Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten tämä menee ohi :-(

Vierailija
21.05.2007 |

Eli olen naimisissa oleva pienten lasten äiti. Nyt olen " ihastunut" mieheen jonka tunsin omassa nuoruudessani ja jota silloin kohtelin todella törkeästi.

Tiedän, että en aio mitään miehen suhteen tehdä, vaikka hakeudunkin tarkoituksella paikkoihin missä tiedän häneen törmääväni. Lapseni (ja heidän onnensa) ja mieheni ovat minulle kuitenkin kaikki kaikessa, vaikka toki välillä miehen kanssa menee älyttömän huonosti, mutta myös hyviä hetkiä on.

Nyt onkin ongelma kuinka saisin tuon toisen miehen pois mielestäni, kun tuppaan häntä aikas usein ajattelemaan...

En kaipaa moralisointia, koska mielestäni tilanteessani ei siihen ole mitään syytä.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
21.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jossain vaiheessa tuo ihastus sanoo tai tekee jotain typerää, ja " heräät" .

Vierailija
2/4 |
21.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väillä ajattelen kamalasti menneisyyden henkilöitä, eksiä, paria joita kohtelin tosi huonosti. Toivoisin näkeväni heidät että voisin näyttää etten ole enää sama ihminen kuin silloin ja jossittelen kaikkea.. Ikävöin... tyhmää! Sitten se menee ohi ja joskus saattaa taas tulla takaisin.



Täytyy vain keskittyä muihin asioihin. Antaa ajan kulua..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
21.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos nimittäin kiellät itseäsi ajattelemasta häntä, et muuta teekkään... Kun annat itsellesi virallisen luvan kuvitella vaikka mitä kaikkea mahdollista mielikuvituksessasi, huomaat pian että menee kyllä ohi koko ihastus. Usko, olen kokeillut ja huomannut että tämä tepsii (useammin kuin kerran...). Pitkässä liitossa elävä

Vierailija
4/4 |
21.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä juuri olen yrittänyt tehdä, siis kieltää itseni ajattelemasta tätä toista miestä, koska välillä pelottaa, että jos tilaisuus tulisikin ykskaks yllättäen eteeni pettää miestäni, niin kuinka kauan pystyisin sen täysin torjumaan :-(

Järjellä ajatellen en tietenkään pettäisi, MUTTA entäs jos sitä jotenkin sokaistuisikin...

hankalaa, en ole ikinä ennen tälläista kokenut ainakaan näin voimakkaasti, ja ihan masentaa koko tilanne.



-ap-