Palautin pojan tänään jäähypenkille pari sataa kertaa,

Hänen kohdallaan meillä on ollut nurkka käytössä. Ihan alkuun pidin häntä kiinni, jotta hän pysyi nurkassa. Kyllä hän sitten pikkuhiljaa oppi. Nyt 7-vuotiaana hän menee sinne jo ihan itse.

Kerro nyt vielä että pitää seinää tuijottaa ja olla samassa tilassa muiden kanssa, että kaikki pääsevät näkemään sen nöyryytyksen ja mitä käy jos ei heti usko.

tulee esim. kausia, että puree pikkuveljeään monta kertaa päivässä, jos pikkuveli ei leiki just niin kuin hän käskee. Tuollaisia tilanteita varten on oltava sähäkät rangaistukset, sillä ei tosiaan sen ensi lauantain karkkipäivän menetys paljon lohduta edes sitä pikkuveljeä, joka itkee hampaankuvat selässä.



Aikamoinen kiukkupakkaus on ollut syntymästä asti. Onneksi on toinen rauhallisempi, muuten luulisin, että kaikki lapset on samanlaisia.



ap

"nöyryyttää". Hän on niin kovakalloinen, ettei tunne vivahteita eikä siis ota "nöyryyttämistä" nöyryyttämisenä. Ei lapsia voi kasvattaa samalla tavalla. Kovatahtoista pitää kasvattaa kovemmalla kädellä siinä, missä herkän lapsen herättimsieen riittää pelkkä kauhistunut ilme.

Yksi lapsista ei häkelly mistään. Vihastumiselle nauraa vaan, ja jäähyt istuu sen isommin murehtimatta. Toinen lapsi taas helähtää parkumaan heti, jos sille vähänkin vihaisemmin sanoo mitään. Siinä on äitinä haastavaa tasapainoilla, ettei tuu toiselle ärjähdettyä, kun se ei sitä tarvi, ja taas, että muistaa toiselle ladata kunnon rangaistukset, kun muuten riehuu silmittömästi eli kuvittelee, ettei ole mitään rajoja.

Näytä sä mulle nyt lentävä lehmä.

vielä jokin aika sitten. Tosiaan sinne vietiin monta kertaa ja välillä piti pitää ihan fyysisesti siellä. Mies oli asiassa minua paljon jämäkämpi ja pikku hiljaa tuo nurkka tehosi neitiin (meillä ainakin jäähy/nurkka on hyvä katkaisu pahanteolle ja rauhoittava tekijä). Nyt kun lähestyy 5 vuotta, niin nurkkaa ei juurikaan olla käytetty, riittä yleensä se, kun sanoo: "mene nurkkaan miettimään". Ei siis halua sinne nurkkaan, vaan rauhoittuu jo kehoituksesta.



Ap:lle nostan hattua, että jaksoit pitää pintasi. Kovapäisten lapsukaisten kanssa pitää viedä asian siten loppuun kun on "uhannut"/sanonut, vain se auttaa pitemmän päälle.



Itseäni lohdutan aina sillä, että kun on voimakastahtoinen lapsi, niin varmaan pärjää maailmalla tulevaisuudessakin. Ei ole muiden johdateltavissa. Eli älkäähän kuitenkaan tukahduttako sitä ihanan kamalaa tempperamenttia:)

On se keino mikä tahansa ilman väkivaltaa , niin hyväksyn sen ! Ihan liian paljon olen nähnyt avuttomia ( lapsen kiukun edessä ) ja joo- joo vanhempia viimeaikoina . Eli sanotaan ja muka komennetaan , mutta kukaan ei todellakaan katso , että lapsi toimii ohjeiden / kieltojen mukaisesti . Tsemppiä - se 200 kertaa on parempi kuin ei yhtään kertaa .

Itseäni lohdutan aina sillä, että kun on voimakastahtoinen lapsi, niin varmaan pärjää maailmalla tulevaisuudessakin. Ei ole muiden johdateltavissa. Eli älkäähän kuitenkaan tukahduttako sitä ihanan kamalaa tempperamenttia:)

Eli tällaiselle se vastakin on tärkeää opettaa mikä on oikein ja mikä väärin, sillä kun se voimakas tahto kanavoituu hyvään, niin siitä seuraa hyvää. Mutta jos tällainen ihminen haluaa suuntautua pahantekoon, niin siinä ei hyvien kavereiden kommentit paljon paina.

