Palautin pojan tänään jäähypenkille pari sataa kertaa,

Silloin palautettiin varmaan useita kymmeniä, ehkä satakin kertaa. Mies oli lyömässä hanskat tiskiin, mutta lopulta poika oppi. Nyt sai juuri kerhossa kehuja, miten hienosti istuu kerhon "rauhoittumispenkillä", ei siis pyri pois, niin kuin moni muu, joka ei tähän systeemiin ole tottunut kotioloissa. Meillä jäähypenkki on ollut kyllä pelastus ja vaivan arvoinen juttu, sillä poika on äärimmäisen kovapäinen ja vilkas tapaus.

olevansa huonommassa asemassa kuin pikkusisarus joka kenties saa enemmän huomiota itseensä. Tämä lapsi saa huomioin itseensä tekemällä kiellettyjä asioita. Lapsi keksii tavan ottaa oma aikansa ja joskus se on tällainen kun vanhemmat eivät ole tasapuolisia lapsilleen.

jos perheessä on isompien lasten lisäksi itkuinen vauvaikäinen. Totta kai vauva saa enemmän huomiota, ei sille mahda mitään.

olevansa huonommassa asemassa kuin pikkusisarus joka kenties saa enemmän huomiota itseensä. Tämä lapsi saa huomioin itseensä tekemällä kiellettyjä asioita. Lapsi keksii tavan ottaa oma aikansa ja joskus se on tällainen kun vanhemmat eivät ole tasapuolisia lapsilleen.

sisarussuhteet ja lasten asema sisarussarjassa. Mutta en oo vielä kovin informatiivista kirjaa aiheesta löytänyt. Jos jollain olisi tästä hyvä kirjavinkki, niin innolla otan vastaan!

Kiva lukea ihan asiallisia ja erilaisia näkemyksiä asiasta. Ihana huomata että muissakin perheissä on sekä hti uskovia että puurokorvia.



Luulen että ap tosaan pääsee ensikerralla jo vähemmällä-- ja tämä kovakalloinen muttei sunkaan tyhmä lapsi huomaa että helpommalla pääsee kun tottelee.



Enski kesänä täytyykin pitää silmät kunnolla auki kun kulkee piytkin pellonlaitaa, jospa sitten huomaisi lentävät lehmätkin ;)

Vauva voi ja saa itkeäkin joskus ihan yksin. Ongelman ydin paljastui, äiti hyysää vauvaa ja isompi lapsi saa pärjätä itsekseen.



Lapsia voi huomioida myös yhtäaikaa. Istut sohvalle vauva sylissäsi ja otat sen isomman viereen ja juttelette ja luet hänelle. Lisäksi pitää isolle sisarukselle "myydä" vauva oikein, hoidetaan yhdessä vauvaa jne. Isommat sisarukset ovat mielellään hoitohommissa mukana, hakevat vaippaa tai paitaa jos vain antaa. Kun vauvaa kylvettää voi isomman pyytää kaveriksi jne.



Jos vauva syö jo kiinteitä voi iso sisarus syöttää muutaman lusikallisen, kyllästyy pian ja menee leikkimään. Näistä onnistuneista kokemuksista kiitellään ja tehdään isomman sisaruksen panos arvokkaaksi. Toki sen vanhemman lapsen kuuluu osata leikkiä myös itsekseen. Isompaan lapseen voi pitää puhekontaktia vaikka hoitaa pienempää kysellä välillä jotain ja olla kiinnostunut hänen puuhistaan.



Isompi sisarus antaa hoitorauhan äidille jos ei koe omaa asemaansa mitenkään uhatuksi. Täytyy muistaa kertoa sille isommalle että äiti rakastaa, halata monta kertaa päivässä jne. Näillä konsteilla meillä selvittiin ja olen yksinhuoltaja ja pärjäsin lasteni kanssa mainiosti ja pärjään edelleen.



