Opamox kokemuksia?

Ottaisin yhden tabletin ennen nukkumaan menoa, jos nukkumisen kanssa on ongelmia. 
Jos päivät on vaikeampia, ottaisin puolikkaan kolmesti päivässä - silloikin voi kyllä alkaa nukuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Tuolla joku muukin kirjoitti että aika tuju annos. Mulla ainakin kokonainen väsyttää. Eli ottaisin puolikkaan aamulla/ päivällä ja sitten yöksi kokonaisen. 

Mulle riittää kyllä joskus ihan 1/4 tablettikin jos on alkava ahdistustila, mutta ymmärrän että sun tapauksessa tuo on voinut järkyttää mieltä sen verran paljon, että toipumisen avittamiseen tarvitset jotain apua.

Älä pelkää sitä lääkettä, se ei tee sinusta sekavaa, se vaan auttaa pelkoihin ja ahdistukseen.

Mun mielestä sitä suositellaan ettet käyttäisi 3 viikkoa pidempään päivittäin, että sen jälkeen vaan satunnaisesti.

Joku tuolla sanoo että sitten sä et koe sitä tunnetta. Se on väärää tietoa. Joskus tunteet menee niin ylikierroksille ilman lääkkeen apua, että ne aiheuttaa vakavan stressi tai traumareaktion. Ei opamox vie tunnetta pois, se vaan tasaa sitä hieman ettei elimistössä lähde kaikki aivan kierroksille. Pieni määrä ei turruta tunteita, se vaan auttaa kokemaan ne siten että selviät hengissä, etkä esimerkiksi saa sellaista stressitilaa joka johtaa johonkin pahempaan.

Sain aikoinaan 5 mg ja oli ihan super hyvä lääke ahdistukseen. Nyt sitä ei enää anneta, joten hoidan ahdistusta alkolla. Terveydelle parempi oli se pilleri silloin tällöin.

Mahdollisimman pienellä annoksella ja mahdollisimman vähän aikaa. Vaikea ahdistus ja paniikki on otettava tosissaan. Muiden ihmisten, mielellään läheisten ihmisten oikeanlainen kannatteleva tuki on tilanteessa tärkeää. Tragedian henkinen käsittely vie aikaa ja voimavaroja. Tämän ryhmän lääkkeet aiheuttavat pitkään käytettynä riippuvuutta, tästä johtuen omien, tapahtuneesta johtuvien hyvin mustien, negatiivisten tunteiden käyminen läpi pikkuhiljaa silloin kun siihen on omia voimavaroja olisi mielestäni perusteltua ja järkevää. Jokaisella noin  suuren menetyksen kokeneella ihmisellä tulisi tapahtuneesta raskas olo. Anna toipumiselle aikaa. Tukeudu läheisiin. Otan osaa suruusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Oletko sinä psykiatrian lääkäri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opamox on unilääke. Rouskutteleeko jengi näitä muihin tarkoituksiin? 

Lyhytaikaisen unettomuuden hoito. Lisäksi lääkettä käytetään tilapäisten ahdistus-, jännitys- ja pelkotilojen hoitoon.

Minun reseptissäni on lukenut viimeiset 12 vuotta: "Iter bis. Ahdistuneisuuteen. Käythän välillä kontrollissa lääkärillä."  Kun olet ihan tavallinen, kunnon ihminen niin ei pitäisi lukea mitään tilapäisyydestä... Vai lukeeko se niissä käyttöohjeissa?

Et ymmärrä tätä?: Lyhytaikaisen unettomuuden hoito.

Sinulla se on ahdistukseen.

Mitä nyt en ymmärrä? Et ole edes maininnut vielä, mitä sinun reseptissäsi lukee. 

Minä en käytä sitä lääkettä. Kerroin mihin sitä käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Mä ilomielin käsittelisin sua, kun ulkona hämärtää...jossain, jossa ei ole muita näkemässä.

Älä jankkaa, ole hyvä. Olet varmaankin parikymppinen, muuten ymmärtäisit, kuinka vähän ymmärrät. 

Eikö tästä huhuta että aiheuttaa dementiaa? Tehokas lääke kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Aika tuju annos 😮 

Aloita ihan puolikkaalla. Vaikka reseptissä lukee 3x päivässä, niin sitä ei tarvitse, eikä pidä ottaa ellei ole ihan pakko. 

Siinä menee n tunti että alkaa vaikuttamaan. Et ilmeisesti ole ennen tarvinnut, niin ota se puolikas ensin. 

Suositusten mukainen annos. Kaikki eivät viitsi auttaa potilaita ollenkaan lääkkeellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Toimii paremmin unilääkkeenä kuin päivällä otettavana ainakin minulle.

Minulla päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ottaisi mikäli ei ole hengenvaaraa. Asiat pitää käsitellä pois eikä vältellä niitä lääkkeiden avulla. Ne asiat vaan pahenee mitä pidempään niitä välttelet 

Entinen tuttu joi alkoa ahdistukseen, kasvoi niin pahaksi että laitettiin ahdistuslääkkeet. Nykyään sekakäyttäjä ja arvaa onko koskaan käsitellyt niitä asioita mitkä ahdistaa? No ei todellakaan

Ota omistajuus tästä asiasta, älä ulkoista lääkkeille. Sulle sattui pahasti ja tuska on ymmärrettävää. Opettele kohtaamaan ne paniikkikohtaukset ja ole lempeä itselle. Se helpottaa vielä.

