Lue keskustelun säännöt.
Avioero, ja koirat. Saisiko koiraihmisiltä asiallista pohdintaa?
17.07.2026 |
En aio lopettaa yhtäkään koiraa, sellaiset kommentit siis on turhia.
Mutta. Meillä on kolme koiraa. Yksi jo iäkäs, jolla varmasti viimeiset vuodet meneillään. Äärettömän rakas. Toinen koira on melko huomaamaton, arka ihmisiä ja uusia paikkoja kohtaan, mutta ei kuitenkaan hauku tai rähjää, eli sinällään on ns. helppo.
Nuorin on miehen haluama koira, aktiivinen mutta iloinen, vaatii huomiota.
Ja nyt sitten on ero tulossa ja kaikki koirat jäävät minulle. Minun on sitten päätettävä, pidänkö kaikki vai luovunko jostain. Kolme koiraa on paljon, kun hoitajia ei ole, ja kyläpaikatkin tällä laumalla hankalia. Eli rajoittaa paljon, jos jonnekin haluaa lähteä. Toisaalta, kotona kaikkikin menisi. Toisaalta, minulla on jaksamista ja ajoittain arkea rajoittava sairaus. Eli. Pohdinta-apua?
Vanhimmasta en luovu, ennen kuin on pakko, nyt on vielä hyvävointinen joten pysyy todella kotona.
Keskimmäinen on tosiaan helppo, ja noin aralle koiralle olisi vaikeaa löytää ymmärtävä koti. En siis luopuisi siitäkään.
Jos siis jostain luopuisin, se olisi nuorin koira. Pääsisin paljon helpommalla ja koti olisi rauhallinen. Koira sopeutuisi varmasti uuteen paikkaan. Mutta, se on myös keskimmäisen tukipilari, ja jos se lähtee, keskimmäisestä voisi tulla vielä arempi. Sille olisi varmasti aivan katastrofi sitten, kun vanhimmasta aika jättää. Yksin oloa tuo arka koira ei kestäisi, en usko hetkeäkään.
Olisiko sittenkin viisainta pitää kaikki? Pää pyörällä tästä miettimisestä.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin kaikki. Teidän eronne on joka tapauksessa niille trauma, ja lauman jatkuva hajoittaminen vain lisäisi sen keskimmäisen koiran ahdistusta. Ja entä sitten, kun se vanhin koira kuolee? Se keskimmäinen jäisi yksin...
Ja jos nyt ovat toimiva lauma, niin sen lauman hajoittaminen voi tosiaan aiheuttaa ongelmia, ja onkin paljon työläämpää kahden koiran kanssa kuin kolmen.
Nimim. Enpä ole 35 vuoteen käynyt ulkomaanreissuilla, kun ei koirille löydy hoitopaikkaa.
Minä otin eroperheen kolmen koiran laumasta kaksi. Olivat olleet hyvä porukka keskenään. Ajattelin kokeneena koiranomistajana, että nuo kaksi nyt tukevat toisiaan vaikka miten, lapsiakin asui meillä vielä kotona. Toisin kävi. Dynamiikka muuttui kokonaan. Pienempi, epävarmempi koira alkoi tyrannisoida isompaa ja lenkkeily oli kamalaa, kun kaikille piti räkyttää. Edellinen omistaja tunnusti sitten remmirähjäystaipumuksen. Asetelma todella muuttuu, kun yksikin muutos tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on tehty se perustavanlaatuinen virhe, että noiden koirien on annettu muodostaa lauma, joka ei ole kiinnittynyt ihmiseen ja johon ihminen ei liity mitenkään. Siksi keskimmäisen, joka erityisesti olisi tarvinnut rohkaisua ja ihmisen ohjausta kahden kesken, on annettu kiinnittyä noihin kahteen muuhun koiraan niin, ettei se pysty enää toimimaan itsenäisesti ollenkaan. Ihmettelen, onko tässä kyse tietämättömyydestä vai laiskuudesta, koska asiasta kerrotaan juurta jaksain joka ikisessä koiranhoito-oppaassa -- myös sellaisessa, jonka kasvattajalta saa ilmaiseksi mukaansa. Ilmeisesti hommattu sekarotuisia jostain takakontista.
Erityisen käsittämätöntä tämä on kahden täysivaltaisen ihmisen taloudessa, kun minäkin olen kahden koiran ainoana omistajana, jolla ei ole hoitopaikkoja käytettävissään, säännöllisesti varmistanut molemmille tekemistä, jossa toinen ei ole mukana. Niinpä nuorempi ei todellakaan ole riippuvainen vanhemmasta, vaan molemmat kykenevät toimimaan ja olemaan itsenäisesti. Ap ei tässä vaiheessa enää voi mitään, mutta ehkä joku asiallinen koiranomistaja ymmärtää varoa tätä ansaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin kaikki kolme koiraa eron jälkeen ja katsoisin miten homma lähtee sujumaan niiden kanssa.
Komppaan tätä.
Ei liikaa muutoksia kerralla, ei sinulle eikä koirille.
Onko ero riitaisa vai voiko tulevaisuudessa olla mahdollista saada (ex-)mieheltä tarvittaessa hoitoapua?
