoitus säästää. Säästäminen on keskituloisille ja isotuloisille. 

Olisihan se suotavaa jos pienituloisillein myönnetttäisi oikeus säästää siten ettei siitä vaarannut mielenterveys ja eristäydy yhteiskunnasta. Tämä on kuitenkin vakava uhka jokaiselle pienituloiselle joka säästää. Talous on säädetty niin että teidän ei pidä säästää yhtään. Otatte riskin ja altistatte lapset siihen myös. Älkää säästäkö vaan sijoittakaa tulevaisuuteen tuhlaamalla kaikki. Kädestä suuhun on matalatuloisen elämä säädelty johtoportaasta käsin.

Suomessa on joku sairas meininki käynnissä josa säästämisestä on tehty joku hyve. Se on sairautta.

No nyt kyllä tehtiin melkoisia johtopäätöksiä. Ihan normaalia elämää ollaan eletty, enkä ole koskaan tinkinyt lasteni tarpeista. Mielestäni yritin juuri sitä sanoa. Vaatimattomilla valinnoilla tarkoitan esimerkiksi sitä että ostin 200 000 euron talon kalliimman sijasta. Tai että auto on aina ollut halpa käytetty. Ja kuten mainitsin, nämä ovat olleet vaatimattomia tulotasooni nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkään (20+ vuotta) tehnyt tulotasooni nähden vaatimattomia valintoja ja tinkinyt itsestäni. Tai ei se oikeastaan ole tinkimistä kun olen aina ollut vähään tyytyväinen. Ehkä siksi sitä rahaa on alkanut kertyä. Ja ehkä sitten nyt jollekin ulkopuoliselle tilanteeni saattaa näyttäytyä siltä että "rahaa on kuin roskaa" kun olen pystynyt mahdollistamaan lapsilleni asioita joita edes kahden vanhemman perheessä ei aina pystytä mahdollistamaan. 

T. Kahden teinin yksinhuoltaja 

Siehän oot ihn hölmöläinen. Elämäs pistänyt hukkaan muutaman tonnin tähden. Sie teet kurjuudesta arkidraamaa. Elät kuin sota-aikojen mummot ja varmasti pikkaritkin ompelet kiinni ja sukat kanssa. Pöljä mikä pöljä. Suomi on täynnä näitä, jotka pistäisi perunatkin kasvamaan kerrostaloyhtiön hiekkalaatkolle jos vain kehtaisivat. 

Ihan sairasta meininkiä. On piinaavaa elää tuollaisen vanhemman kanssa lapsuus ja nuoruus.