"Asioiden käsittely ja lempeys" ei paranna traumoja eikä psykoottista pelkoa.  Mikään enkeliterapia ei auta, mutta Opamox on mainio lääke, on toiminut minulla aina sekä paniikkikohtaukseen (kun pureskelen lääkkeen suussa niin se vaikuttaa heti), sekä pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, joka muuten estäisi hoitamasta mitään asioita.

 Mutta suositus: ei ihan joka päivä, eikä aina ihan samaa määrää.

Kerrotko ihan tarkasti että miten pään turruttaminen parantaa traumoja jos kerran asioiden käsittely ja lempeys ei :D Lääkkeet ne vasta enkeliterapiaa onkin, kemiallista asioiden välttelyä

Kun lääkkeen vaikutus häviää, mitään henkistä työtä ei ole tapahtunut. Olet huonommassa jamassa kuin ennen lääkkeen ottoa. Googlaa dopamiini homeostaasi.

Pään turruttaminen? Älä hyvä ihminen vedä itseäsi lääkehumalaan! Näitä lääkkeitä kuuluu ottaa vain sen verran, että lamauttava pelkotila loppuu, ja pystyy taas nousemaan ylös, pukeutumaan, menemään ulos ovesta, hoitamaan asioitaan, tekemään töitä ym. 

Niin missä kohtaa se paraneminen tapahtuu? Asiat pitää käsitellä eikä vaan ottaa nappia että voi esittää että mitään ei tapahtunut 

Ei ihme että ihmiset voi huonosti kun asioita ei käsitellä 

Oletko sinä psykiatrian lääkäri?

Useat psyk lääkärit huuhaa tomppeleita

Vierailija kirjoitti:

Sain aikoinaan 5 mg ja oli ihan super hyvä lääke ahdistukseen. Nyt sitä ei enää anneta, joten hoidan ahdistusta alkolla. Terveydelle parempi oli se pilleri silloin tällöin.

Voi ei, tuo on väärin. Tiedän yhden toisenkin, joka ottaa olutta melkein joka päivä ahdistukseensa, koska ei saa Opamoxeja. Lääkärien nykyinen ohjeistus demonisoida pkv-lääkkeitä on inhottava karhunpalvelus potilaille. Vein oman ystäväni ja puhuin hänen kanssaan ja hänen puolestaan rauhallisesti lääkärille. Muistaakseni vasta kolmannella kerralla ystäväkin sai reseptin. Lääkäriin pitää mennä tietysti selvinpäin, eikä puhua siitä juomisesta, vaan puhua mahd. vähän ja selkeästi. Lääkäri kyllä uskoo, kun hänelle vakuuttaa, ettei elämän velvollisuudet suju ollenkaan, ellei saa tätä helpottavaa lääkettä.

 Se vie terän kauhukohtaukselta, ettei tarvitse jäädä yksin kotiin pelkäämään päiväkausiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain aikoinaan 5 mg ja oli ihan super hyvä lääke ahdistukseen. Nyt sitä ei enää anneta, joten hoidan ahdistusta alkolla. Terveydelle parempi oli se pilleri silloin tällöin.

Voi ei, tuo on väärin. Tiedän yhden toisenkin, joka ottaa olutta melkein joka päivä ahdistukseensa, koska ei saa Opamoxeja. Lääkärien nykyinen ohjeistus demonisoida pkv-lääkkeitä on inhottava karhunpalvelus potilaille. Vein oman ystäväni ja puhuin hänen kanssaan ja hänen puolestaan rauhallisesti lääkärille. Muistaakseni vasta kolmannella kerralla ystäväkin sai reseptin. Lääkäriin pitää mennä tietysti selvinpäin, eikä puhua siitä juomisesta, vaan puhua mahd. vähän ja selkeästi. Lääkäri kyllä uskoo, kun hänelle vakuuttaa, ettei elämän velvollisuudet suju ollenkaan, ellei saa tätä helpottavaa lääkettä.

 Se vie terän kauhukohtaukselta, ettei tarvitse jäädä yksin kotiin pelkäämään päiväkausiksi.

+ sellaisina päivinä kun aikoo ottaa olutta, niin silloin Opamox jätetään kokonaan pois. Siitä menee epämiellyttävän sekaisin muuten. Dosetti käyttöön, ja kalja-/ siideri- /vodkapäivänä laitetaan se dosetti kaappiin piiloon. 

Opamox on paras lääke jos on sosiaalisten tilojen pelko, ja joutuu esim. töissä olemaan ihmisjoukon seurassa. Monella on yliaktiivinen vegetatiivinen hermosto, jonka tämä lääke palauttaa normaalitilaan. 

Vierailija kirjoitti:

Opamox on paras lääke jos on sosiaalisten tilojen pelko, ja joutuu esim. töissä olemaan ihmisjoukon seurassa. Monella on yliaktiivinen vegetatiivinen hermosto, jonka tämä lääke palauttaa normaalitilaan. 

Xanor ja rivatril ovat parempia.

Erittäin hyvä lääke sekä ahdistukseen että unettomuuteen. Kantoi minut akuutissa tilanteessa pari vuotta sitten pahimman yli. Nyt käytössä satunnaisesti. 

Mun mies sai noita syöpäleikkausten jälkeen.  Saan häneltä joskus opamoxin ja ihan unettomuuteen otan,  samoin kuin mies. Saa nukuttua aika hyvin.  

Otan siis max 2kpl  viikossa,  mies ottaa joka ilta.  

En tiedä miten vahvoja ovat.  

Mulla noi mömmöt toimii niin, että yleensä riittää tieto niistä kaapissa. On joku apu lähellä jos menee pahaksi. Hyvin olen pärjännyt ilman.