Miksi kumppanin A kanssa ei haluta edetä 10 vuodessa mihinkään, mutta B kanssa ekan vuoden aikana naimisiin ja lapsi?

Me emme kumpikaan miehen kanssa halunneet lasta ensimmäisissä avioliitoissamme. Toistemme kanssa halusimme lapsen ja perheen hyvin nopeasti. Oma eksä oli päihdeongelmainen ja olisin joutunut hoitamaan lapsen yksin käytännössä. Miehen eksä oli mt tapaus ja niin valtavan kokoinen, että tuskin olisi edes tullut raskaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Me emme kumpikaan miehen kanssa halunneet lasta ensimmäisissä avioliitoissamme. Toistemme kanssa halusimme lapsen ja perheen hyvin nopeasti. Oma eksä oli päihdeongelmainen ja olisin joutunut hoitamaan lapsen yksin käytännössä. Miehen eksä oli mt tapaus ja niin valtavan kokoinen, että tuskin olisi edes tullut raskaaksi. 

Laihduttiko miehesi exä itselleen eron jälkeen kostokropan?

Koska kumppani A ei selvästikään ollut se oikea ihminen. 

Koska kumppanin A kanssa puuttuu yhteinen sävel, ja tunne siitä että ollaan yhdessä matkalla samaan suuntaan.

Se ensimmäinen kumppani on ollut ihan ok, ei sen enempää. Sitten kohdalle on osunut tyyppi, johon haluaa oikeasti sitoutua ja josta välittää ihan oikeasti ja paljon. Jonka kanssa kaikki tuntuu oikealta.

Näin kävi mullekin yhtä pitkässä seurustelusuhteessa. En koskaan enää suostuisi jäämään roikkumaan suhteeseen mikä ei etene. Jos ei toinen osoittaisi tarpeeksi halua ja päättäväisyyttä sitoutumiseen, olisi viisainta jatkaa matkaa. Sama, tai ehkä jopa hieman pienempi sydänsuru olisi edessä jos jutun päättäisi heti kun tämä on ilmeistä.

Olin tyrmistynyt kun sain rukkaset kosintaani. Kertalaakista ymmärsin, että rakkautemme olikin vain omaa kuvitelmaani ja toinen ehkä pysytteli siinä paremman puutteessa. Enpä ole suurempaa pettymystä kokenut, kuin kuulla että hän sitten yhtäkkiä menikin naimisiin ihan ventovieraan kanssa. Ehkäpä minä olin liian tuttu ja ennelta-arvattava. 

Siihen asemaan en enää halua. Paskat koko miehistä, paskat unelmista, parisuhteesta, naimisiin menosta ja mistään yhteisestä. Poltin pahasti näppini, nyt yksin jo 15 vuotta.

Melko tunteetonta menoa. Ei tuollainen ihminen tiedä mitä haluaa oikeasti

Entäs jos tulee C tai jopa D? 

Kumppani A ei antanut päivittäisiä suihinottoja.

A ei ollut oikea ja sopiva, B oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis kyse ei ole siitä että henkilön kumppani ei haluaisi edetä, vaan tämä henkilö itse ei halua lapsia, ei halua naimisiin. Mutta seuraavan kumppanin kanssa mieli muuttuukin yhtäkkiä

No se ensimmäinen on ollut se johon tyydytään kun ei parempaa ole löytänyt. 

Voi myös olla niin että toka ei ole sen parempi, mutta siihen takerrutaan kuin kärpänen hunajaan, koska pelätään että muutoin jäisi taas yksin. 

Toinen tyypillinen syy, mihin etenkin keski-ikäiset miehet haksaktaa, on alkuhuuma. Eron jälkeen uusi nainen, joka haluaa lapsen. Mies on suhteen alkuhuumassa, takaraivossa pelko ikääntymisestä. Aatellaan, että se uusi nainen ja uusi vauva tekee omankin olon taas nuoremmaksi. Kunnes alkuhuuma katoaa ja kotona odottaa työpäivän jälkeen taas ne tutut velvollisuudet, huutavalla kakkavaipalla höystettynä :) 

Ehkä se on alitajunnassa ettei toinen ole se oikea. Itse olin eksäni kanssa 10 vuotta kihloissa, mutta en saanut edettyä siitä. Olin aivan tyytyväinen suhteessa mutta jokin siinä oli ettei edetty.