Ei ole mahdollista saada. Lyhyet parin tunnin hoitoavut estää välimatka ja pidemmät ei muutenkaan mahdollisia. Riidoista ei ole kyse. Ap
Oudon miehen kanssa sinäkin olet hommannut kolme koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tehty se perustavanlaatuinen virhe, että noiden koirien on annettu muodostaa lauma, joka ei ole kiinnittynyt ihmiseen ja johon ihminen ei liity mitenkään. Siksi keskimmäisen, joka erityisesti olisi tarvinnut rohkaisua ja ihmisen ohjausta kahden kesken, on annettu kiinnittyä noihin kahteen muuhun koiraan niin, ettei se pysty enää toimimaan itsenäisesti ollenkaan. Ihmettelen, onko tässä kyse tietämättömyydestä vai laiskuudesta, koska asiasta kerrotaan juurta jaksain joka ikisessä koiranhoito-oppaassa -- myös sellaisessa, jonka kasvattajalta saa ilmaiseksi mukaansa. Ilmeisesti hommattu sekarotuisia jostain takakontista.
Erityisen käsittämätöntä tämä on kahden täysivaltaisen ihmisen taloudessa, kun minäkin olen kahden koiran ainoana omistajana, jolla ei ole hoitopaikkoja käytettävissään, säännöllisesti varmistanut molemmille tekemistä, jossa toinen ei ole mukana. Niinpä nuorempi ei todellakaan ole riippuvainen vanhemmasta, vaan molemmat kykenevät toimimaan ja olemaan itsenäisesti. Ap ei tässä vaiheessa enää voi mitään, mutta ehkä joku asiallinen koiranomistaja ymmärtää varoa tätä ansaa.
Lisäksi lemmikkien hankkimiseen pätee aina, AINA, sama sääntö kuin lastenkin: Niitä hankitaan vain niin monta, kuin on mahdollista pysyvästi hoitaa yksin ja omilla tuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä pitäisi osata tuumata jo koiraa ottaessa, että miten elämäntilanteiden muuttuminen vaikuttaa. Mulla kolme koiraa yksin ja hyvin pärjään.
Sinulle samat sanat, kuin jollekin aiemmalle. Kaikkea et sinäkään osaa ennustaa, kuten vaikka sairastumista. Ja kuinka pahasti sairastut.
Toisekseen, minähän en edes olisi ottanut kolmatta koiraa. Olin silloin jo sairastunut. Mies sen koiran halusi ja haki. Ei ole minun syytäni sekään. Ap
Miten sitten on mahdollista, että mikään omistusasia ei ole ongelma? Vai onkohan koira kuitenkin ostettu yksinomaan sinun nimiisi, jolloin on aika kummallista olla tahdoton olmi, joka sitä koiraa ei kuitenkaan halunnut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies halusi kolmannen koiran ja nyt ei hoida yhtäkään?Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tehty se perustavanlaatuinen virhe, että noiden koirien on annettu muodostaa lauma, joka ei ole kiinnittynyt ihmiseen ja johon ihminen ei liity mitenkään. Siksi keskimmäisen, joka erityisesti olisi tarvinnut rohkaisua ja ihmisen ohjausta kahden kesken, on annettu kiinnittyä noihin kahteen muuhun koiraan niin, ettei se pysty enää toimimaan itsenäisesti ollenkaan. Ihmettelen, onko tässä kyse tietämättömyydestä vai laiskuudesta, koska asiasta kerrotaan juurta jaksain joka ikisessä koiranhoito-oppaassa -- myös sellaisessa, jonka kasvattajalta saa ilmaiseksi mukaansa. Ilmeisesti hommattu sekarotuisia jostain takakontista.
Erityisen käsittämätöntä tämä on kahden täysivaltaisen ihmisen taloudessa, kun minäkin olen kahden koiran ainoana omistajana, jolla ei ole hoitopaikkoja käytettävissään, säännöllisesti varmistanut molemmille tekemistä, jossa toinen ei ole mukana. Niinpä nuorempi ei todellakaan ole riippuvainen vanhemmasta, vaan molemmat kykenevät toimimaan ja olemaan itsenäisesti. Ap ei tässä vaiheessa enää voi mitään, mutta ehkä joku asiallinen koiranomistaja ymmärtää varoa tätä ansaa.
Keskimmäinen tuli meille aikuisena kodinvaihtajana, sille oli todella vaikeaa löytää kotia koska oli ensinnäkin ihmisarka, ei sovellu kaupunkiin ja lisäksi tarvitsee ehdottomasti koirakaverin, tai useita. Kuten varmaan tiedät, on koiria, rotujakin, joilla pitää olla lauma. Tämä oli lisäksi kohdannut hyvin julmaa kohtelua ihmisiltä aiemmin.
