Palautin pojan tänään jäähypenkille pari sataa kertaa,

Vauva voi ja saa itkeäkin joskus ihan yksin. Ongelman ydin paljastui, äiti hyysää vauvaa ja isompi lapsi saa pärjätä itsekseen.

Lapsia voi huomioida myös yhtäaikaa. Istut sohvalle vauva sylissäsi ja otat sen isomman viereen ja juttelette ja luet hänelle. Lisäksi pitää isolle sisarukselle "myydä" vauva oikein, hoidetaan yhdessä vauvaa jne. Isommat sisarukset ovat mielellään hoitohommissa mukana, hakevat vaippaa tai paitaa jos vain antaa. Kun vauvaa kylvettää voi isomman pyytää kaveriksi jne.

Jos vauva syö jo kiinteitä voi iso sisarus syöttää muutaman lusikallisen, kyllästyy pian ja menee leikkimään. Näistä onnistuneista kokemuksista kiitellään ja tehdään isomman sisaruksen panos arvokkaaksi. Toki sen vanhemman lapsen kuuluu osata leikkiä myös itsekseen. Isompaan lapseen voi pitää puhekontaktia vaikka hoitaa pienempää kysellä välillä jotain ja olla kiinnostunut hänen puuhistaan.

Isompi sisarus antaa hoitorauhan äidille jos ei koe omaa asemaansa mitenkään uhatuksi. Täytyy muistaa kertoa sille isommalle että äiti rakastaa, halata monta kertaa päivässä jne. Näillä konsteilla meillä selvittiin ja olen yksinhuoltaja ja pärjäsin lasteni kanssa mainiosti ja pärjään edelleen.

Sitten täytyy osata tulkita sen itkuisen vauvan itkemisen perussyy oikein. Tunnistaa kipuitku, painaako vaatteet kenties herkkää ihoa, onko kuuma vai kylmä, nälkä vai vatsavaivaa. Tiedän toki ettei kaikki äidit osaa regoida lapsensa tarpeisiin oikein ja osa itkuisuudesta selittyy ihan tälläkin. Vinkiksi voin kertoa että jotkut vauvat rauhoittuu kun heidät kapaloi, nuorimmaisella käytin tätä keinoa ensimmäisten elinkuukausien aikana tarvittaessa.

Voin kertoa ettei lapseni ollut helppoja, molemmilla korvakierre ja pienemmällä allergioita ja astmakin. Tämän haluan sanoa siksi ettei tulla huutelemaan ettet tiedä mitä on elää vaikeahoitoisten lasten kanssa. Yöunet jäi itsellä joskus todella vähiin mutta hommasta selvittiin.

Poika on liimannut tarrataulukoihin about pari sataa tarraa, ja niillä on saatu nukkumaan menot, hampaiden pesut, lääkkeiden otot ja ties mitä toimimaan riitelemättä. Ja potalle oppi karkkilahjonnalla aikanaan.



Mutta tähän veljen kiusaamiseen ajattelin, että toimisi paremmin juuri tuo huomiotta jättäminen, mitä jäähy mun mielestä juuri on. Eli poika on hyvin seurallinen, ja haluaa leikkiä koko ajan pikkuveljen kanssa. Mutta kun ei todellakaan leiki aina nätisti, niin eristäminen meidän seurasta on juuri se, mitä lapsi ei siinä tilanteessa haluaisi.



Nyt vain oli alkukankeutta systeemin käyttöönototssa, mikä ei ollut kivaa. Mutta muuten pidän jäähyä sitten ihan hyvänä keinona tähän, eli jos riitelee leikkiessä, niin silloin joutuu yksin sivuun.



Ja sitten toisena asiana joku tuolla aiemmin puhui mustasukkaisuudesta. Ja sitä olen itsekin usein miettinyt. Ja jos siinä on totuuden häivääkään, niin ilokseni voin kertoa, että juuri nyt olen siihenkin kiinnittänyt huomiota, ja viettänyt tämän isomman kanssakin enemmän kivoja lukuhetkiä, juttutuokioita, sylittelyjä jne parin viime viikon ajan. Ja sitä pitää tietenkin jatkaa. Joten toivon mukaan osat loksahtelevat nyt paremmin paikoilleen kuin mitä ennen on ollut.



ap

Sillä nyt mulla tulee mieleen vain ketju äidistä, joka oli aivan puhki, kun palautti lapsen sänkyyn kakskymmentä kertaa.

Näytä minulle lapsi, joka oppii sanomisella ja minä näytän sinulle lehmän, joka lentää.

Mikset vaan kerro lapselle, mikä ei käy ja se siitä?

Mikset vaan kerro lapselle, mikä ei käy ja se siitä?

jäähypenkin - tai mikä tahansa se tapa onkaan - ottaa käyttöön. Seuraavan kerran sinun ei tarvitse palauttaa häntä kuin sata kertaa ja kuukauden päästä hän osaakin sen jo kerralla.

Tai voi olla, ettei se jäähypenkki vain toimi teidän lapsella. Voithan kokeilla jotain toistakin menetelmää.

jäähypenkin - tai mikä tahansa se tapa onkaan - ottaa käyttöön. Seuraavan kerran sinun ei tarvitse palauttaa häntä kuin sata kertaa ja kuukauden päästä hän osaakin sen jo kerralla.

Mikset vaan kerro lapselle, mikä ei käy ja se siitä?

On mullakin sellainen lapsi, joka uskoo sanomista. Sen kasvattaminen onkin hauskaa, senkun sohvalla makoilen, ja kerron mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, ja lapsi tottelee.

