Opamox kokemuksia?

Ei MITÄÄN pkv-lääkkeitä mammoille! Ainakaan av-mammoille kun ne menee sipsien ohessa salkkaritraumoihin ja sitten ollaan vinkumassa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Tottakai pitää käsitellä. Mut jos oot täysin ylikierroksilla, siinä ei pysty mitään käsittelemään. On hyvä saada ensin tilanne tasoitettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tuju annos 😮 

Aloita ihan puolikkaalla. Vaikka reseptissä lukee 3x päivässä, niin sitä ei tarvitse, eikä pidä ottaa ellei ole ihan pakko. 

Siinä menee n tunti että alkaa vaikuttamaan. Et ilmeisesti ole ennen tarvinnut, niin ota se puolikas ensin. 

Suositusten mukainen annos. Kaikki eivät viitsi auttaa potilaita ollenkaan lääkkeellisesti.

Lääkärit ovat puun ja kuoren välissä. He haluaisivat kyllä auttaa potilaita, mutta valvova silmä uhittelee koko ajan lupien menetyksellä, jos määrää pkv-lääkkeitä. Näitä lupansa menettäneitä on pitkä lista jokaisessa Virallisessa Lehdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Tottakai pitää käsitellä. Mut jos oot täysin ylikierroksilla, siinä ei pysty mitään käsittelemään. On hyvä saada ensin tilanne tasoitettua. 

Tämä. Kun autonominen hermosto on ylivirittynyt, ihminen lamautuu, eikä pysty olemaan normaalisti, pahimmillaan ei kykene edes liikkumaan. 

Hyvä lääke. Mieto. Välillä hyvä pitää taukoa. Mulla kyllä riittää ihan yksi päivässä, joten voit kokeilla, että tarviitko oikeasti kolmea. Alkuun se voi nukuttaa, mut mua ei nykyään enää. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla noi mömmöt toimii niin, että yleensä riittää tieto niistä kaapissa. On joku apu lähellä jos menee pahaksi. Hyvin olen pärjännyt ilman.

Sama. Minulla on muutama Opamox aina povitaskussa mukana. Harvoin tarvitsen, mutta niiden olemassaolokin estää kammokohtauksen puhkeamista.  Ja tuntuu turvalliselta, kun lääkäri tuntuu ottavan tosissaan ja haluaa auttaa.  

Vierailija kirjoitti:

Aika tuju annos 😮 

Aloita ihan puolikkaalla. Vaikka reseptissä lukee 3x päivässä, niin sitä ei tarvitse, eikä pidä ottaa ellei ole ihan pakko. 

Siinä menee n tunti että alkaa vaikuttamaan. Et ilmeisesti ole ennen tarvinnut, niin ota se puolikas ensin. 

Puolikas paniikkihäiriöön, kohtauksen tullessa ilman toleranssia saa ottaa 3-4 että alkaa edes vähän auttaa. Noihin pitäs rivoja tai muuta oikeasti tehokasta bentsoa määrätä. Joo, oon ite tosi koukussa kun taas yli vuosi ilman.