Sitten täytyy osata tulkita sen itkuisen vauvan itkemisen perussyy oikein. Tunnistaa kipuitku, painaako vaatteet kenties herkkää ihoa, onko kuuma vai kylmä, nälkä vai vatsavaivaa. Tiedän toki ettei kaikki äidit osaa regoida lapsensa tarpeisiin oikein ja osa itkuisuudesta selittyy ihan tälläkin. Vinkiksi voin kertoa että jotkut vauvat rauhoittuu kun heidät kapaloi, nuorimmaisella käytin tätä keinoa ensimmäisten elinkuukausien aikana tarvittaessa.



Voin kertoa ettei lapseni ollut helppoja, molemmilla korvakierre ja pienemmällä allergioita ja astmakin. Tämän haluan sanoa siksi ettei tulla huutelemaan ettet tiedä mitä on elää vaikeahoitoisten lasten kanssa. Yöunet jäi itsellä joskus todella vähiin mutta hommasta selvittiin.

Saattaa olla niin että äiti tai isä ehkä molemmat on lähtöisin yksilapsisesta perheestä ja ei ole mallia useamman ihmisen perheestä.



Osa vanhemmista on itse pilalle hemmoteltuja omassa kodissaan joka on saanut kaiken soremeaan ojentamalla ja nyt on uusavuttomuus omassa elämässä toimimiseen.



Isosta sisarussarjasta on hyötyä omaan elämään. Ei ole noita ongelmia omassakaan perheessä mitä tässä ketjussa on kuvattu.

se että vauva aistii kireän ilmapiirin kotona, äiti on kuin viulunkieli ja "tappelee" isomman sisaruksen kanssa ja kierre on valmis.



Äidin pitää säilyttää rauhallisuutensa sillä epävakaa käytös heijastuu lapsiin ihan välittömästi. Jos lapsilla on turvallinen olo ja koti on seesteinen ja ihmiset tasapainoissa se ruokkii hyvää käytöstä ja viihtyvyyttä.

Toinen istui n. vuosi sitten kahdesti jäähypenkillä, sen jälkeen on AINA uskonut yhdestä sievästä huomautuksesta, jos on tehnyt jotain luvatonta tms.



Toinen kuluttaa jäähypenkkiä lähes päivittäin edelleen (penkki otettiin käyttöön siis reilu vuosi sitten). Pahimmillaan istuu siellä 15x 4min päivässä. Ja JOO; joka hemmetin kerta pitää palauttaa AINAKIN 30 kertaa sinne.



Ja kyllä, tämä B-tyttö ON ollut jo vauvasta asti hieman vaativaisempi luonne kuin 23min vanhempi isosiskonsa :I

Olisko syytä keksiä joku muu toimivampi keino kun siitä penkistä ei ole mitään apua. Tunnut kuvittelevan että kaikki on samanlaisia. Mikä toimii A:lle ei välttämättä toimi koskaan B:lle näin se menee. Toivon että lamppusi syttyy tajuamaan tämän jo tänään tässä ja nyt.

kyseiselle lapselle toimii joku muu rangaistuskeino-

ks Dr Phill tv 4

poista karkkipäivä, viikkoraha, play station vuoro, videoiden katselu, dvd:n katselu, tms määräajaksi

Kokeiltu on montaa muutakin asiaa. Ja nämä ohjeet ollaan saatu kahdelta eriltä työntekijältä (perhe)neuvolasta.

Kerropas sinä joku konsti, jolla saan tämän pikkusiskon tottelemaan, jos sinulla niitä lamppuja kerran syttyy toisillekin jaettavaksi asti!



Jos monta eri ammatti-ihmistä ovat todenneet tytön täysin terveeksi, mutta aivan erityisen uhmakkaaksi ja huomionhakuiseksi, niin tottahan sinä kuitenkin tiedät paremmin.

Silloin nimittäin ainakin mennään metsään, jos rangaistusta vaihdetaan joka päivä tai joka ilta yritetään erilailla laittaa nukkumaan!