Meillä on sille ollut alusta saakka erittäin sopiva koti, olemme täysosumia toisillemme jo asumismuodonkin vuoksi. Meillä on kokemusta aroista koirista, jopa aroista kodinvaihtajista, ja tiedämme miten sellaista rohkaistaan kohtaamaan asioita. Se on leimaantunut myös meihin ihmisiin, vieraissa tilanteissa hakee turvaa meiltä yhtä lailla, esim. julkisella kulkuvälineellä kulkiessamme liimaantui kylkeeni kiinni. Ja vuodesta toiseen on rohkeampi uusissa paikoissa, välillä kuljen ihan kaksin koiran kanssa ja pärjää joka kerta paremmin.
Vit tuilusi peräkonttipennusta ja osaamattomuudesta meni nyt siis täysin mönkään mutta ei hätää, saat anteeksi tökeryytesi. Ehkä ensi kerralla ymmärrät kysyä ensin, ja haukkua vasta sitten, jos on syytä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin kaikki kolme koiraa eron jälkeen ja katsoisin miten homma lähtee sujumaan niiden kanssa.
Komppaan tätä.
Ei liikaa muutoksia kerralla, ei sinulle eikä koirille.
Onko ero riitaisa vai voiko tulevaisuudessa olla mahdollista saada (ex-)mieheltä tarvittaessa hoitoapua?
Ei ole mahdollista saada. Lyhyet parin tunnin hoitoavut estää välimatka ja pidemmät ei muutenkaan mahdollisia. Riidoista ei ole kyse. Ap
Oudon miehen kanssa sinäkin olet hommannut kolme koiraa.
Kuten olen kertonut, esteenä on mm. miehen asumismuoto ja työ. Toki sellaiset asiat voivat mielestäsi olla outoja.
Lisäksi, minä olen hommannut vain kaksi koiraa, yhdessä miehen kanssa. Kuten senkin olen kertonut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tehty se perustavanlaatuinen virhe, että noiden koirien on annettu muodostaa lauma, joka ei ole kiinnittynyt ihmiseen ja johon ihminen ei liity mitenkään. Siksi keskimmäisen, joka erityisesti olisi tarvinnut rohkaisua ja ihmisen ohjausta kahden kesken, on annettu kiinnittyä noihin kahteen muuhun koiraan niin, ettei se pysty enää toimimaan itsenäisesti ollenkaan. Ihmettelen, onko tässä kyse tietämättömyydestä vai laiskuudesta, koska asiasta kerrotaan juurta jaksain joka ikisessä koiranhoito-oppaassa -- myös sellaisessa, jonka kasvattajalta saa ilmaiseksi mukaansa. Ilmeisesti hommattu sekarotuisia jostain takakontista.
Erityisen käsittämätöntä tämä on kahden täysivaltaisen ihmisen taloudessa, kun minäkin olen kahden koiran ainoana omistajana, jolla ei ole hoitopaikkoja käytettävissään, säännöllisesti varmistanut molemmille tekemistä, jossa toinen ei ole mukana. Niinpä nuorempi ei todellakaan ole riippuvainen vanhemmasta, vaan molemmat kykenevät toimimaan ja olemaan itsenäisesti. Ap ei tässä vaiheessa enää voi mitään, mutta ehkä joku asiallinen koiranomistaja ymmärtää varoa tätä ansaa.
Lisäksi lemmikkien hankkimiseen pätee aina, AINA, sama sääntö kuin lastenkin: Niitä hankitaan vain niin monta, kuin on mahdollista pysyvästi hoitaa yksin ja omilla tuloilla.
Edelleen, jälleen kerran. Minä olen hankkinut vain kaksi koiraa, nekin yhdessä miehen kanssa. Ei minulla olisi mitään ongelmia niiden kahden kanssa. Kuten kerroin jo aloituksessa ja monta kertaa myöhemminkin. Nyt vaan mies jätti oman koiransakin minulle.
Kannattaisi kovasti lukea ketjua, johon kommentoi. Kiitos niille jotka lukivat, ja auttoivat asiallisesti! Tällaisiin typeryyksiin en enää vastaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehtinyt kommentoida ketjuun kun se oli ylhäällä. Tiedän kuitenkin tapauksia että hylätään koira kokonaan erotessa tai muuttaessa. Jätetty jopa vanhaan asuntoon yksin. Että ei aloittajan mies valitettavasti mikään harvinaisuus ole. Hyvä että aloittaja huolehtii miehenkin koirasta kun toisesta ei siihen ole. Toivottavasti mies ei enää ikinä ota uutta koiraa.
Vierailija kirjoitti:
En ehtinyt kommentoida ketjuun kun se oli ylhäällä. Tiedän kuitenkin tapauksia että hylätään koira kokonaan erotessa tai muuttaessa. Jätetty jopa vanhaan asuntoon yksin. Että ei aloittajan mies valitettavasti mikään harvinaisuus ole. Hyvä että aloittaja huolehtii miehenkin koirasta kun toisesta ei siihen ole. Toivottavasti mies ei enää ikinä ota uutta koiraa.
Komppaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä rotua nuorin arka koira on, voisin olla kiinnostunut. Aikaa minulla on koiralle, olen hiljattain jäänyt eläkkeelle.
Miksei mies ota nuorinta koiraa itselleen kun sen alunperinkin halusi?
Etsit seuraavat vuodet koiraystävällisiä hotelleja. Autoilet naapurimaissa.