Meillä myös kovapäinen kohta 4-vuotias poika, jota saa käyttää jääyllä päivittäin, joskus on välipäiviä, joskus jäähyllä käydään 10 kertaa päivässä. Hänellä on myös 2-vuotias pikkuveli. Nykyään lapsi on alkanut nähdä ja ymmärtää, koska äiti on oikeasti vihainen ja tosissaan rangaistuksen kanssa, ja menee jopa itse jäähylle sen sijaan että hänet pitäisi sinne kantaa niin kuin ennen. Jäähyllä karjuu kuin hyeena ja on itsepäinen (ei esimerkiksi suostu pyytämään anteeksi mikä on ensisijainen asia jäähyltä pois pääsemiseen), joskus joutuu olemaan jäähyllä jopa puoli tuntia kun ei suostu pyytämään anteeksi. Kolmen neljän minuutin välein käyn kysymässä, joko olet valmis pyytämään anteeksi ja jäähy jatkuu jos ei ole valmis. Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta onhan se rassaavaa kun on niin voimakastahtoinen lapsi. Tsemppiä ap, et ole yksin!



Lisään vielä avainsanan: johdonmukaisuus. Sen kun pitää niin ei voi mennä vikaan.

jos niitä pitää satoja kertoja roudata jäähylle.



Meillä on vähempi riittänyt.



Meillä on kaksi tyttöä joista toinen on viettänyt rangaistuksissa enemmän aikaansa kuin toinen. Tyttö sanoi miksi X:ää ei ole rangaistu, sanoin ettei ole antanut aihetta. Tyttö on sitä mieltä että toista lellitään. Olen kertonut että koin omassa lapsuudessa epäoikeudenmukaisia rangaistuksia koska siskoani ja minua rangaistiin aina yhdessä ja syytönkin sai kärsiä joka ei mielestäni ole oikein.



Joten selvittäkää lapsillenne tarpeeksi usein miksi toinen ei joudu rangaistavaksi.



Olisiko niin että näitä satoja kertoja tarvitsevia vaivaa joku ADHD sillä eihän tuo normaalilta kuulosta. Teinä hakisin ulkopuolista apua kasvatus- ja perheneuvolasta on hyvä lähteä liikkeelle. Tarvittaessa ohjataan tutkimuksiin neurologille ja neuropsykologille.

Ilmeistä on ettei lapsesi käsityskyky ole normaali jos tarvitaan noin monta kertaa. Josko on heikkolahjainen.



Kuvittele itsesi lapsesi osaan, mieti miten ahdistava kokemus on ollut. Luulen että lapsi on ollut jo ihan sekaisin eikä enää tiennyt miten toimia. Sadistista puuhaa.



Itse toimisin toisin, nelivuotias on syliin otettavissa ja pidettävissä kiinni ja siinä voi lapsen rauhoittaa ja keskustella asiallisesti.



Luulen että lapsi saa traumoja tuollaisesta kohtelusta jos se on jopa päivittäistä niin kuin monella tuntuu olevan. Henkistä julmuutta.



Mieluummin yksi tukkapöllö, fyysinen kontakti sekin mutta nopeasti ohi, tilanne hoituu minuutissa..



Ap:n kuvaama tapa vie aikaa tuntikausia niin että tilanne on päällä ja väitän että vammauttaa henkisesti sitä lasta enemmän kuin tukistus.

Ei todellakaan ole heikkolahjainen lapsi. Ihan päinvastoin. Jotkut lapset vain ovat itsepäisiä.



Perheneuvolassa ollaan käyty, kun aikanaan oli about samanlaista nukkumaan käymisen kanssa. Hyvin sinnikkäästi tappeli sitäkin vastaan. Ja silloin perheneuvolan "tuomio" oli, että meillä on oikein osaavainen ja täysin normaali lapsi, on vain tavallista sinnikkäämpi tapaus.



ap

Jotain palikoita vaikuttaa päästä puuttuvan ja olen tätä mieltä vaikka kuinka kehuisit lastasi.



Mietitään prosessia, viisas lapsi ymmärtää asioiden syy ja seuraussuhteita. Viisas lapsi ymmärtää että kannattaa uskoa vähemmällä.



Jos sun lapsi osaisi ajatella pidemmälle kuin nyt osaa ei tuollaista tapahtuisi.



Jos eläimelle tehtäisiin noin mitä kerrot tekeväsi olisi kukkahattutädit tekemässä ilmoitusta eläinrääkkäyksestä. Ihmiset kohtelee koiriaan paremmin kuin sinä tyhmää lastasi.