42

vaikka sieltä pilkahtaisi joku järjen häivähdys... Onneksi osa äideistä kasvattaa lapsiaan täydellisesti ja lapsista kasvaa täydellisten äitien täydellisiä lapsia!

katkaiset tilanteen ennen kuin ehtii kunnolla päälle.



En tiedä mistä lapsi saa "istuntoja" joista ei kuitekaan näytä hyötyä syntyvän.



Voisin antaa vinkkejä jos avaisit ongelmakenttäänne.



Lamput päällä oleva!!!

Toki varmaan on niitäkin joilla se todetaan, mutta ei tottelemattomuus automaattisesti tarkoita, että olis joku diagnoosi. Kaikenlaisia vastauksia olet ap saanutkin, mutta ihan oikein teit! Meilläkin on kovapäinen 4-vuotias, ollut aina haastava lapsi. Perheneuvolat on käyty meilläkin ja arvio oli, jotta on ihan normaali lapsi, temperamenttinen ja vilkas vain. Jäähy ei ota toimiakseen, pideltävä on, jotta pysyy. Useimmiten otankin pois jonkun lelun (usein sen, mistä on tullut kiistaa tai ei ole totellut vaan esim. paiskonut lelua). Meillä tepsii paremmin myös herkkukielto, varsinkin jos ei käyttäydy pöydässä, niin ei saa jälkiruokaa, purkkaa tms.

Saattaa olla niin että äiti tai isä ehkä molemmat on lähtöisin yksilapsisesta perheestä ja ei ole mallia useamman ihmisen perheestä.

Että itsepäiset lapset syntyvät sisaruksettomille vanhemmille, ja monilapsisesta perheestä olevat saavat joustavat lapset. Millähän logiikalla noilla asioilla olisi yhtään mitään yhteyttä.

Mutta ymmärrän kyllä, että kaikenlaisia villejä teorioita pitää päivän piristykseksi kehitellä, kun äitiys pitkästyttää.

"Saattaa olla niin että äiti tai isä ehkä molemmat on lähtöisin yksilapsisesta perheestä ja ei ole mallia useamman ihmisen perheestä."



Väitteessä voi olla perää. Oma kasvuympäristö on sellainen josta omitaan palikoita omaan elämään ja siirtovaikutusta on sen myönnän omasta kokemuksesta.

että sellaisesta ihmisestä tuollainen jäähylle vieminen tuntuu sadistiselta, jolla ei ole noin itsepäisesti vastaan panevaa lasta. Eihän kenelläkään voikaan olla kokemusta aivan kaikesta lapsiin liittyvästä.

Ja jäähyä tuli saman tien. Vartin kannoin takaisin, ja sitten pysyi paikoillaan. Että paljon helpommin meni jo. Ja se vartti meni ihan vain siihen, että poika kokeili, että jos siirtää jalkoja kauemmas, niin tuunko kantamaan takaisin, no en tullut, joten siirsi vielä kauemmas, enka vielä tullut, ja sitten siirsi vielä, että pyllykin irtosi penkistä, ja sitten tulin viemään pojan takaisin. Ja tätä piti kokeilla jonkun aikaa, että missä se raja menee, että on vielä penkillä ja milloin on jo pois sieltä.



Mutta näin ei tuntunut enää yhtään simputukselta, vaan ihan normaalilta rangaistukselta.



ap

Siirryttiin rangaistuksista palkintoihi ja se tepsi. Eli jos halutaan eroon jostain tietystä tavasta tai käytösmallista, palkitaan lasta aina kun hän tekee niin kuin pitäisi ja silloin kun ei tee, jätetään huomiotta. Tietysti asia on toinen, jos lapsi esim. pahoinpitelee toista lasta, silloin tietysti pitää puuttua ja olla vihainen ja torua lasta. Ja sitte muistaa kehua sillä kertaa kun mitään dramaattista ei ole tapahtunut ja lapsi on leikkinyt kiltisti kaverinsa kanssa.