Miten kestää häpeä, kun koko elämä on ollut tyhjä?
Yhtä traumojen kourissa vaikerointia. En edes tiedä, mitä sanoisin, jos joku joskus kysyisi, mitäs olet tehnyt elämälläsi... En mitään? Kannattaa varmaan vain pysyä omissa oloissa loppuelämä. Lukea kirjoja. En sen kummempaa enää jaksaisikaan...
Kommentit (109)
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä varten sinä elät; muita ihmisiä vai itseäsi?
En ole elänyt ketään varten. Ollut vain olemassa. Tuntui, että elämä oli ohi ennen kuin ehti alkaakaan, kun ei siinä ollut turvallista olla läsnä eikä kukaan mua halunnutkaan. No miellyttäjänä toki, mutten sitäkään lopulta enää jaksanut.
Onko sinulla koiraa tai muuta lemmikkiä? Minkälaiset välit vanhempiin ja sisaruksiin? Eikö kavereita tai vaikka edes tuttuja?
40 v iässä on keskimäärin elämänsä puolivälissä. Hyvä hetki miettiä, haluaako rypeä itsesäälissä seuraavatkin 40 vuotta vai olisiko jo korkea aika tehdä muutos,
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Se on ap sellainen homma, että kukaan muu kuin sinä itse ei voi muuttaa tilannettasi. Ihan pitää itse ottaa itseä niskasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Ei tietenkään tule muuttamaan, koska nämä itseään säälivät ruikuttajat eivät edes halua muuttua. Haluvat vain kerjätä sääliä, jota ainakaan itse en heille jakele. Sääli on sairautta. Jokainen voi itse vaikuuttaa siihen, miten elämänsä elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Osui ja upposi näköjään :D
Hyvinhän sinä olet sitä kestänyt jo 40 vuotta, joten jatka ihmeessä samaan malliin hautaan saakka. Pää perseeseen ja omassa surkeudessa rypemään. Siitähän sinä nautit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Ei tietenkään tule muuttamaan, koska nämä itseään säälivät ruikuttajat eivät edes halua muuttua. Haluvat vain kerjätä sääliä, jota ainakaan itse en heille jakele. Sääli on sairautta. Jokainen voi itse vaikuuttaa siihen, miten elämänsä elää.
Sniff. Tiedät asiasta ja silti itket. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Ei tietenkään tule muuttamaan, koska nämä itseään säälivät ruikuttajat eivät edes halua muuttua. Haluvat vain kerjätä sääliä, jota ainakaan itse en heille jakele. Sääli on sairautta. Jokainen voi itse vaikuuttaa siihen, miten elämänsä elää.
Sniff. Tiedät asiasta ja silti itket. :D
Miksi itkisin? Ei ole minulta pois, jos sinä mätänet sohvallesi itsesäälisi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä varten sinä elät; muita ihmisiä vai itseäsi?
En ole elänyt ketään varten. Ollut vain olemassa. Tuntui, että elämä oli ohi ennen kuin ehti alkaakaan, kun ei siinä ollut turvallista olla läsnä eikä kukaan mua halunnutkaan. No miellyttäjänä toki, mutten sitäkään lopulta enää jaksanut.
Onko sinulla koiraa tai muuta lemmikkiä? Minkälaiset välit vanhempiin ja sisaruksiin? Eikö kavereita tai vaikka edes tuttuja?
Ei ole varaa pitää lemmikkiä. Etäiset välit. En jaksa ihmisiä, elän erakkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Ei tietenkään tule muuttamaan, koska nämä itseään säälivät ruikuttajat eivät edes halua muuttua. Haluvat vain kerjätä sääliä, jota ainakaan itse en heille jakele. Sääli on sairautta. Jokainen voi itse vaikuuttaa siihen, miten elämänsä elää.
Sniff. Tiedät asiasta ja silti itket. :D
Miksi itkisin? Ei ole minulta pois, jos sinä mätänet sohvallesi itsesäälisi kanssa.
Et sinö minusta mitään tiedä. Kivittelet vain. Älä vollota ja keksi asioita penikka.
Vierailija kirjoitti:
Se on ap sellainen homma, että kukaan muu kuin sinä itse ei voi muuttaa tilannettasi. Ihan pitää itse ottaa itseä niskasta kiinni.
Niskasta en kyllä itseäni enää revi minnekään, vaan mietin rauhassa, mitä haluan.
Voit sentään lukea!! Traumoja minuun kohdistuneesta hyväksikäytöstä ja muusta väkivallasta lapsuudesta lähtien. En tiedä mitä on normaali. Mutta en ole koskaan pystynyt keskittymään, yhtään mihinkään. Olen aina haaveillut vain, että kunpa pystyisi lukemaan. Onnellinen se joka pystyy lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "yhyy,yhyy,elämässä ei ole mitään sisältöä" tyypit ovat rasittavia valittajia, jotka kerjäävät sääliä. Perse ylös sohvalta ja tekemään asioita niin johan alkaa sisältöäkin tulla.
Vielä rasittavampia on sellaiset jotka itkee niistä. Teijän parkuminen ja märinä on kuultu tuhansia kertoja jo. Ei tule muuttamaan mitään.
Ei tietenkään tule muuttamaan, koska nämä itseään säälivät ruikuttajat eivät edes halua muuttua. Haluvat vain kerjätä sääliä, jota ainakaan itse en heille jakele. Sääli on sairautta. Jokainen voi itse vaikuuttaa siihen, miten elämänsä elää.
Sniff. Tiedät asiasta ja silti itket. :D
Miksi itkisin? Ei ole minulta pois, jos sinä mätänet sohvallesi itsesäälisi kanssa.
Et sinö minusta mitään tiedä. Kivittelet vain. Älä vollota ja keksi asioita penikka.
Ihan riittävästi tiedän. Onneksi elokuussa alkaa taas koulu. Ehkä sinä jo tänä vuonna opit kirjoittamaan. Neljäs kertahan se oli, kun sinä ekaluokkaa aloittelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ap sellainen homma, että kukaan muu kuin sinä itse ei voi muuttaa tilannettasi. Ihan pitää itse ottaa itseä niskasta kiinni.
Niskasta en kyllä itseäni enää revi minnekään, vaan mietin rauhassa, mitä haluan.
Niskasta kiinni ottaminen tarkoittaa sitä, että alat tehdä asioita etkä vain valita, että elämässäsi ei ole sisältöä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä ottaa omaa elämää haltuun. Teet vaikka listan asioista, joita haluaisit tehdä ja alat toteuttaa niitä yksi kerrallaan. Ei tarvitse olla mitään maailmanympärysmatka tyyppisiä isoja projekteja, vaan vaikka "kävely paljain jaloin hiekkarannalla". Ihan mitä vain, mitä haluat. Elämä on tehty elettäväksi eikä kuoleman odotteluksi.