Mutta tää kovapäinen on ihan toista maata. Vaikka kertoisin kuinka, niin se ei usko, ja on käytettävä lisäkeinoja, jotta sen saa uskomaan.

ap

Näytä sä mulle nyt lentävä lehmä.

Tai voi olla, ettei se jäähypenkki vain toimi teidän lapsella. Voithan kokeilla jotain toistakin menetelmää.

Ja oletan, että ensi kerralla uskoo vähemmällä. Mutta montaa kertaa en kyllä ala yli kahtasataa kertaa takaisin raahaamaan. Joten jos jäähypenkki ei ala pelaamaan, niin antakaa toki vinkkejä mitä muita keinoja voi käyttää. Mulla siis on tavoitteena, että kun aikuinen kieltää jotain, niin sitä on toteltava. Tähän asti olen mennyt itse väliin, jos esim. ottaa lelun toiselta, ja pakottanut kädestä pitäen palauttamaan sen. Mutta vähitellen saisi alkaa uskomaan jo pelkkää sanomista.

ap

Hänen kohdallaan meillä on ollut nurkka käytössä. Ihan alkuun pidin häntä kiinni, jotta hän pysyi nurkassa. Kyllä hän sitten pikkuhiljaa oppi. Nyt 7-vuotiaana hän menee sinne jo ihan itse.



4-vuotiaana hän oli pahimmillaan. Hänen kanssaan pitää olla "fyysinen". Eli se ei toimi, että pyytää "tule tänne", vaan hänet pitää hakea kädestä pitäen pois. Hän uskoo paremmin kosketusta.



t. se, joka on valmis näyttämään lentävän lehmän, koska puhetta uskovat helppotemperamenttiset lapset ovat harvinaisia.

Kaikilla ei toimi jäähypenkki mutta kokeile laittaa joku rakas lelu jäähylle? Tiedän monta perhettä joissa tämä systeemi toimii. Meillä toimii jäähypenkki kun siellä istuu vieressä vahtimassa, että pysyy siellä...

Ihan varmasti lapsesi vähitellen oppii, kunhan vain muistat, että aikuisen pitää jaksaa jäähypenkille vienti yhden kerran enemmän kuin lapsen!

Jos tuo tuntuu tehottomalta yhdistä siihen lempilelun/mieluisan tv-ohjelman tms. poisotto muutamaksi päiväksi. Varmasti tehoaa!

Tuota lelun pois ottamista ei meillä noin ole käytettykään. Ainoastaan silloin on otettu pois, kun lapsi paiskoo leluja. Eli tää on just sellainen fyysinen poika, joka pitää aina itse käydä sysäämässä oikeaan suuntaan. Pienenä opetin monta kuukautta päivittäin sitä, että pihalta ei saa mennä tielle. Ja joka ikinen kerta se pyrki sinne tielle, ja monesti ulkoilu loppui heti alkuunsa, kun ei uskonut. Varmaan kaks tuhatta kertaa hain sen pois portilta, kun ei ikinä käänytnyt, vaikka olisin huutanut perään. Koko kesä meni, ja vasta seuraavana kesänä uskoi, ettei sinne tielle pääse. Silloin aloin tajuamaan, että tämän kanssa ei puhe tehoa, vaan tarvitaan toimintaa.



ap

kyseiselle lapselle toimii joku muu rangaistuskeino-



ks Dr Phill tv 4



poista karkkipäivä, viikkoraha, play station vuoro, videoiden katselu, dvd:n katselu, tms määräajaksi

Mutta tänään sitten sain vain tarpeekseni, kun sairaalta pikkuveljeltä piti sama lelu käydä viemässä kädestä moneen kertaan, vaikka aina kiellettiin ja pakotettiin palauttamaan takaisin, niin minuutin päästä oli taas pikku raukan kimpussa.



Joten sitten vain ajattelin, että nyt tuo kiusaaminen on saatava loppumaan, vaikka olisi miten inhottavaa minusta tai lapsesta. Minulla nousi adrenaliinia sen verran, ettei mulla tehnyt heikkoakaan palauttaa sitä poikaa takaisin, otin vain kuntoilun kannalta. Ja olihan sitä lapsen kamppailua hellyttävä seuratakin, kun toinen jo uikutti, ettei enää jaksa (tapella vastaan), mutta ei silti suostunut pysymään paikoillaan. Vaan kyllähän se sitten about kohdassa 230 jäi siihen, ja odotti, että sai luvan tulla pois.



Joten lopputulos oli se mikä pitikin, joten siltä osin homma kyllä toimi. Nyt vain toivon, että osataan toimia oikein, jotta saatais tällä aikaiseksi se, että lapsi alkaa uskoakin, kun kielletään esim. toisen lelun ottaminen.

tuollaiselle pojalle toimii mikään kielto. Kokeili mitä tahansa, niin sitä pitää toistaa tuhat kertaa.



Koska jos lähdet karkkipäivän poistolinjalle huomaat, että perut yhdessä päivässä koko vuoden karkkipäivät. Koska hän ei usko, ei usko toisellakaan kertaa, ei edes kymmenellä kerralla.



Minä olen jäähynurkan tms. kannalla. Eli mikä tahansa sanktio, josta tulee rangaistus heti.

Mutta toisaalta olihan lapsella myös koko ajan mahdollisuus totella ja päästä hommasta sillä. Kuka sen käski tapella vastaan.



ap, joka kirjoitti myös viestin 16

niin eikö sen luonteen pidäkin talttua.